Lea Ignatius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lea Toini Johanna Ignatius, (o.s. Jännes) (26. lokakuuta 1913 Helsinki27. kesäkuuta 1990 Lohja) oli suomalainen taidegraafikko.

Ignatius opiskeli piirustusta ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä Taideteollisuuskeskuskoulussa 1930-luvulla.[1] Hän tuli tunnetuksi etevänä piirtäjänä ja muotokuvamaalarina.[2] Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Helsingissä Strindbergin Taidesalongissa syksyllä 1948.[3] Taidegrafiikkaa hän opiskeli 1960-luvun lopulla Salzburgissa Itävallassa ja 1970-luvulla Pariisissa.[4], ja nousi Suomen eturivin taidegraafikkojen joukkoon.[2] Ignatiuksen teoksia on useiden suomalaisten ja ulkomaisten taidemuseoiden kokoelmissa.[2]. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 1979.[5]

Ignatius oli avioliitossa dipl.ins. Reino Ignatiuksen (1913–2001)[2] kanssa. Heidän esikoistyttärensä on taidegraafikko Elina Luukanen (s. 1941)[6]. Hänen vanhempansa olivat Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) pitkäaikainen puheenjohtaja Juho Jännes (aiemmin Genetz, 1880–1964)[7] ja Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajana toiminut Toini Jännes (s. Liljeström, 1884–1942)[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ignatius-suku (toim. Liisa Poppius). Helsinki 1942.
  2. a b c d Helsingin Sanomat 17.7.1990
  3. Suomen kuvataiteen bibliografia. Internet-tietokanta. Tiedot haettu 27.5.2011.
  4. http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=424
  5. http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/palkinnot_arvonimet.asp?id=424
  6. Elina Luukasen cv
  7. Facta 2001, Täydennysosa 1990, WSOY 1990, s. 284
  8. Kuka kukin oli Wikiaineistossa