Haakon V Maununpoika

Haakon V Maununpoika
Norjan kuningas
Valtakausi	1. marraskuuta 1299 – 8. toukokuuta 1319
Edeltäjä	Eerik II Maununpoika
Seuraaja	Maunu Eerikinpoika
Syntynyt	10. huhtikuuta 1270 Tønsberg
Kuollut	8. toukokuuta 1319 Tønsberg
Hautapaikka	Mariakirken, Oslo; siirretty Akershusin linnaan
Puoliso	Eufemia Rügeniläinen
Lapset	Ingeborg Norjalainen Agnes Håkonintytär
Koko nimi	Håkon V Magnusson
Suku	Sverre
Isä	Maunu VI Lainparantaja
Äiti	Ingeborg Eriksdotter
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus

Haakon V Maununpojan sinetti

Haakon V Maununpoika, Haakon Pitkäsääri (muinaisnorja: Hákon Magnússon; norja: Håkon 5. Magnusson) ; (10. huhtikuuta 1270 – 8. toukokuuta 1319) oli Norjan kuningas vuosina 1299–1319.

Suku

Haakon oli Norjan kuningas Maunu Lainparantajan ja Tanskan prinsessa Ingeborg Eriksdotterin nuorempi poika, ja häntä pidetään Kaunotukka-suvun viimeisenä kuninkaana. Äitinsä kautta hän oli Tanskan kuningas Erik IV Plovpenningin jälkeläinen.

Vuonna 1273 hänen vanhempi veljensä Eirik Magnusson nimettiin nuoremmaksi kuninkaaksi isänsä hallitusaikana. Kolmivuotias Haakon sai samalla tittelin "Norjan herttua", ja hän hallitsi vielä alaikäisenä isänsä kuolemasta vuonna 1280 asti laajaa aluetta Oslossa Itä-Norjassa ja Stavangerissa lounaassa (Opplandene, Oslosysla, Ryfylke, Färsaaret ja Hjaltland Shetlandinsaarilla) veljensä holhouksessa.

Kuningas

Haakon seurasi vanhempaa veljeään Eerik II Maununpoikaa valtaistuimelle vuonna 1299 tämän kuoltua ilman miespuolista perillistä. Hän oli Sverre-suvun viimeinen hallitsija.

Haakon jatkoi veljensä sotaisaa politiikkaa Tanskaa vastaan, mutta vuonna 1309 hän solmi rauhan tanskalaisten kanssa, mikä oli Tanskan ja Norjan välisten sotien loppu. Sisäpolitiikassaan hän pyrki tarmokkaasti vahvistamaan kuninkaan valtaa rajoittamalla menestyksekkäästi valtaherrojen valtaa.

Oslo otti Haakonin aikana vähitellen Norjan pääkaupungin tehtävät Bergeniltä, ​​vaikka siitä ei koskaan annettu virallista lausuntoa. Haakon liittyy myös Akershusin linnoituksen ja Båhusin linnoituksen rakentamiseen.

Haakon V Magnussonin kuninkaallinen sinetti 1305–1818. Latinankielinen teksti: "HAQviNI : QviNTY : DEI : GRaciA : REGIS : NORWEGIE : FILII : REGIS : MAGNI : QVARTI".

Avioliitot ja perilliset

Haakonilla oli avioton tytär suhteesta Gro Sigurdsdatterin kanssa, joka oli Sigurd Lodinssonin ja Baugeid Steinarsdatterin tytär

• Agnes Håkonsdatter (1290–1319), avioitui paroni Havtore Jonssonin kanssa ja heillä oli jälkeläisiä

Koska Haakon ei ollut virallisesti naimisissa prinsessa Agnesin äidin kanssa, päätettiin lopulta, että poliittisista syistä prinsessa Ingeborgin jälkeläiset siirrettiin yhden askeleen ylemmäksi perimysjärjestyksessä ja prinsessa Agnesin jälkeläiset siirrettiin yhden askeleen alaspäin. Tämä tarkoitti, että Norjan valtaistuin siirtyisi ensin nuoremman sisaren Ingeborg Håkonsdatterin kautta, mutta prinsessa Agnes ja hänen jälkeläisensä jäivät silti valtaistuimen laillisiksi perillisiksi, jos Ingeborgin sukulinja sammuisi.

Perintö

Haakonin seuraaja oli hänen lapsenlapsensa, Ruotsin prinssi Maunu Eerikinpoika. Kuninkaan aviottoman tyttären Agneksen puoliso paroni Havtore Jonsson Roos af Hjelmsäter oli ritari ja valtaneuvos. Hän oli kuningas Haakon V Maununpojan kuoltua vuonna 1319 yksi kolmivuotiaan kruununperillisen Maunu Eerikinpojan holhoojista. Haakonin tytär Ingeborg tunnustettiin poikansa viralliseksi valtionhoitajaksi. Havtore Jonsson asetettiin holhoushallitukseen, kunnes hän itse kuoli seuraavana vuonna.

Haakon V Maununpojan hautakivi Oslossa

Haakon V haudattiin Pyhän Marian kirkkoon (Mariakirken) Osloon. Kahden ihmisen jäännökset, joiden katsottiin olevan Haakon ja Eufemia, löydettiin kirkon raunioiden kaivauksissa vuonna 1868 ja haudattiin uudelleen Akershusin linnan kuninkaalliseen mausoleumiin.

Aiheesta lisää

• Elämäkerta Håkon 5. Magnusson (norjaksi) - Store Norske Leksikon

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haakon V Maununpoika Wikimedia Commonsissa