Ruotsin väestö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väestötiedot
Ruotsin väkiluku 1961–2008 FAOn tilastojen mukaan.
Ruotsin väkiluku 1961–2008 FAOn tilastojen mukaan.
Väkiluku 10 230 185 (31.12.2018)
Väestönkasvu +5,7 % (2005–2010) %
Syntyvyys 115 832 elävänä syntynyttä (2018) / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 92 185 kuollutta (2018) / 1 000 henkilöä
Nettomaahanmuutto 85 621 henkeä (2018) / 1 000 henkilöä
Ikärakenne
0–14-vuotiaat 20,2 % (0–17-vuotiaat, 2011)
15–64-vuotiaat 61,0 % (18–64-vuotiaat, 2011)
65 vuotta täyttäneet 18,8 % (2011)
Sukupuolijakauma
Kaikkiaan 0,994 miestä/naista (2011)
Väestöryhmät
Suurin väestöryhmä ruotsalaiset
Vähemmistöryhmät mm. ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset
Kieli
Virallinen kieli ruotsi
Muut kielet mm. suomi, meän kieli ja saame
Uskonto
Pääuskonto luterilaisuus 57,7 % (2018)

Ruotsin väestö tarkoittaa Ruotsissa asuvia ihmisiä. Ruotsissa oli 31.12.2018 10 230 185 asukasta.[1]

Tässä artikkelissa tarkastellaan väestön kokonaismäärää eli väkilukua, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja näiden erotuksena saatavaa luonnollista väestönkasvua. Väestön määrään vaikuttaa myös muuttoliike, joka voidaan jakaa lähtömuuttoon ja tulomuuttoon, joiden erotus on nettomuutto. Muuttoliike voidaan jakaa maan tai alueen sisäiseen muuttoliikkeeseen sekä valtion rajat ylittävään siirtolaisuuteen.

Artikkelissa tarkastellaan myös väestön jakautumista aluettain. Väestön jakautumista voidaan kuvata lääneittäin tai maakunnittain, kunnittain ja niiden sisällä vielä seurakunnittain. Väestön keskittyneisyyttä kuvaavat tiedot taajamissa ja pientaajamissa asuvien määrästä.

Lisäksi voidaan tarkastella väestön rakennetta: ikärakennetta, sukupuolijakaumaa, kansalaisuutta, syntymämaata, väestön taustaa, uskontoa ja äidinkieltä. Näitäkin tarkasteluja voidaan tehdä koko valtiota tarkemmilla aluetasoilla.

Väkiluku ja väestömuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonaisväkiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kokonaisväkiluvusta on saatavissa vuosittaisia tilastoja vuodesta 1749 alkaen, jolloin Ruotsissa oli 1 764 724 asukasta. Tuoreimman samassa tilastossa mainitun vuoden 2016 tietojen mukaan Ruotsin väkiluku on 9 995 153 henkilöä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Ruotsin väkiluvun kehitystä kymmenen vuoden välein. Muutokset (henkeä ja prosenttia) tarkoittavat muutosta koko kymmenvuotiskauden aikana.

