Suomi 2020-luvulla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingissä rakennetaan uutta Keski-Pasilaa, jonka kauppakeskus Tripla valmistui jo syksyllä 2019. 2020-luvulla alueelle on tarkoitus rakentaa myös korkeita tornitaloja.

Suomi on 2020-luvun alussa jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan ihmisen yhteiskunta. Erilaiset kansainväliset tapahtumat, kuten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen tilanteeseen. Edellisen vuosikymmenen loppupuoliskoa hallinnut heikko talouskasvu pysähtyi keväällä 2020 koronaviruspandemian aiheuttamaan bruttokansantuotteen notkahdukseen.[1] Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[2] matkailualoille.[3][4][5] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi[6], joskaan työttömyysaste ei kuitenkaan noussut erityisen pitkäksi ajaksi.[7] Työllisyysaste oli vuonna 2022 73,9 prosenttia, mikä oli korkein luku 1990-luvun alun laman jälkeen.[8] Venäjän vuodesta 2022 lähtien harjoittama sota Ukrainassa on johtanut esimerkiksi tiettyjen hyödykkeiden, kuten sähkön, polttoaineiden[9] ja elintarvikkeiden[10], hinnannousuun, sekä suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen räjähdysmäiseen kasvuun. Lopulta Suomi liittyi Naton täysjäseneksi huhtikuussa 2023. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Suomi arvioitiin World Happiness Reportin mukaan maailman onnellisimmaksi maaksi kuudesti peräkkäin vuosina 2018–2023.[11][12]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen neuvottelevat toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa 12. maaliskuuta 2020.
Suomesta tuli huhtikuussa 2023 sotilasliitto Naton jäsenmaa.

Suomi siirtyi 2020-luvulle presidenttinään Sauli Niinistö. Koska Niinistö astui virkaansa vuonna 2012, hän ei enää voinut olla ehdolla vuonna 2024 järjestetyissä presidentinvaaleissa. Uudeksi presidentiksi valittiin Alexander Stubb, joka voitti niukasti vastaehdokkaansa Pekka Haaviston.

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta:

Naisten osuus kansanedustajista on lisääntynyt. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallitus toimi 10. joulukuuta 2019 – 20. kesäkuuta 2023. Sen muodostivat sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Pääministeri Sanna Marin oli virkaansa astuessaan 34-vuotias, mikä teki hänestä Suomen kaikkien aikojen nuorimman pääministerin. 20. kesäkuuta 2023 Orpon hallitus nimitettiin ja pääministerin virka siirtyi Petteri Orpolle. Orpon hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta hyväksyi yli kymmenen vuotta valmistellun sote-uudistuksen kesäkuussa 2021, minkä myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023.[13] Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. 2020-luvun aluevaaleja:

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kolme kappaletta:

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, mikä johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen ja suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen nousuun ennätystasolle.[14] Pian hyökkäyksen jälkeen Suomessa pantiin vireille kaksi kansalaisaloitetta Natoon liittymisestä, ja molemmat keräsivät nopeasti 50 000 allekirjoitusta.[15] Suomi luovutti jäsenhakemuksensa Natolle toukokuussa 2022. Samalla myös Ruotsi jätti oman Nato-hakemuksensa.[16] Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen kesäkuun lopulla 2022. Valtaosa Naton jäsenmaista on ratifioinut hakemukset heinäkuun 2022 aikana, ja lähes kaikki syyskuun loppuun mennessä. Sen sijaan Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen Nato-hakemuksen vasta maaliskuun lopulla 2023.[17][18] Lopulta Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023.[19]

Merkittäviä poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292, ja vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Syntyvyys on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, ja vuoden 2020 aikana Suomessa syntyvyys oli 9 025 ihmisen verran kuolleisuutta pienempi. Vuonna 2020 Suomessa syntyneitä oli 46 463 ja kuolleita 55 488. Vuoden 2020 aikana Suomen väkiluku kasvoi 8 501 ihmisen verran eli 0,15 prosenttia.[20] 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kuitenkin kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[21] Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla.[22]

2020-luvun alussa moni suomalainen on muuttanut pois pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin. Kuvassa Kouvolan keskustaa, joka on kärsinyt suuresta muuttotappiosta 1990-luvulta lähtien.

Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y-sukupolvet sekä myös Z-sukupolveen kuuluvat eli noin vuosina 1997–2009 syntyneet astuvat vuosikymmenen mittaan työelämään.[23][24][25][26] Z-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö.[27] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[28][29]

Koronaviruspandemia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
Koronaepidemiaan liittyviä suosituksia bussipysäkillä Helsingissä.
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa
Katso myös: Suomen koronaviruspandemian aikajana, Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa heti vuosikymmenen alussa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä.[30] Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella.[31] Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide.[32][33] Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.[34]

Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin.[35][36] Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen[37][38][39], ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa[40] Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella.[41][42] Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[43][44] Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021[45][46] ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.[47]

Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[48] Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä.[49][48] Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %.[50] Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.[51]

Marraskuuhun 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu yli 167 000 koronavirustartuntaa ja yli 1 200 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.[50] Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.[52] Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.[53]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa radikaalisti 2020-luvulla.

Vuonna 2021 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukana Suomen talouskasvu on ollut vuoden 2008 jälkeen käytännössä nolla. Suomea on vaivannut heikko tuottavuus ja vähäiset investoinnit ja Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.[54][55] Havaittiin myös että Itä-Euroopan maiden pääkaupunkien Prahan, Bratislavan ja Varsovan asukkaat ovat hyvätuloisempia kuin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.[56]

Uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta on ennustettu kasvavan 2020-luvulla.[57] Sähkön hinta nousi Suomessa hetkellisesti talvella 2022–2023 Ukrainan sodan takia Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi. Sähkön hinnan odotetaan kuitenkin laskevan pian Suomessa tuotettavan tuulivoiman ja ydinvoiman lisääntyvän tarjonnan ansiosta.[58] Yli kolmetoista vuotta viivästynyt Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan kaupalliseen käyttöön arviolta keväällä 2023. Vuonna 2022 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli vain 14 prosenttia[58], mutta Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin arvion mukaan tuulivoima nousee suurimmaksi sähkön tuotantomuodoksi vuoden 2027 paikkeilla.[59] Vuonna 2030 Suomessa saatetaan tuottaa jopa puolet sähköstä tuulivoimalla.[58]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2020-luvun alussa Suomeen on alkanut syntyä katujengejä. Jengejä on syntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suurimpiin kaupunkeihin. Jengit koostuvat pääosin nuorista miehistä, joista huomattava osa on maahanmuuttajataustaisia.[60][61][62] Suomen katujengit harjoittavat vakavampaa ja järjestäytyneempää rikollisuutta kuin nuorten tekemät satunnaiset ryöstöt, mutta ne eivät ole niin hierarkkisia kuin varsinainen järjestäytynyt rikollisuus. Jengit syyllistyvät esimerkiksi ryöstöihin sekä väkivalta- ja huumausainerikoksiin.[63] Kuitenkin Helsingin poliisin mukaan jengien kehitys on Ruotsiin verrattuna Suomessa vasta alussa.[64]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Kiiminkipuiston koulu valmistui vuonna 2020.

2000-luvun aikana vuoteen 2020 mennessä nuorten (25–34-vuotiaiden) koulutustaso on voimakkaasti noussut OECD-alueella. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jäänyt paikalleen ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin, joten korkeakoulutettujen määrä on jäänyt OECD-maiden keskitason (48 %) alapuolelle.[65] Vuoteen 2019 mennessä Suomi on myös pudonnut OECD:n PISA-tutkimuksessa. Matematiikassa osaaminen on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.[66]

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa, että jokaisen vuonna 2021 tai myöhemmin peruskoulunsa päättävän nuoren on jatkettava opintojaan esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Uudistuksen tav​​oitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.[67][68][69]

Arkkitehtuuri ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitioliikenne käynnistyi Tampereella kesällä 2021. Kuvassa raitiovaunu Hämeenkadulla tammikuussa 2022.

