Suomi 2020-luvulla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingissä rakennetaan uutta Keski-Pasilaa, jonka suuri kauppakeskus Mall of Tripla valmistui jo syksyllä 2019, mutta 2020-luvulla alueelle nousee korkeita tornitaloja.

Suomi on 2020-luvun alussa jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan ihmisen yhteiskunta. Pian vuosikymmenen alettua Kiinasta lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa aiheuttaen pandemian, joka on elokuuhun 2021 mennessä aiheuttanut Suomessa yli 150 000 tartuntaa ja hieman yli 1 200 kuolemaa. Edellisen vuosikymmenen loppupuoliskoa hallinnut heikko talouskasvu pysähtyi keväällä 2020 koronaviruspandemian aiheuttamaan bruttokansantuotteen notkahdukseen.[1] Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[2] matkailualoille.[3][4][5] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi[6], joskaan työttömyysaste ei kuitenkaan noussut erityisen pitkäksi ajaksi.[7] Työllisyysaste oli vuonna 2022 73,9 prosenttia, mikä oli korkein luku vuoden 1990 laman jälkeen.[8]

Suomi arvioitiin World Happiness Reportin mukaan maailman onnellisimmaksi maaksi neljästi peräkkäin vuosina 2018–2021.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen neuvottelevat toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa 12. maaliskuuta 2020.

Suomi siirtyi 2020-luvulle presidenttinään Sauli Niinistö. Koska Niinistö astui virkaansa vuonna 2012, hän ei enää voi olla ehdolla vuonna 2024 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta:

Naisten osuus kansanedustajista on lisääntynyt. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallitus astui toimeensa vuonna 2020. Pääministeri Sanna Marin oli vuoden 2019 lopulla virkaansa astuessaan 34-vuotias, mikä teki hänestä Suomen kaikkien aikojen nuorimman pääministerin.

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta hyväksyi yli kymmenen vuotta valmistellun sote-uudistuksen kesäkuussa 2021, minkä myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023.[10] Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. 2020-luvun aluevaaleja:

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kolme kappaletta:

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, mikä johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen ja suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen nousuun ennätystasolle.[11] Pian hyökkäyksen jälkeen Suomessa pantiin vireille kaksi kansalaisaloitetta Natoon liittymisestä, ja molemmat keräsivät nopeasti 50 000 allekirjoitusta.[12] Suomi luovutti jäsenhakemuksensa Natolle toukokuussa 2022. Samalla myös Ruotsi jätti oman Nato-hakemuksensa.[13] Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen kesäkuun lopulla 2022. Koska Natoon pääseminen edellyttää, että jokainen Naton jäsenmaa ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksen, maat eivät ole vielä Naton jäseniä. Valtaosa Naton jäsenmaista on ratifioinut hakemukset heinäkuun 2022 aikana, ja lähes kaikki syyskuun loppuun mennessä. Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia.[14]

Merkittäviä poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292, ja vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Syntyvyys on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, ja vuoden 2020 aikana Suomessa syntyvyys oli 9 025 ihmisen verran kuolleisuutta pienempi. Vuonna 2020 Suomessa syntyneitä oli 46 463 ja kuolleita 55 488. Vuoden 2020 aikana Suomen väkiluku kasvoi 8 501 ihmisen verran eli 0,15 prosenttia.[15] 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kuitenkin kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[16] Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla.[17]

2020-luvun alussa moni suomalainen on muuttanut pois pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin. Kuvassa Kouvolan keskustaa, joka on kärsinyt suuresta muuttotappiosta 1990-luvulta lähtien.

Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y-sukupolvet sekä myös Z-sukupolveen kuuluvat eli noin vuosina 1997–2009 syntyneet astuvat vuosikymmenen mittaan työelämään.[18][19][20][21] Z-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö.[22] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[23][24]

Koronaviruspandemia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
Koronaepidemiaan liittyviä suosituksia bussipysäkillä Helsingissä.

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa heti vuosikymmenen alussa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä.[25] Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella.[26] Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide.[27][28] Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.[29]

Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin.[30][31] Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen[32][33][34], ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa[35] Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella.[36][37] Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[38][39] Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021[40][41] ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.[42]

Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[43] Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä.[44][43] Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %.[45] Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.[46]

Marraskuuhun 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu yli 167 000 koronavirustartuntaa ja yli 1 200 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.[45] Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.[47] Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.[48]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Kiiminkipuiston koulu valmistui vuonna 2020.