Vuosi Väkiluku[2] Muutos %
1750 &&&&&&&&01780678.&&&&001 780 678
1760 &&&&&&&&01925248.&&&&001 925 248 &&&&&&&&&0144570.&&&&00144 570 &&&&&&&&&&&&&&07.05000007,5
1770 &&&&&&&&02042574.&&&&002 042 574 &&&&&&&&&0117326.&&&&00117 326 &&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7
1780 &&&&&&&&02118281.&&&&002 118 281 &&&&&&&&&&075707.&&&&0075 707 &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
1790 &&&&&&&&02187732.&&&&002 187 732 &&&&&&&&&&069451.&&&&0069 451 &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
1800 &&&&&&&&02347303.&&&&002 347 303 &&&&&&&&&0159571.&&&&00159 571 &&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8
1810 &&&&&&&&02396351.&&&&002 396 351 &&&&&&&&&&049048.&&&&0049 048 &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0
1820 &&&&&&&&02584690.&&&&002 584 690 &&&&&&&&&0188339.&&&&00188 339 &&&&&&&&&&&&&&07.03000007,3
1830 &&&&&&&&02888082.&&&&002 888 082 &&&&&&&&&0303392.&&&&00303 392 &&&&&&&&&&&&&010.050000010,5
1840 &&&&&&&&03138887.&&&&003 138 887 &&&&&&&&&0250805.&&&&00250 805 &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008,0
1850 &&&&&&&&03482541.&&&&003 482 541 &&&&&&&&&0343654.&&&&00343 654 &&&&&&&&&&&&&&09.09000009,9
1860 &&&&&&&&03859728.&&&&003 859 728 &&&&&&&&&0377187.&&&&00377 187 &&&&&&&&&&&&&&09.08000009,8
1870 &&&&&&&&04168525.&&&&004 168 525 &&&&&&&&&0308797.&&&&00308 797 &&&&&&&&&&&&&&07.04000007,4
1880 &&&&&&&&04565668.&&&&004 565 668 &&&&&&&&&0397143.&&&&00397 143 &&&&&&&&&&&&&&08.07000008,7
1890 &&&&&&&&04784981.&&&&004 784 981 &&&&&&&&&0219313.&&&&00219 313 &&&&&&&&&&&&&&04.06000004,6
1900 &&&&&&&&05136441.&&&&005 136 441 &&&&&&&&&0351460.&&&&00351 460 &&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8
1910 &&&&&&&&05522403.&&&&005 522 403 &&&&&&&&&0385962.&&&&00385 962 &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0
1920 &&&&&&&&05904489.&&&&005 904 489 &&&&&&&&&0382086.&&&&00382 086 &&&&&&&&&&&&&&06.05000006,5
1930 &&&&&&&&06142191.&&&&006 142 191 &&&&&&&&&0237702.&&&&00237 702 &&&&&&&&&&&&&&03.09000003,9
1940 &&&&&&&&06371432.&&&&006 371 432 &&&&&&&&&0229241.&&&&00229 241 &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
1950 &&&&&&&&07041829.&&&&007 041 829 &&&&&&&&&0670397.&&&&00670 397 &&&&&&&&&&&&&&09.05000009,5
1960 &&&&&&&&07497967.&&&&007 497 967 &&&&&&&&&0456138.&&&&00456 138 &&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1
1970 &&&&&&&&08081229.&&&&008 081 229 &&&&&&&&&0583262.&&&&00583 262 &&&&&&&&&&&&&&07.02000007,2
1980 &&&&&&&&08317937.&&&&008 317 937 &&&&&&&&&0236708.&&&&00236 708 &&&&&&&&&&&&&&02.08000002,8
1990 &&&&&&&&08590630.&&&&008 590 630 &&&&&&&&&0272693.&&&&00272 693 &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
2000 &&&&&&&&08882792.&&&&008 882 792 &&&&&&&&&0292162.&&&&00292 162 &&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3
2010 &&&&&&&&09415570.&&&&009 415 570 &&&&&&&&&0532778.&&&&00532 778 &&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7

Kymmenvuotiskausittain tarkasteltuna Ruotsin väestö kasvoi suhteellisesti eniten 1820-luvulla ja absoluuttisesti eniten 1940-luvulla.

Ruotsin väkiluku oli tilaston alkaessa ylittänyt jo miljoonan asukkaan rajan. Kaksi miljoonaa ylittyi vuonna 1767 ja uudelleen vuonna 1774. Kolmeen miljoonaan väkiluku nousi vuonna 1835 ja neljä miljoonaa ylittyi vuonna 1863. Viiden miljoonan asukkaan rajan yli noustiin vuonna 1897 ja kuusi miljoonaa ylittyi vuonna 1923. Vuonna 1950 Ruotsissa oli seitsemän miljoonaa asukasta ja vuonna 1969 luku oli noussut kahdeksaan miljoonaan. Vuonna 2004 ylittyi yhdeksän miljoonan asukkaan raja.[2] Näiden lukujen saavuttamiseen kuluneet aikajaksot kestivät

  • kahdesta kolmeen miljoonaan: 68 vuotta (vuodesta 1767 laskettuna)
  • kolmesta neljään miljoonaan: 28 vuotta
  • neljästä viiteen miljoonaan: 34 vuotta
  • viidestä kuuteen miljoonaan: 28 vuotta
  • kuudesta seitsemään miljoonaan: 27 vuotta
  • seitsemästä kahdeksaan miljoonaan: 19 vuotta
  • kahdeksasta yhdeksään miljoonaan: 35 vuotta

Syntyvyys ja kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin syntyvyys (sinisellä) ja kuolleisuus (punaisella) vuosina 1735–2000. Kuvaajasta näkyy demografinen transitio eli väestöllinen muuntuminen.