Korkeita tornitaloja on edelleen rakenteilla suurimpiin kaupunkeihin. Myös huippumoderni, paljon puuta käyttävä arkkitehtuuri jatkaa suosiotaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettu uusi lähtö- ja tuloaula.[70] 1980-luvulla käynnistynyt nopeatahtinen uusien kauppakeskusten rakentaminen on hidastunut 2020-luvulla. Helsingin Herttoniemeen valmistui Hertsi-niminen Prisma-keskus maaliskuussa 2020, ja uusi Lippulaiva-kauppakeskus valmistui Espoon Espoonlahteen aiemmin puretun samannimisen kauppakeskuksen paikalle maaliskuussa 2022. Tampereelle avattiin loppuvuonna 2021 suuri monitoimiareena, joka käyttää sponsorinimenään nimeä Nokia Areena.

Tampereen raitioliikenne aloitti toimintansa kesällä 2021. Sitä edeltäneen lähes 50 vuoden ajan Suomessa oli ollut raitioliikennettä vain Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla suuria joukkoliikenteen projekteja ovat joulukuussa 2022 valmistunut Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen sekä lokakuussa 2023[71] käyttöön otettu Raide-Jokeri, eli 25 kilometriä pitkä Helsingin keskusta-alueet kiertävä pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Itä-Helsingin Itäkeskukseen. Sähköpotkulautojen suosio on noussut useissa kaupungeissa.

Suomen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena.[72]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blind Channel.

Koronaviruspandemia lisäsi selvästi kirjallisuuden myyntiä Suomessa. Erityisen paljon lisääntyi äänikirjojen kauppa.[73]

Musiikissa uusia nimiä ovat muun muassa Behm, Bess, Blind Channel, Olli Halonen, Aksel Kankaanranta, Kuumaa ja Erika Vikman. Suomen sijoitus Euroviisuissa on 2020-luvun alussa ollut suhteellisen hyvää: Blind Channel tuli kappaleellaan Dark Side vuoden 2021 Euroviisuissa kuudennelle ja Käärijä tuli kappaleellaan Cha cha cha vuoden 2023 Euroviisuissa toiselle sijalle, mikä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus. Cha cha cha sai tuolloin eniten yleisöääniä, mutta tuomariäänien perusteella voitto meni Ruotsiin. 2020-luvulla jatkuivat edelleen voimakkaina muun muassa Amorphis-, Haloo Helsinki!- ja Nightwish- yhtyeiden suosiot. Sooloartisteista suosiota ovat niittäneet edelleen muun muassa Erin, J. Karjalainen, Kaija Koo, Antti Tuisku, Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari.

Katsotuimpia kotimaisia 2020-luvun elokuvia ovat Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit, Lenka Hellstedtin ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen, Antti J. Jokisen ohjaama Helene ja Taneli Mustosen ohjaama Se mieletön remppa[74]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäisen kerran arvokisoihin jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2020, jotka kuitenkin lykättiin kesään 2021 koronaviruspandemian vuoksi. Suomi tuli turnauksessa lopulta sijalle 20. Samana kesänä järjestetyissä Tokion kesäolympialaisissa Suomi sai kaksi pronssimitalia: Matti Mattsson miesten 200 metrin rintauinnista ja Mira Potkonen naisten 60 kg nyrkkeilystä. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa ensimmäisen olympiakultamitalinsa Pekingin talviolympialaisissa 2022, ja naisten jääkiekkomaajoukkue voitti Pekingissä pronssia. Samana vuonna Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti neljännen MM-kultamitalinsa ja samalla ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Iivo Niskanen voitti Pekingissä maastohiihdossa kaikkiaan kolme mitalia, joista yksi oli kultainen. Muita mitalisijoille yltäneitä maastohiihtäjiä olivat Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Joni Mäki. Lokakuussa 2022 Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana voitettuaan Uuden-Seelannin rallin. Kyseessä oli lisäksi Suomen ensimmäinen rallin maailmanmestaruus 20 vuoteen, vaikkakin vuosina 1978–2002 suomalaiset olivat voittaneet rallin maailmanmestaruuksia moneen otteeseen.

