Venäjän vuoden 1998 talouskriisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäjän talouden kehitys Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen talous lähti nousuun.

Venäjän vuoden 1998 talouskriisi oli Venäjän federaation historian tapahtuma, jolloin Venäjän talous ajautui maksukyvyttömyyteen. Kriisin seurauksena monet maan pankit romahtivat elokuussa 1998. Talouskriisi vei 20–30 % venäläisten reaaliansioista ja noin 5 % Venäjän kokonais-BKT:stä.[1]

Kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän suuri budjettialijäämä ja siihen liittyvä velkaantuminen teki Venäjästä kriisialttiin. Venäjän hallitus rahoitti menojaan GKO-obligaatioilla. Kun obligaatioita alettiin tarjota myös ulkomaisille sijoittajille, joutui Venäjä alttiiksi kansainvälisen talouden muutoksille. Vuonna 1997 alkunsa saanut Aasian talouskriisi pudotti raaka-aineiden hintoja ja kysyntää, joka vähensi polttoaineiden viennistä riippuvaisen Venäjän tuloja ja kasvatti sen budjetin alijäämää entisestään. Sijoittajat vetivät sijoituksiaan pois kehittyvistä maista kattaakseen Aasian talouskriisin jo aiheuttamia tappioita ja ehkäistäkseen niiden kasvamista. Sen seurauksena ulkomaisia sijoituksia vedettiin pois myös Venäjältä. Sijoittajien kiinnostuksen lasku nosti GKO-velan korkoja, mikä edelleen vaikeutti Venäjän federaation budjetin rahoitusta.[1] GKO-obligaatiot jouduttiin mitätöimään, jolloin niihin sijoittaneet menettivät rahansa. Se romahdutti ruplan kysynnän ja aiheutti valuuttakriisin ja Venäjän federaation maksukyvyttömyyden elokuussa 1998. Venäjän osakemarkkinat romahtivat ja ulkomaiset yritykset pakenivat Venäjältä.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruplan devalvaatio köyhdytti kansaa, mutta myös paransi Venäjän teollisuuden kilpailukykyä.[1] Positiivinen talouskasvu alkoi melko pian vuoden 1999 toisella neljänneksellä, ja alkoi pian hidastua.lähde? Hyperinflaatiota ei devalvaation takia tullut, koska johto pidättyi laajamittaisesta keskuspankkirahoituksesta.[1] Venäjän talouskasvua selitetään pitkälti vuoden 1998 ruplan romahduksen ja energian maailmanmarkkinahintojen nousun yhteisvaikutuksella. Ruplan romahdus paransi kotimaiden teollisuuden kilpailukykyä ja supisti tuontia. Venäjä on merkittävä energian viejä, se tuottaa suuria määriä öljyä ja maakaasua.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tuomas Komulainen: Elokuun 1998 talouskriisi (pdf) 2002. Helsinki: Suomen Pankki, BOFIT. Viitattu 17.1.2012.
  2. Seija Lainela: Nopean kasvun aika ohi Venäjällä? (pdf) Suhdanne. 2002. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Viitattu 17.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.