Vuoden 2017 aikana Ruotsissa syntyi elävänä 115 416 lasta ja kuolleita oli 91 972. Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönkasvu) oli siten 23 444 henkilöä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän 143 kunnassa ja 147 kunnassa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Kahdessa kunnassa syntyneitä ja kuolleita oli yhtä monta. [1]

Muuttoliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 aikana Ruotsin sisäisessä muuttoliikkeessä (läänien sisäinen ja läänien välinen muuttoliike) 97 kuntaa sai muuttovoittoa ja 191 kuntaa muuttotappiota. Kahdessa kunnassa Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto oli 0 asukasta. Läänien osalta 8 lääniä sai muuttovoittoa ja 13 lääniä muuttotappiota.lähde?

Siirtolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastamuutto (sinisellä) ja maahanmuutto (punaisella) vuosina 1850–2007.

Vuoden 2018 aikana Ruotsiin muutti 132 602 henkilöä ja Ruotsista muutti pois 46 981 henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli 85 621 henkilöä, joten Ruotsi sai muuttovoittoa ulkomailta. [2]

Väestön alueellinen jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänit ja maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruotsin läänit
Pääartikkeli: Ruotsin maakunnat

Ruotsissa on 21 lääniä, joista yhdessä on yli kaksi miljoonaa asukasta (Tukholman lääni) ja kahdessa yli miljoona asukasta (Länsi-Götanmaan lääni ja Skånen lääni). Gotlannin lääni on väkiluvultaan pienin ja siellä on alle 60 000 asukasta. Läänien väkiluvut ovat useimmiten 200 000 ja 300 000 asukkaan välissä. Vuonna 2011 tällaisia läänejä oli 10 kappaletta.[3]

Maakunnilla ei Ruotsissa ole mitään virallista asemaa, mutta niiden väkilukuja tilastoidaan. Ruotsissa on 25 maakuntaa, joista neljässä (Uplanti, Länsi-Götanmaa, Skåne ja Södermanland) on yli miljoona asukasta. Pienin maakunta on Härjedalen, jonka asukasluku jää alle 10 000:een. Muita alle 100 000 asukkaan maakuntia ovat Öölanti, Dalsland, Gotlanti ja Ruotsin Lappi.[4]

Kunnat ja seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on 290 kuntaa, joiden väkiluvut vuonna 2018 vaihtelevat 2 450 asukkaasta (Bjurholmin kunta) 962 154 asukkaaseen (Tukholman kunta).[5] 72 kunnassa on alle 10 000 asukasta ja 95 kunnassa 10 001–20 000 asukasta. Yli 100 000 asukkaan kuntia on 18 kappaletta ja ne ovat:[5]

Uumajan kuntaa lukuun ottamatta kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat sijaitsevat Ruotsin eteläosissa.

Kuntien lisäksi Ruotsissa tilastoidaan väestö myös seurakunnittain. Vaikka aluejako perustuu Ruotsin kirkon seurakuntajakoon, niin väestötilastoissa otetaan huomioon koko seurakunnan maantieteellisellä alueella asuva väestö kirkkoon kuulumisesta riippumatta.

Taajamat ja pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin taajamista (2010)
Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin pientaajamista (2010)
Taajamissa asuvien osuus väestöstä vuodesta 1800 lähtien.

Ruotsissa ei ole vuoden 1971 kuntauudistuksen jälkeen ollut enää kaupunkeja, kauppaloita tai maalaiskuntia, sillä kyseisenä vuonna Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Aikaisemmin Ruotsissa oli myös runsaasti taajaväkisiä yhdyskuntia, mutta viimeiset sellaisetkin lakkautettiin vuoden 1971 kuntauudistuksen yhteydessä.

Vuodesta 1960 lähtien ja jossain määrin jo aiemminkin Ruotsissa on muiden Pohjoismaiden tilastoitu väestöä taajamittain. Lyhyesti määriteltynä taajama on vähintään 200 asukkaan väestökeskittymä, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Oikealla oleva kuvaaja esittää taajamaväestön osuutta Ruotsin koko väestöstä vuodesta 1800 lähtien. Taajamien lisäksi on vuodesta 1990 lähtien tilastoitu myös pientaajamia, joissa on 50–199 asukasta.

