Fasettipalatsi
.jpg)
Fasettipalatsi (ven. Грановитая палата, Granovitaja palata) on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissä Venäjällä. Palatsissa sijaitsee Venäjän tsaarien käyttämä juhlasali.[1]
Palatsi on Moskovan vanhin säilynyt maallinen rakennus. Se sijaitsee Kremlin katedraaliaukiolla, Neitsyt Marian ilmestyksen katedraalin ja Uspenskin katedraalin välissä. Nykyisin se on Venäjän federaation presidentin virka-asunnon virallisten seremonioiden sali eikä avoinna yleisölle kuin vain rajoitetusti.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palatsi on saanut nimensä omaleimaisesta itäisestä julkisivustaan, jossa on vaakasuoria teräväreunaisia kivirivejä, jotka ovat enää jäljellä suuremmasta valkoisesta kalkkikivestä tehdystä kuninkaallisesta palatsista. Vaikka julkisivusta katsottuna se näyttää ulkopuolelta kolmikerroksiselta suorakaiteen muotoiselta rakennukselta, se on itse asiassa yksikerroksinen rakennus, jossa on matala kellarikerros. Länsipuolelta rakennus on suoraan yhteydessä Kremlin suuren palatsin keskirakennukseen.[2]
Fasettipalatsin ensimmäinen kerros koostuu pääsalista ja sen vieressä olevasta pyhästä vestibyylistä. Pyhän vestibyylin nimi johtuu siitä, että Moskovan patriarkka keskusteli täällä tsaarin kanssa ennen tämän kruunajaisia. Molemmat tilat on koristeltu runsaasti freskoilla ja kullatuilla kaiverruksilla. Neljää holvia kannattavassa keskuspilarissa[2] on kaksoiskotka vaakunoita, jotka ovat vanhimpia Venäjällä säilyneitä. Holvattu pääsali on kooltaan 495 m²[2] ja oli valmistuessaan Moskovan suurin juhlatila. Holveihin ja seiniin on maalattu freskoja, jotka kuvaavat Venäjän valtion ja Venäjän ortodoksisen kirkon historiaa. Salia käytettiin 1500- ja 1600-luvuilla tsaarien valtaistuinsalina ja juhlasalina, ja sitä käytetään edelleen valtion virallisten vastaanottojen järjestämiseen. Pietari I:n aikana tuhoutuneet maalaukset entistivät Palehista Ivanovin alueelta kotoisin olevat Belousovin ikonimaalariveljekset Simon Ušakovin vuonna 1668 tekemän suunnittelman mukaisesti, Aleksanteri III:n käskystä vuonna 1881.[1]
Palatsin eteläisellä julkisivulla on 'Punainen kuisti', ulkoportaikko, joka on koristeltu tyylitellyillä leijonaveistos kaarilla. Tsaarit kulkivat tätä portaikkoa pitkin Uspenskin katedraaliin kruunattaviksi.[1] Viimeinen tällainen kulkue oli Nikolai II:n kruunajaisissa vuonna 1896. Streltsikapinassa vuonna 1682 monet tsaari Pietari I:n kapinalliset sukulaiset heitettiin alas pitkin tätä portaikkoa Streltsi-kaartin keihäisiin.[1]
Josif Stalinin käskystä 1930-luvun alussa portaat purettiin ja niiden tilalle rakennettiin vuonna 1934 Korkeimman neuvoston työntekijöiden kaksikerroksinen ruokalarakennus. Ruokala purettiin vuonna 1993 ja portaikko rakennettiin arkkitehti Nikolai Muhinin johdolla uudelleen arkkitehtuurimuseossa säilyneiden ennen purkutyötä tehtyjen piirustusten mukaiseksi. Suuret kustannukset aiheuttanut portaikko valmistui vuonna 1994.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1487 suuriruhtinas Iivana III tilasi italialaisen renessanssiarkkitehti Marco Ruffon (Mark Friazin) ja lombardialaisen arkkitehti ja kuvanveistäjä Antonio Pietro Solarion (Pjotr Friazin) rakentamaan kivipalatsin. Monet tulipalot olivat tuhonneet silloin pääosin puusta rakennetun Kremlin. Uusi palatsi valmistui vuonna 1492, ja se toimi tärkeimpänä paikkana tsaarin virallisille vastaanotolle, kruunajaisille, juhlallisuuksille ja valtiollisille seremonioille. Tsaari Iivana IV Julma juhli Kazanin kaanikunnan valloitusta Fasettipalatsissa kolmen päivän ajan vuonna 1552. Samoin tsaari Pietari I käytti palatsia juhliessaan vuonna 1709 voittoa Ruotsista Pultavan taistelussa ja suuren Pohjan sodan loppua vuonna 1721. Myös viimeinen zemski sobor pidettiin vuonna 1654 Fasettipalatsissa, mikä johti Perejaslavin sopimukseen, joka liitti kasakkojen Ukrainan Moskovan Venäjään.[1]
Vuosisatojen aikana Fasettipalatsi on kärsinyt toistuvasti suurista tulipaloista ja se rakennettiin uudelleen useita kertoja historiansa aikana. Sitä on käytetty valtion vastaanottoihin nykyaikanakin, kuten kuningatar Elisabet II:n valtiovierailun aikana vuonna 1994. Kesäkuussa 2012 Fasettipalatsi avattiin laajan restauroinnin jälkeen uudelleen yleisölle, mutta sinne pääsee vierailemaan vain ennakkoon tilatuilla opastetuilla kierroksilla.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e ЭСБЕ/Грановитая палата — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 20.6.2023. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Museums of the Moscow Kremlin: ARCHITECTURAL ENSEMBLE OF THE MOSCOW KREMLIN kremlin-architectural-ensemble.kreml.ru. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Обновленная Грановитая палата Московского Кремля вновь открыта для публики / Новости культуры / Tvkultura.ru web.archive.org. 22.11.2018. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 21.6.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fasettipalatsi Wikimedia Commonsissa
Uspenskin katedraali • Arkkienkelin katedraali • Neitsyt Marian Ilmestyskirkko • Kahdentoista apostolin kirkko • Lasaruksen ylösnousemuksen kirkko • Ihmeiden luostari • Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko • Iivana Suuren kellotorni • Tsaarin kello • Tsaarin kanuuna • Kremlin suuri palatsi • Fasettipalatsi • Teremnoi-palatsi • Kremlin kongressipalatsi • Senaatin palatsi • Kremlin arsenaali • Kremlin asehuone • Aarrekammio • Katedraaliaukio • Iivanan aukio • Kremlin muuri • Kremlin tornit • Kremlin nekropoli • Kremlin tähdet
|
