Pyhä Olavi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa.

Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (norj. Olav II Haraldsson den hellige, muinaisnorjaksi Oláfr hinn helgi, 995– 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas 10151030. Olavi Pyhä on Norjan kansallispyhimys ja kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki. Hän osallistui viikinkiretkille muun muassa Itämerellä, Tanskan rannikkoseuduilla ja Englannissa. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon.

Olavi teki ryöstöretken myös Suomeen todennäköisesti vuonna 1008[1]. Retki johti Herdalerin taisteluun jossa Olavi miehineen koki tappion.[2]

Olavi palasi vuonna 1015 Norjaan ja otti vallan Eerik jaarlilta. Olavi vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa ankarilla pakkokäännytyksillä. Niiden ansiosta hänet julistettiin myöhemmin pyhimykseksi, ja hänet on opittu tuntemaan nimellä Olavi Pyhä. Aikalaisten keskuudessa käännytykset aiheuttivat kuitenkin vihaa ja katkeruutta, ja tekivät Olavista hyvin epäsuositun hallitsijan. Sen vuoksi Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistuikin 1028 valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030.[3]

Olavia alettiin pian pitää pyhimyksenä, ja hänen haudastaan Trondheimin tuomiokirkossa tuli pohjoismaiden keskeisin pyhiinvaelluskohde. Pyhän Olavin päivä (norj. Olsok, fääriksi Ólavsøka), 29. heinäkuuta, on nykyäänkin Norjassa liputuspäivä. Färsaarilla sitä vietetään kansallispäivänä, joka on siellä myös pyhäpäivä.

Suomessakin on monia Pyhän Olavin mukaan nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja. Tunnetuin lienee Sastamalan Vammalassa sijaitseva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, eli Tyrvään vanha kirkko, joka joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1997, mutta jälleenrakennettiin uudestaan 2000-luvulla. Eerik Akselinpoika Tott nimesi Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan. Vielä nykyäänkin Savonlinnassa vietetään joka vuosi 29. heinäkuuta Pyhän Olavin päivää kaupungin syntymäpäivänä. Martti Haavio arvelee suomalaisissa loitsuissa esiintyvää Vuolankoinen-nimistä raudan ja teräaseiden synnyttäjää kansanomaistuneeksi käsitykseksi Pyhästä Olavista. Pyhä Olavi on kuva-aiheena Jomalan ja Ulvilan kunnanvaakunoissa.

Lontoon Tooley Street ja St Olaf House sen varella on nimetty aiemmin paikalla sijainneen Pyhän Olavin kirkon mukaan. Olavin kerrotaan auttaneen kuningas Ethelrediä taistelussa tanskalaisia vastaan London Bridgen luona vuonna 1014.[4]

Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edited by Joonas Ahola & Frog with Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.
  2. SAGA OF OLAF HARALDSON www.sacred-texts.com. Viitattu 4.6.2016.
  3. Evensberget, Snorre; Rekiaro, Ilkka, käänt.: Norja, s. 194. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29327-X.
  4. londonist.com: How the king of Norway pulled down London Bridge (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Eerik Haakoninpoika ja Sven Haakoninpoika
Norjan kuningas
10151030
Seuraaja:
Knuut Suuri