Vuoden 2010 lopussa taajamien kokonaismäärä oli 1 956 kappaletta. Tuolloin taajamissa oli 8 015 797 asukasta, mikä vastasi 85,1 prosenttia Ruotsin väestöstä. Taajamien ulkopuolella asui 1 399 773 henkilöä. Kaikkien taajamien maapinta-ala oli yhteensä 537 615 hehtaaria eli 1,3 prosenttia Ruotsin maapinta-alasta. Taajamien väestötiheys oli 1 491 asukasta maaneliökilometriä kohti, mutta taajamien ulkopuolella väestötiheys oli vain 3,5 asukasta maaneliökilometriä kohti.[6] Yli 100 000 asukkaan taajamia oli seitsemän:[7]

Vuoden 2010 lopussa pientaajamien kokonaismäärä oli 2 920 kappaletta. Tuolloin pientaajamissa oli 281 091 asukasta. Kaikkien pientaajamien maapinta-ala oli yhteensä 85 080 hehtaaria ja väestötiheys 330 asukasta maaneliökilometriä kohti. Ruotsin väestöstä 1 118 682 henkilöä eli 12 prosenttia asui taajamien ja pientaajamien ulkopuolella.[8]

Väestörakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikärakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöpyramidi 31.12.2012 [9]
% Miehet Ikäryhmä Naiset %
0,0
 
100+
 
0,0
0,0
 
95–100
 
0,1
0,2
 
90–95
 
0,5
0,6
 
85–89
 
1,1
1,1
 
80–84
 
1,5
1,5
 
75–79
 
1,8
2,1
 
70–74
 
2,3
3,1
 
65–69
 
3,1
3,0
 
60–64
 
3,1
3,0
 
55–59
 
3,0
3,1
 
50–54
 
3,0
3,6
 
45–49
 
3,5
3,4
 
40–44
 
3,3
3,3
 
35–39
 
3,2
3,2
 
30–34
 
3,0
3,3
 
25–29
 
3,1
3,6
 
20–24
 
3,4
3,0
 
15–19
 
2,9
2,7
 
10–14
 
2,5
2,9
 
5–9
 
2,8
3,1
 
0–4
 
2,9

Ruotsin väestö jakautui vuoden 2011 kolmeen eri ikäryhmään seuraavasti:

  • 0–17-vuotiaat: 20,2 %[10]
  • 18–64-vuotiaat: 61,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,8 %[10]

Vertailun vuoksi vuonna 1960 Ruotsissa oli 27,3 prosenttia 0–17-vuotiaita ja 11,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä.[10]

Sukupuolijakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Ruotsin väestöstä miehiä oli 5 142 438 ja naisia 5 087 747 henkeä.[11]

Kansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Ruotsissa asui 932 266 ulkomaiden kansalaista, mikä vastasi 9,1 prosenttia väestöstä.[10] Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 21 valtiota, joiden kansalaisia Ruotsissa asui eniten vuoden 2018 lopussa. Syyrian kansalaiset ovat Ruotsin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä.[12]

Valtio Valtion kansalaisia
(31.12.2018)[13]
Syyrian lippu Syyria &&&&&&&&&0137115.&&&&00137 115
Puolan lippu Puola &&&&&&&&&&054869.&&&&0054 869
Suomen lippu Suomi &&&&&&&&&&050957.&&&&0050 957
Afganistanin lippu Afganistan &&&&&&&&&&045365.&&&&0045 365
Eritrean lippu Eritrea &&&&&&&&&&039728.&&&&0039 728
Norjan lippu Norja &&&&&&&&&&034461.&&&&0034 461
Somalian lippu Somalia &&&&&&&&&&032359.&&&&0032 359
Tanskan lippu Tanska &&&&&&&&&&031466.&&&&0031 466
Saksan lippu Saksa &&&&&&&&&&029213.&&&&0029 213
Irak &&&&&&&&&&026369.&&&&0026 369
Intia &&&&&&&&&&022184.&&&&0022 184
Kiina &&&&&&&&&&020208.&&&&0020 208
Iso-Britannia &&&&&&&&&&019965.&&&&0019 965
Romanian lippu Romania &&&&&&&&&&018159.&&&&0018 159
Iran &&&&&&&&&&015210.&&&&0015 210
Liettua &&&&&&&&&&014608.&&&&0014 608
Thaimaan lippu Thaimaa &&&&&&&&&&012285.&&&&0012 285
Turkin lippu Turkki &&&&&&&&&&012248.&&&&0012 248
Serbian lippu Serbia &&&&&&&&&&011870.&&&&0011 870
Alankomaiden lippu Alankomaat &&&&&&&&&&011137.&&&&0011 137
Espanjan lippu Espanja &&&&&&&&&&011035.&&&&0011 035