Vuosikymmenen sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on kuollut 2020-luvulla seuraavia merkkihenkilöitä:

  • Jörn Donner (1933–2020), kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja ja poliitikko
  • Pertti Paasio (1939–2020), sosiaalidemokraattinen kansanedustaja, ulkoministeri ja europarlamentaarikko
  • Pentti Linkola (1933–2020), esseisti, tietokirjailija, luonnonsuojelija ja ammattikalastaja
  • Jope Ruonansuu (1964–2020), koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä
  • Vexi Salmi (1942–2020), iskelmämusiikin tuottaja ja sanoittaja
  • Alexi Laiho (1979–2020), laulaja-kitaristi ja Children of Bodom -yhtyeen perustajajäsen
  • Sinikka Nopola (1953–2021), kirjailija
  • Pave Maijanen (1950–2021), iskelmä- ja rockmuusikko
  • Hannu Mikkola (1942–2021), ralliautoilija ja maailmanmestari
  • Fredi (oik. Matti Siitonen, 1942–2021), iskelmälaulaja
  • Laila Hirvisaari (1938–2021), kirjailija
  • Pentti Isotalo (1927–2021), jääkiekkoilija ja erotuomari
  • Mika Sundqvist (1947–2021), muusikko
  • Matti Puhakka (1945–2021), sosiaalidemokraattinen kansanedustaja sekä liikenne- ja työministeri
  • Kirsti Paakkanen (1929–2021), Marimekon johtaja
  • Kirsi Kunnas (1924–2021), akateemikko, kirjailija ja kääntäjä
  • Jyrki Kasvi (1964–2021), poliitikko, tietotekniikan journalisti ja tekniikanalan tutkija
  • Ilkka Kanerva (1948–2022), kokoomuslainen kansanedustaja, ulkoasiainministeri, työministeri ja liikenneministeri
  • Ilkka Suominen (1939–2022), kokoomuslainen kansanedustaja, Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri, eduskunnan puhemies ja europarlamentaarikko
  • Antti Litja (1938–2022), näyttelijä
  • Vesa-Matti Loiri (1945–2022), näyttelijä, muusikko ja koomikko
  • Ulf Sundqvist (1945–2023), sosiaalidemokraattinen kansanedustaja, opetusministeri, kauppa- ja teollisuusministeri sekä pankinjohtaja
  • Siiri Rantanen (1924–2023), maastohiihtäjä ja olympiavoittaja
  • Miki Liukkonen (1989–2023), kirjailija, runoilija ja muusikko
  • Martti Ahtisaari (1937–2023), Suomen tasavallan presidentti 1994–2000, kansainvälinen rauhanvälittäjä ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja 2008
  • Aira Samulin (1927–2023), tunnettu tanssinopettaja ja yrittäjä.
  • Kaj Chydenius (1939–2024), muusikko ja säveltäjä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Taloudellinen kasvu (BKT) Findikaattori.fi. Arkistoitu 9.8.2021. Viitattu 9.8.2021.
  2. ↑ Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  3. ↑ Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  4. ↑ Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  5. ↑ Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.8.2021.
  6. ↑ Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 9.8.2021.
  7. ↑ Työttömyysaste Findikaattori.fi. Arkistoitu 9.8.2021. Viitattu 9.8.2021.
  8. ↑ Nikula, Sanna: Työllisyysaste koheni edelleen maaliskuussa – Ekonomisti: ”Korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen” Helsingin Sanomat. 2.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  9. ↑ Katso hintaero saman kaupungin sisällä – näin bensan ja dieselin hinta pomppasi Ilta-Sanomat. 31.3.2022. Viitattu 3.7.2023.
  10. ↑ Suurselvitys: Näin eri ruokien hinnat ovat muuttuneet sodan alettua Ilta-Sanomat. 19.6.2022. Viitattu 3.7.2023.
  11. ↑ Helliwell, John F. & Sachs, Jeffrey & De Neve, Jan-Emmanuel (toim.): World Happiness Report 2020 (PDF) 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Miten onnellisuutta mitataan? Suomi on ykkönen jo kuudetta kertaa, mutta onnellisuusraportti saa myös kritiikkiä Yleisradio. 20.3.2023. Viitattu 3.7.2023.