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa, että jokaisen vuonna 2021 tai myöhemmin peruskoulunsa päättävän nuoren on jatkettava opintojaan esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Uudistuksen tav​​oitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.[49][50][51]

Arkkitehtuuri ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitioliikenne käynnistyi Tampereella kesällä 2021. Kuvassa raitiovaunu Hämeenkadulla tammikuussa 2022.

Korkeita tornitaloja on edelleen rakenteilla suurimpiin kaupunkeihin. Myös huippumoderni, paljon puuta käyttävä arkkitehtuuri jatkaa suosiotaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakenteilla oleva uusi lähtö- ja tuloaula.[52] 1980-luvulla käynnistynyt nopeatahtinen uusien kauppakeskusten rakentaminen on hidastunut 2020-luvulla. Helsingin Herttoniemeen valmistui Hertsi-niminen Prisma-keskus maaliskuussa 2020 ja uusi Lippulaiva-kauppakeskus valmistui Espoon Espoonlahteen aiemmin puretun samannimisen kauppakeskuksen paikalle maaliskuussa 2022. Tampereelle avattiin loppuvuonna 2021 suuri monitoimiareena, joka käyttää sponsorinimenään nimeä Nokia Areena.

Tampereen raitioliikenne aloitti virallisesti toimintansa elokuussa 2021. Pääkaupunkiseudulla suuria joukkoliikenteen projekteja ovat joulukuussa 2022 valmistuva Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen sekä vuonna 2024 käyttöön otettava Raide-Jokeri, eli 25 kilometriä pitkä Helsingin keskusta-alueet kiertävä pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Itä-Helsingin Itäkeskukseen.

Suomen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena.[53]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blind Channel.

Koronaviruspandemia lisäsi selvästi kirjallisuuden myyntiä Suomessa. Erityisen paljon lisääntyi äänikirjojen kauppa.[54]

Musiikissa uusia nimiä ovat muun muassa Behm, Bess, Blind Channel, Olli Halonen, Aksel Kankaanranta ja Erika Vikman. Blind Channel tuli kappaleellaan Dark Side vuoden 2021 Euroviisuissa kuudennelle sijalle, mikä on Suomen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään. 2020-luvulla jatkuivat edelleen voimakkaina muun muassa Amorphis-, Haloo Helsinki!- ja Nightwish-yhtyeiden sekä Erinin, J. Karjalaisen, Kaija Koon, Antti Tuiskun, Lauri Tähkän ja Arttu Wiskarin suosiot.

Katsotuimpia kotimaisia 2020-luvun elokuvia ovat Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit, Lenka Hellstedtin ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen, Antti J. Jokisen ohjaama Helene ja Taneli Mustosen ohjaama Se mieletön remppa[55]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäisen kerran arvokisoihin jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2020, jotka kuitenkin lykättiin kesään 2021 koronaviruspandemian vuoksi. Suomi tuli turnauksessa lopulta sijalle 20. Samana kesänä järjestetyissä Tokion kesäolympialaisissa Suomi sai kaksi pronssimitalia: Matti Mattsson miesten 200 metrin rintauinnista ja Mira Potkonen naisten 60 kg nyrkkeilystä. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa ensimmäisen olympiakultamitalinsa Pekingin talviolympialaisissa 2022, ja naisten jääkiekkomaajoukkue voitti Pekingissä pronssia. Samana vuonna Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti neljännen MM-kultamitalinsa ja samalla ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Iivo Niskanen voitti Pekingissä maastohiihdossa kaikkiaan kolme mitalia, joista yksi oli kultainen. Muita mitalisijoille yltäneitä maastohiihtäjiä olivat Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Joni Mäki. Lokakuussa 2022 Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana voitettuaan Uuden-Seelannin rallin. Kyseessä oli lisäksi Suomen ensimmäinen rallin maailmanmestaruus 20 vuoteen, vaikkakin vuosina 1978–2002 suomalaiset olivat voittaneet rallin maailmanmestaruuksia moneen otteeseen.