Tuntematon kansalaisuus oli 12 037 henkilöllä, kansalaisuus puuttui 19 782 henkilöltä ja 85 henkilön kansalaisuus oli selvitettävänä.[13] Saman tilaston tietojen perusteella voidaan laskea, että muiden kuin yllä mainittujen maiden tai Ruotsin kansalaisia oli 281 455 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsin kansalaisten lisäksi 193 eri maan kansalaisia.

Syntymämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan vuonna 2001. Mitä tummemmalla valtio on väritetty, sitä enemmän Ruotsissa asuu kyseisessä maassa syntyneitä.

Vuonna 2018 Ruotsissa asui 1 955 569 ulkomailla syntynyttä, mikä vastasi 19,1 prosenttia väestöstä. Vuonna 1960 ulkomailla syntyneitä oli 299 879 henkilöä eli 4,0 prosenttia väestöstä.[3] Seuraava taulukko kuvaa ulkomailla syntyneiden määrän kehitystä vuodesta 2000 alkaen.

Vuosi Ulkomailla
syntyneitä[14]
Muutos %
2000 &&&&&&&&01003798.&&&&001 003 798
2001 &&&&&&&&01027974.&&&&001 027 974 &&&&&&&&&&024176.&&&&0024 176 &&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4
2002 &&&&&&&&01053463.&&&&001 053 463 &&&&&&&&&&025489.&&&&0025 489 &&&&&&&&&&&&&&02.05000002,5
2003 &&&&&&&&01078075.&&&&001 078 075 &&&&&&&&&&024612.&&&&0024 612 &&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3
2004 &&&&&&&&01100262.&&&&001 100 262 &&&&&&&&&&022187.&&&&0022 187 &&&&&&&&&&&&&&02.01000002,1
2005 &&&&&&&&01125790.&&&&001 125 790 &&&&&&&&&&025528.&&&&0025 528 &&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3
2006 &&&&&&&&01175200.&&&&001 175 200 &&&&&&&&&&049410.&&&&0049 410 &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2007 &&&&&&&&01227770.&&&&001 227 770 &&&&&&&&&&052570.&&&&0052 570 &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2008 &&&&&&&&01281581.&&&&001 281 581 &&&&&&&&&&053811.&&&&0053 811 &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2009 &&&&&&&&01337965.&&&&001 337 965 &&&&&&&&&&056384.&&&&0056 384 &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2010 &&&&&&&&01384929.&&&&001 384 929 &&&&&&&&&&046964.&&&&0046 964 &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
2011 &&&&&&&&01427296.&&&&001 427 296 &&&&&&&&&&042367.&&&&0042 367 &&&&&&&&&&&&&&03.01000003,1
2012 &&&&&&&&01473256.&&&&001 473 256 &&&&&&&&&&045960.&&&&0045 960 &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
2013 &&&&&&&&01533493.&&&&001 533 493 &&&&&&&&&&060237.&&&&0060 237 &&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1
2014 &&&&&&&&01603551.&&&&001 603 551 &&&&&&&&&&070058.&&&&0070 058 &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2015 &&&&&&&&01676264.&&&&001 676 264 &&&&&&&&&&072713.&&&&0072 713 &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2016 &&&&&&&&01784497.&&&&001 784 497 &&&&&&&&&0108233.&&&&00108 233 &&&&&&&&&&&&&&06.04000006,4
2017 &&&&&&&&01877050.&&&&001 877 050 &&&&&&&&&&092553.&&&&0092 553 &&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1
2018 &&&&&&&&01955569.&&&&001 955 569 &&&&&&&&&&078519.&&&&0078 519 &&&&&&&&&&&&&&04.02000004,2

Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 22 valtiota, joissa syntyneitä asukkaita Ruotsissa asui eniten vuoden 2018 lopussa. Syyriassa syntyneet ovat Ruotsin suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä.