  13. ↑ Hakahuhta, Ari & Koivisto, Markku: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa Yle Uutiset. 23.6.2021. Viitattu 6.10.2022.
  14. ↑ de Fresnes, Tulikukka & Tikkala, Hannu & Tolonen, Laura: Suomi hakee Nato-jäsenyyttä Yle Uutiset. 15.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  15. ↑ Toinenkin Nato-kansalaisaloite keräsi 50 000 kannattajaa Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Viitattu 6.10.2022.
  16. ↑ Nato | Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelujen alku lykkääntyi: Hakemus jätettiin aamulla, mutta Nato-maiden suurlähettiläät eivät tehneet kokouksessaan päätöstä etenemisestä Helsingin Sanomat. 18.5.2022. Viitattu 6.10.2022.
  17. ↑ NATO-laskuri. Suomen jäsenyyden ratifioineet maat. Viastar.fi. Viitattu 6.10.2022.
  18. ↑ Nyt se tapahtui: Suomen Nato-jäsenyys läpi Turkin parlamentissa – Suomi liittyy Natoon, tässä viimeiset askelmerkit Uusisuomi.fi. 31.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
  19. ↑ Suomi on nyt Naton jäsen, ulkoministeri Haavisto luovutti liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Turun Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
  20. ↑ Tilastokeskus: 11ad -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2020 18.6.2021. Arkistoitu 18.11.2021. Viitattu 18.11.2021.
  21. ↑ Rotkirch, Anna: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle, s. 48, 65. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2021. ISBN 978-952-383-073-8. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 6.10.2022).
  22. ↑ Yle: Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034 ja se mullistaa elämämme: vauvoilla riittää isoisovanhempia, mutta ei välttämättä sisaruksia tai serkkuja 30.9.2021. Viitattu 18.11.2021.
  23. ↑ Valkama, Heikki: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa Yle uutiset. 22.1.2020. Viitattu 6.10.2022.
  24. ↑ Väärämäki, Heidi: Kolmekymppiset ovat linnoittautuneet omiin todellisuuksiinsa, eivätkä ymmärrä toisiaan, sanoo omia ikätovereitaan tutkinut Mikko Piispa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 6.10.2022.
  25. ↑ Granström, Teemu: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 6.10.2022.
  26. ↑ XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 6.10.2022.
  27. ↑ Vainio, Anniina: Tulevaisuuden töissä Helsingin Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 6.10.2022.
  28. ↑ Alfa-sukupolvi – tulevaisuuden edustajat 21.3.2021. Bambora. Viitattu 6.10.2022.
  29. ↑ Mikä on Alfa-sukupolvi ja mitä ovat sen pääpiirteet? 19.1.2019. Äitiyden ihme. Viitattu 6.10.2022.
  30. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  31. ↑ Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  32. ↑ Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille" Yle Uutiset. 15.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
  33. ↑ Lahtelainen kuljetusyrittäjä Kari Helokivi toivoo joustavia tietarkastuksia – "Muuten jonot ulottuvat Lahteen saakka" Etelä-Suomen Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  34. ↑ Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  35. ↑ Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 9.8.2021.
  36. ↑ Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  37. ↑ Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 9.8.2021.
  38. ↑ STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 9.8.2021.
  39. ↑ Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.8.2021.
  40. ↑ Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  41. ↑ Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  42. ↑ Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa iltalehti.fi. Viitattu 9.8.2021.
