Suomi 2020-luvulla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingissä rakennetaan uutta Keski-Pasilaa, jonka suuri kauppakeskus Mall of Tripla valmistui jo syksyllä 2019, mutta 2020-luvulla alueelle noussee korkeita tornitaloja.

Suomi on 2020-luvun alussa jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan ihmisen yhteiskunta. Pian vuosikymmenen alettua Kiinasta lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa aiheuttaen pandemian, joka on elokuuhun 2021 mennessä aiheuttanut Suomessa yli 100 000 tartuntaa ja hieman alle tuhat kuolemaa. Edellisen vuosikymenen loppupuoliskoa hallinnut heikko talouskasvu pysähtyi keväällä 2020 koronaviruspandemian aiheuttamaan bruttokansantuotteen notkahdukseen.[1] Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[2] matkailualoille.[3][4][5] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[6] Työttömyysaste ei kuitenkaan noussut erityisen pitkäksi ajaksi.[7]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen neuvottelevat toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa 12. maaliskuuta 2020.

Suomi siirtyi 2020-luvulle presidenttinään Sauli Niinistö. Koska Niinistö astui virkaansa vuonna 2012, hän ei enää voi olla ehdolla vuonna 2024 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta:

Naisten osuus kansanedustajista on lisääntynyt. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallitus astui toimeensa vuonna 2020. Pääministeri Sanna Marin oli vuoden 2019 lopulla virkaansa astuessaan 34-vuotias, mikä teki hänestä Suomen kaikkien aikojen nuorimman pääministerin.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kolme kappaletta:

Merkittäviä poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
Koronaepidemiaan liittyviä suosituksia bussipysäkillä Helsingissä.

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä.[8] Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella.[9] Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28.3.–15.4.2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide.[10][11] Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.[12]

Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin.[13][14] Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen[15][16][17], ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa[18] Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella.[19][20] Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[21][22] Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021[23][24] ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.[25]

Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[26] Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä.[27][26] Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %.[28] Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.[29]

9. elokuuta 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu 112 656 koronavirustartuntaa ja 991 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.[28] Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.[30] Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.[31]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Kiiminkipuiston koulu valmistui vuonna 2020.

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa, että jokaisen vuonna 2021 tai myöhemmin peruskoulunsa päättävän nuoren on jatkettava opintojaan esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Uudistuksen tav​​oitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.[32][33][34]

Arkkitehtuuri ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitioliikenne käynnistyi Tampereella.

Korkeita tornitaloja on edelleen rakenteilla suurimpiin kaupunkeihin. Myös huippumoderni, paljon puuta käyttävä arkkitehtuuri jatkaa suosiotaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakenteilla oleva uusi lähtö- ja tuloaula.[35] 1980-luvulla käynnistynyt nopeatahtinen uusien kauppakeskusten rakentaminen on hidastunut 2020-luvulla. Helsingin Herttoniemeen valmistui Hertsi-niminen Prisma-keskus maaliskuussa 2020 ja uusi Lippulaiva-kauppakeskus valmistunee Espoon Espoonlahteen aiemmin puretun samannimisen kauppakeskuksen paikalle maaliskuussa 2022.

Tampereen raitioliikenne aloitti virallisesti toimintansa elokuussa 2021. Pääkaupunkiseudulla suuria joukkoliikenteen projekteja ovat Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen (valmistuu arviolta 2023) sekä Raide-Jokeri, eli 25 kilometriä pitkä Helsingin keskusta-alueet kiertävä pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Itä-Helsingin Itäkeskukseen (valmistuu arviolta 2024).

Suomen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena.[36]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemia lisäsi selvästi kirjallisuuden myyntiä Suomessa. Erityisen paljon lisääntyi äänikirjojen kauppa.[37]

Musiikissa uusia nimiä ovat muun muassa Behm, Blind Channel, Aksel Kankaanranta ja Erika Vikman. Blind Channel tuli kappaleellaan Dark Side vuoden 2021 Euroviisuissa kuudennelle sijalle, mikä on Suomen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Katsotuimpia kotimaisia 2020-luvun elokuvia ovat Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit, Lenka Hellstedtin ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen, Antti J. Jokisen ohjaama Helene ja Taneli Mustosen ohjaama Se mieletön remppa[38]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäisen kerran arvokisoihin jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2020, jotka kuitenkin lykättiin kesään 2021 koronaviruspandemian vuoksi. Suomi tuli turnauksessa lopulta sijalle 20. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2021 Suomi taipui loppuottelussa Kanadalle ja sai siis hopeaa. Tokion kesäolympialaisissa Suomi sai kaksi pronssimitalia: Matti Mattsson miesten 200 metrin rintauinnista ja Mira Potkonen naisten 60 kg nyrkkeilystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloudellinen kasvu (BKT) Findikaattori.fi.
  2. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  3. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  4. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  5. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  6. Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 9.8.2021.
  7. Työttömyysaste Findikaattori.fi.
  8. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  9. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  10. Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille" Yle Uutiset. 15.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
  11. Lahtelainen kuljetusyrittäjä Kari Helokivi toivoo joustavia tietarkastuksia – "Muuten jonot ulottuvat Lahteen saakka" Etelä-Suomen Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  12. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  13. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 9.8.2021.
  14. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  15. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 9.8.2021.
  16. STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 9.8.2021.
  17. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.8.2021.
  18. Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  19. Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  20. Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  21. Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  22. Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  23. Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  24. Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 9.8.2021.
  25. Pääsiäisen koronaluvuista löytyi hyvää kerrottavaa – Husin Järvinen kertoo, mihin asti pitää vielä jaksaa Ilta-Sanomat. 5.4.2021. Viitattu 9.8.2021.
  26. a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  27. Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  28. a b Koronavirus lukuina Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  29. Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys Yle Uutiset. 14.7.2021. Viitattu 9.8.2021.
  30. Koronavirustauti kuolemansyynä Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2021.
  31. Neljä graafia näyttää: Näin hyvin Suomi on selvinnyt koronasta muihin verrattuna Ilta-Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 9.8.2021.
  32. Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen 15.12.2020. Yleisradio. Viitattu 9.8.2020.
  33. Eduskunta hyväksyi uuden oppivelvollisuuslain 15.12.2020. Eduskunta. Viitattu 9.8.2020.
  34. Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta Yle Uutiset. 22.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  35. Helsinki-Vantaan terminaalilaajennus SRV. Viitattu 9.8.2021.
  36. Suomen lentokenttien matkustajamäärä romahti vuonna 2020 Tilastokeskus. 17.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  37. Korona-aika vauhdittanut selvästi kirjamyyntiä. MTV Uutiset 29.9.2020.
  38. Katsotuimmat suomalaiset elokuvat 1970– Elokuvauutiset. 10.12.2020. Viitattu 9.8.2021.