Syntymämaa Maassa syntyneitä
(31.12.2018)[14]
Syyrian lippu Syyria &&&&&&&&&0185991.&&&&00185 991
Suomen lippu Suomi &&&&&&&&&0147833.&&&&00147 833
Irak &&&&&&&&&0144035.&&&&00144 035
Puolan lippu Puola &&&&&&&&&&092759.&&&&0092 759
Iran &&&&&&&&&&077386.&&&&0077 386
Somalian lippu Somalia &&&&&&&&&&068678.&&&&0068 678
Jugoslavia &&&&&&&&&&065124.&&&&0065 124
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina &&&&&&&&&&059395.&&&&0059 395
Afganistanin lippu Afganistan &&&&&&&&&&051979.&&&&0051 979
Saksan lippu Saksa &&&&&&&&&&051140.&&&&0051 140
Turkin lippu Turkki &&&&&&&&&&049948.&&&&0049 948
Thaimaan lippu Thaimaa &&&&&&&&&&042394.&&&&0042 394
Eritrean lippu Eritrea &&&&&&&&&&042300.&&&&0042 300
Norjan lippu Norja &&&&&&&&&&041747.&&&&0041 747
Tanskan lippu Tanska &&&&&&&&&&040011.&&&&0040 011
Intia &&&&&&&&&&035234.&&&&0035 234
Kiina &&&&&&&&&&033288.&&&&0033 288
Romanian lippu Romania &&&&&&&&&&031040.&&&&0031 040
Iso-Britannia &&&&&&&&&&028976.&&&&0028 976
Libanon &&&&&&&&&&028119.&&&&0028 119
Chilen lippu Chile &&&&&&&&&&027995.&&&&0027 995
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat &&&&&&&&&&021943.&&&&0021 943

Tuoreimmassa tilastossa Vatikaanivaltio on ainoa maa, jossa syntyneitä henkilöitä ei asu Ruotsissa lainkaan.[14] Saman tilaston perusteella voidaan laskea, että muissa kuin yllä mainituissa maissa tai Ruotsissa syntyneitä oli 588 254 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsissa syntyneiden lisäksi 205 eri maassa syntyneitä asukkaita. Syntymämaa ei ollut tiedossa 1 504:llä henkilöllä.

Syntyperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Ruotsin väestöä syntyperämaan (ruots. ursprungsland) perusteella. Tiedot perustuvat Statistiska centralbyrånin tilastoon vuoden 2018 lopusta.[15] Tilastosta on seuraavaa taulukkoa varten laskettu yhteen:

  • kussakin maassa syntyneet (sarake B)
  • ne Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt kyseisessä maassa (sarakkeet D, F, H, J ja L)

Mukaan on otettu vain ne maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään on vähintään 20 000 henkilöä.

Tilaston maita ei voi laskea yhteen esimerkiksi maanosittain, koska silloin osa henkilöistä tulee laskettua kahteen kertaan. Anguilla ja Vatikaanivaltio ovat ainoat maailman maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään ei asu Ruotsissa lainkaan.lähde? Tilaston perusteella Ruotsissa on Ruotsin lisäksi 205 eri valtiosta lähtöisin olevia asukkaita.