  43. ↑ Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa Uusi Suomi. Viitattu 9.8.2021.
  44. ↑ Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  45. ↑ Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  46. ↑ Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 9.8.2021.
  47. ↑ Pääsiäisen koronaluvuista löytyi hyvää kerrottavaa – Husin Järvinen kertoo, mihin asti pitää vielä jaksaa Ilta-Sanomat. 5.4.2021. Viitattu 9.8.2021.
  48. ↑ a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  49. ↑ Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 9.8.2021.
  50. ↑ a b Koronavirus lukuina Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
  51. ↑ Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys Yle Uutiset. 14.7.2021. Viitattu 9.8.2021.
  52. ↑ Koronavirustauti kuolemansyynä Tilastokeskus. Viitattu 14.11.2021.
  53. ↑ Neljä graafia näyttää: Näin hyvin Suomi on selvinnyt koronasta muihin verrattuna Ilta-Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 9.8.2021.
  54. ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html
  55. ↑ https://www.iltalehti.fi/talous/a/0e4c4d99-515e-4f9a-86c8-6c780581f29c
  56. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vertailu-helsinkilaisten-ostovoima-selvasti-monien-ita-euroopan-kaupunkien-asukkaita-heikompi/8299742
  57. ↑ Hiltunen, Elina: Suomi vuonna 2030 – Kymmenen ennustetta seuraavalle vuosikymmenelle Bonfire.fi. 13.1.2020. Viitattu 12.1.2023.
  58. ↑ a b c Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima Yle Uutiset. 12.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  59. ↑ Iso muutos käynnissä Suomessa: Tuulivoima nousemassa suurimmaksi tuotantomuodoksi viiden vuoden kuluttua Uusisuomi.fi. 23.5.2022. Viitattu 12.1.2023.
  60. ↑ Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntynyt nuorten katujengejä, viitteitä alle kymmenestä ryhmästä – "Meillä on multietnisiä jengejä" MTV Uutiset. 4.9.2021. Viitattu 17.6.2023.
  61. ↑ "Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat Yle Uutiset. 24.10.2022. Viitattu 17.6.2023.
  62. ↑ Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille Yle Uutiset. 14.10.2021. Viitattu 17.6.2023.
  63. ↑ Mari Jäntti: Jengien juuret Yle. 18.12.2022. Viitattu 17.6.2023.
  64. ↑ Ruotsista näkee, mihin katujengien väkivallan kierre pahimmillaan johtaa, arvioi poliisiylitarkastaja Yle Uutiset. 24.10.2022. Viitattu 17.6.2023.
  65. ↑ OECD-vertailu: suomalaisten nuorten koulutustaso laskenut keskitason alapuolelle 3.10.2022. Opetushallitus. Viitattu 17.1.2023.
  66. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008508985.html
  67. ↑ Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen 15.12.2020. Yleisradio. Viitattu 9.8.2020.
  68. ↑ Eduskunta hyväksyi uuden oppivelvollisuuslain 15.12.2020. Eduskunta. Viitattu 9.8.2020.
  69. ↑ Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta Yle Uutiset. 22.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  70. ↑ Helsinki-Vantaan terminaalilaajennus SRV. Arkistoitu 9.8.2021. Viitattu 9.8.2021.
  71. ↑ Salomaa, Marja: Uuden pikaratikan liikenne alkaa lokakuussa Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
  72. ↑ Suomen lentokenttien matkustajamäärä romahti vuonna 2020 Tilastokeskus. 17.3.2021. Viitattu 9.8.2021.
  73. ↑ Korona-aika vauhdittanut selvästi kirjamyyntiä. MTV Uutiset 29.9.2020.
  74. ↑ Katsotuimmat suomalaiset elokuvat 1970– Elokuvauutiset. 10.12.2020. Viitattu 9.8.2021.
  75. ↑ a b Sanapoimintoja vuodelta 2020 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.9.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi_2020-luvulla&oldid=22339497”