Vuosikymmenen sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on vuosikymmenen aikana runsaasti tiedotusvälineissä käytettyjä sanoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloudellinen kasvu (BKT) Findikaattori.fi.
  2. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  3. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  4. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  5. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  6. Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 9.8.2021.
  7. Työttömyysaste Findikaattori.fi.
  8. Nikula, Sanna: Työllisyysaste koheni edelleen maaliskuussa – Ekonomisti: ”Korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen” Helsingin Sanomat. 2.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  9. Helliwell, John F. & Sachs, Jeffrey & De Neve, Jan-Emmanuel (toim.): World Happiness Report 2020 (PDF) 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)
  10. Hakahuhta, Ari & Koivisto, Markku: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa Yle Uutiset. 23.6.2021. Viitattu 6.10.2022.
  11. de Fresnes, Tulikukka & Tikkala, Hannu & Tolonen, Laura: Suomi hakee Nato-jäsenyyttä Yle Uutiset. 15.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  12. Toinenkin Nato-kansalaisaloite keräsi 50 000 kannattajaa Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Viitattu 6.10.2022.
  13. Nato | Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelujen alku lykkääntyi: Hakemus jätettiin aamulla, mutta Nato-maiden suurlähettiläät eivät tehneet kokouksessaan päätöstä etenemisestä Helsingin Sanomat. 18.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  14. NATO-laskuri. Suomen jäsenyyden ratifioineet maat. Viastar.fi. Viitattu 6.10.2022.
  15. Tilastokeskus: 11ad -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2020 18.6.2021. Viitattu 18.11.2021.
  16. Rotkirch, Anna: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle, s. 48, 65. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2021. ISBN 978-952-383-073-8. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 6.10.2022).
  17. Yle: Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034 ja se mullistaa elämämme: vauvoilla riittää isoisovanhempia, mutta ei välttämättä sisaruksia tai serkkuja 30.9.2021. Viitattu 18.11.2021.
  18. Valkama, Heikki: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa Yle uutiset. 22.1.2020. Viitattu 6.10.2022.
  19. Väärämäki, Heidi: Kolmekymppiset ovat linnoittautuneet omiin todellisuuksiinsa, eivätkä ymmärrä toisiaan, sanoo omia ikätovereitaan tutkinut Mikko Piispa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 6.10.2022.
  20. Granström, Teemu: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 6.10.2022.
  21. XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 6.10.2022.
  22. Vainio, Anniina: Tulevaisuuden töissä Helsingin Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 6.10.2022.
  23. Alfa-sukupolvi – tulevaisuuden edustajat 21.3.2021. Bambora. Viitattu 6.10.2022.
  24. Mikä on Alfa-sukupolvi ja mitä ovat sen pääpiirteet? 19.1.2019. Äitiyden ihme. Viitattu 6.10.2022.
  25. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  26. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  27. Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille" Yle Uutiset. 15.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
  28. Lahtelainen kuljetusyrittäjä Kari Helokivi toivoo joustavia tietarkastuksia – "Muuten jonot ulottuvat Lahteen saakka" Etelä-Suomen Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  29. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  30. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 9.8.2021.
  31. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  32. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 9.8.2021.
  33. STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 9.8.2021.
  34. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.8.2021.
  35. Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  36. Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  37. Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  38. Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  39. Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  40. Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  41. Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 9.8.2021.
  42. Pääsiäisen koronaluvuista löytyi hyvää kerrottavaa – Husin Järvinen kertoo, mihin asti pitää vielä jaksaa Ilta-Sanomat. 5.4.2021. Viitattu 9.8.2021.
  43. a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  44. Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  45. a b Koronavirus lukuina Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  46. Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys Yle Uutiset. 14.7.2021. Viitattu 9.8.2021.
  47. Koronavirustauti kuolemansyynä Tilastokeskus. Viitattu 14.11.2021.
  48. Neljä graafia näyttää: Näin hyvin Suomi on selvinnyt koronasta muihin verrattuna Ilta-Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 9.8.2021.
  49. Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen 15.12.2020. Yleisradio. Viitattu 9.8.2020.
  50. Eduskunta hyväksyi uuden oppivelvollisuuslain 15.12.2020. Eduskunta. Viitattu 9.8.2020.
  51. Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta Yle Uutiset. 22.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  52. Helsinki-Vantaan terminaalilaajennus SRV. Viitattu 9.8.2021.
  53. Suomen lentokenttien matkustajamäärä romahti vuonna 2020 Tilastokeskus. 17.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  54. Korona-aika vauhdittanut selvästi kirjamyyntiä. MTV Uutiset 29.9.2020.
  55. Katsotuimmat suomalaiset elokuvat 1970– Elokuvauutiset. 10.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  56. Urhonen, Amu: Vierasblogi: Dis/ableismi 7.4.2021. Ajatuspaja Visio. Viitattu 19.12.2021.
  57. Vilpponen, Susanna: Keskustelu rasismista on lisääntynyt Black Lives Matter -liikkeen myötä Yle uutiset. 2.5.2021. Viitattu 17.9.2021.
  58. Solovjew-Wartiovaara, Anna: Tässä ne nyt ovat: 20-luvun tärkeimmät kehityskulut 31.12.2019. Sitra. Viitattu 11.10.2021.
  59. a b c d Sanapoimintoja vuodelta 2020 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.9.2021.
  60. Mitä missä milloin 2022.