Syntyperämaa Henkilöä
(31.12.2018)[15]
Suomen lippu Suomi &&&&&&&&&0408429.&&&&00408 429
Syyrian lippu Syyria &&&&&&&&&0231178.&&&&00231 178
Irak &&&&&&&&&0220055.&&&&00220 055
Puolan lippu Puola &&&&&&&&&0139747.&&&&00139 747
Jugoslavia &&&&&&&&&0139538.&&&&00139 538
Norjan lippu Norja &&&&&&&&&0117918.&&&&00117 918
Iran &&&&&&&&&0116656.&&&&00116 656
Saksan lippu Saksa &&&&&&&&&0115550.&&&&00115 550
Somalian lippu Somalia &&&&&&&&&0106831.&&&&00106 831
Tanskan lippu Tanska &&&&&&&&&0106668.&&&&00106 668
Turkin lippu Turkki &&&&&&&&&0101974.&&&&00101 974
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina &&&&&&&&&&092622.&&&&0092 622
Libanon &&&&&&&&&&064048.&&&&0064 048
Afganistanin lippu Afganistan &&&&&&&&&&063174.&&&&0063 174
Thaimaan lippu Thaimaa &&&&&&&&&&062102.&&&&0062 102
Chilen lippu Chile &&&&&&&&&&057942.&&&&0057 942
Eritrean lippu Eritrea &&&&&&&&&&056155.&&&&0056 155
Iso-Britannia &&&&&&&&&&055281.&&&&0055 281
Intia &&&&&&&&&&049637.&&&&0049 637
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat &&&&&&&&&&047584.&&&&0047 584
Kiina &&&&&&&&&&043292.&&&&0043 292
Romanian lippu Romania &&&&&&&&&&042535.&&&&0042 535
Etiopia &&&&&&&&&&036791.&&&&0036 791
Kreikka &&&&&&&&&&033518.&&&&0033 518
Unkarin lippu Unkari &&&&&&&&&&033018.&&&&0033 018
Vietnamin lippu Vietnam &&&&&&&&&&030884.&&&&0030 884
Venäjän lippu Venäjä &&&&&&&&&&030701.&&&&0030 701
Viron lippu Viro &&&&&&&&&&027265.&&&&0027 265
Italia &&&&&&&&&&025660.&&&&0025 660
Pakistanin lippu Pakistan &&&&&&&&&&024631.&&&&0024 631
Filippiinit &&&&&&&&&&024456.&&&&0024 456
Marokon lippu Marokko &&&&&&&&&&023319.&&&&0023 319
Espanjan lippu Espanja &&&&&&&&&&022123.&&&&0022 123
Etelä-Korea &&&&&&&&&&021049.&&&&0021 049
Serbian lippu Serbia &&&&&&&&&&020742.&&&&0020 742
Alankomaiden lippu Alankomaat &&&&&&&&&&020731.&&&&0020 731
Ranskan lippu Ranska &&&&&&&&&&020706.&&&&0020 706
Kolumbia &&&&&&&&&&020380.&&&&0020 380

Ulkomaalaistaustaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaistaustaisten (punaisella) ja ruotsalaistaustaisten (oranssilla) määrä Ruotsissa vuonna 2011.
Ruotsin väestö taustan mukaan neljään eri ryhmään jaettuna vuosina 2002–2011.

Ruotsin väestöstä 24,9 prosenttia oli vuoden 2018 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia.[10] Seuraava taulukko kuvaa ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä vuodesta 2002 alkaen. Ulkomaalaistaustaisia on Ruotsissa 3 311 312 eli 32,4%, kun ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla.[4]

Vuosi Ulkomaalais-
taustaisia[16]
Muutos %
2002 &&&&&&&&01358214.&&&&001 358 214
2003 &&&&&&&&01393248.&&&&001 393 248 &&&&&&&&&&035034.&&&&0035 034 &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6
2004 &&&&&&&&01426293.&&&&001 426 293 &&&&&&&&&&033045.&&&&0033 045 &&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4
2005 &&&&&&&&01463358.&&&&001 463 358 &&&&&&&&&&037065.&&&&0037 065 &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6
2006 &&&&&&&&01526177.&&&&001 526 177 &&&&&&&&&&062819.&&&&0062 819 &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2007 &&&&&&&&01592376.&&&&001 592 376 &&&&&&&&&&066199.&&&&0066 199 &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2008 &&&&&&&&01661003.&&&&001 661 003 &&&&&&&&&&068627.&&&&0068 627 &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2009 &&&&&&&&01733913.&&&&001 733 913 &&&&&&&&&&072910.&&&&0072 910 &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2010 &&&&&&&&01797889.&&&&001 797 889 &&&&&&&&&&063976.&&&&0063 976 &&&&&&&&&&&&&&03.07000003,7
2011 &&&&&&&&01857549.&&&&001 857 549 &&&&&&&&&&059660.&&&&0059 660 &&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3
2012 &&&&&&&&01921992.&&&&001 921 992 &&&&&&&&&&064443.&&&&0064 443 &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
2013 &&&&&&&&02001190.&&&&002 001 190 &&&&&&&&&&079198.&&&&0079 198 &&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1
2014 &&&&&&&&02092206.&&&&002 092 206 &&&&&&&&&&091016.&&&&0091 016 &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2015 &&&&&&&&02187020.&&&&002 187 020 &&&&&&&&&&094814.&&&&0094 814 &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2016 &&&&&&&&02320302.&&&&002 320 302 &&&&&&&&&0133282.&&&&00133 282 &&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1
2017 &&&&&&&&02439007.&&&&002 439 007 &&&&&&&&&0118705.&&&&00118 705 &&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1
2018 &&&&&&&&02543420.&&&&002 543 420 &&&&&&&&&0104413.&&&&00104 413 &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3

Ruotsalaistaustaisten määrän kehitystä samalla aikavälillä kuvaa puolestaan seuraava tilasto.

