Rautalammin ensimmäinen kapina

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rautalammin suurpitäjän tietyissä kylissä levisi nuijasotaa edeltävää kapinamielialaa jo 1589. Tällöin Uuraisten Kuukkajärven talollinen Heikki Hiironen oli kerännyt luokseen irtainta väkeä ja huonemiehiä sekä varustanut heidät jousilla ja miekoilla. Hiirosta voikin pitää paikallisena kapinanlietsojana, jonka vouti katsoi aiheelliseksi saattaa turvasäilöön.

Hiirosen toiminta jäi yksittäistapaukseksi, mutta vuoden 1592 lopulla Rautalammilla alkoi sotaväkeä ja linnaleiriä vastaan sellaista levottomuutta, jota voi kutsua Rautalammin ensimmäiseksi kapinaksi ja joka erityisesti kosketti myöhemmän Saarijärven pitäjän luoteisia kyliä. Kiukustuneet talonpojat hyökkäsivät yhtäkkiä eräänä joulukuun yönä Uplannin lipustoon kuuluneen ratsumies Hannu Niilonpojan kimppuun ja surmasivat hänet ja hänen palvelijansa. Myös huoveja otettiin kiinni ja heitä mestattiin. Kapinapurkaus kuitenkin tukahdutettiin nopeasti, jolloin talonpoikia pakeni metsiin ja osa heistä surmattiin.

Rautalammin ensimmäisen kapinan tapahtumat on yleensä sijoitettu Kalavastingin, Kivijärven ja Saaren kyliin. Tästä on muistona Henrik Gabriel Porthanin kansan keskuudesta keräämä runonpätkä, joka alkaa sanoilla: "Kivijärven kiltit miehet, vahvat Vastingin urohot." Runon mukaan Kivijärven ja Kalavastingin miehet olivat lähteneet huoveja vastaan Saaren kylälle, jossa varsinainen yhteenotto sitten tapahtui.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reino Kallio, Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972, s. 209–210.