Vuosi Ruotsalais-
taustaisia[16]
Muutos %
2002 &&&&&&&&07582574.&&&&007 582 574
2003 &&&&&&&&07582422.&&&&007 582 422 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.–152 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0
2004 &&&&&&&&07585099.&&&&007 585 099 &&&&&&&&&&&02677.&&&&002 677 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0
2005 &&&&&&&&07584394.&&&&007 584 394 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.–705 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0
2006 &&&&&&&&07587080.&&&&007 587 080 &&&&&&&&&&&02686.&&&&002 686 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0
2007 &&&&&&&&07590551.&&&&007 590 551 &&&&&&&&&&&03471.&&&&003 471 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0
2008 &&&&&&&&07595344.&&&&007 595 344 &&&&&&&&&&&04793.&&&&004 793 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2009 &&&&&&&&07606769.&&&&007 606 769 &&&&&&&&&&011425.&&&&0011 425 &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2
2010 &&&&&&&&07617681.&&&&007 617 681 &&&&&&&&&&010912.&&&&0010 912 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2011 &&&&&&&&07625306.&&&&007 625 306 &&&&&&&&&&&07625.&&&&007 625 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2012 &&&&&&&&07633901.&&&&007 633 901 &&&&&&&&&&&08595.&&&&008 595 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2013 &&&&&&&&07643674.&&&&007 643 674 &&&&&&&&&&&09773.&&&&009 773 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2014 &&&&&&&&07655149.&&&&007 655 149 &&&&&&&&&&011475.&&&&0011 475 &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2
2015 &&&&&&&&07663997.&&&&007 663 997 &&&&&&&&&&&08848.&&&&008 848 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2016 &&&&&&&&07674851.&&&&007 674 851 &&&&&&&&&&010854.&&&&0010 854 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2017 &&&&&&&&07681235.&&&&007 681 235 &&&&&&&&&&&06384.&&&&006 384 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
2018 &&&&&&&&07686765.&&&&007 686 765 &&&&&&&&&&&05530.&&&&005 530 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruotsin kirkko

Vuonna 2018 Ruotsin kirkkoon kuului 57,7 prosenttia ruotsalaisista.[17]

Äidinkieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruotsin kieli
Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.[18] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[19] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.[18]

Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[20] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Startsida - Statistiska centralbyrån Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  2. a b Befolkningsutveckling; födda, döda, in- och utvandring, gifta, skilda 1749 - 2011 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
  3. Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  4. Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  5. a b Folkmängden efter region, civilstånd och kön. År 1968-2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  6. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Tätorter 2010, arealer, befolkning (korrigerat 2011-06-20) 16.6.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Småorter 2010, korrigerad 2012-10-15 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2012 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.3.2013. (ruotsiksi)
  10. a b c d e Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2011 22.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
  11. http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101A/BefolkningNy/?rxid=e24e8dcf-9000-4f08-a6fe-f8a830e95c16
  12. http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101N/MedborgarByteTotK/?rxid=3ca01d5d-1462-4a10-af7c-a22369234ee9
  13. a b Utländska medborgare i riket efter medborgarskapsland, ålder och kön. År 1973-2018 21.3.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  14. a b c Utrikes födda i riket efter födelseland, ålder och kön. År 2000-2018 21.2.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  15. a b Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2018 (XLS) 21.3.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2018. (ruotsiksi)
  16. a b Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (grov indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002-2018 21.3.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
  17. Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
  18. a b Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet Norden
  19. Språksituationen i Sverige 2010 (s.10) sprakradet.se. Viitattu 10.12.2011. (ruotsiksi)
  20. 1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000
  21. Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000. Viitattu 8.12.2011. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin väestö.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wastenson, Leif; Öberg, Sture ja Springfeldt, Peter: Sveriges nationaltlas. Befolkningen. Stockholm: Sveriges nationalatlas, 1997. ISBN 91-87760-41-X.
  • Edlund, Lars-Erik: Språken i Sverige: Presentation av en språklig atlas. Årsbok 2011. Stockholm: Kungliga Vitterhetsakademien, 2011. ISBN 978-91-7402-406-7. Teoksen verkkoversio (PDF).