Kansainvälinen kauppa
Kansainvälinen kauppa on tavaroiden ja palveluiden vaihtoa kansainvälisten rajojen yli. Useimmissa maissa se muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen kauppa on lisääntynyt voimakkaasti vapaakaupan yleistyttyä.
Vienti on tavaroiden tai palveluiden myyntiä ulkomaille ja tuonti on vastaavasti ostamista ulkomailta. Kansantalouden tilinpidossa lasketaan viennin ja tuonnin perusteella kauppatase, toisin sanoen maksutase, joka on merkittävin osa vaihtotaseesta.[1]
Suomen tulli pitää yllä tilastokartoiusta koskien ulkomaankaupan yksikköarvojen ja volyymien indeksejä.[2]
Kauppajärjestöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman kauppajärjestö (WTO) on kansainvälinen järjestö, jossa neuvotellaan asetuksista, jotka koskevat valtioiden välistä kaupankäyntiä.[3]
EU:n kauppapolitiikkaan liittyvät toimielimet tekevät säädöksiä sekä EU-maiden keskinäistä kauppaa että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskien. Nämä toimielimet myös neuvottelevat kansainvälisistä sopimuksista. EU:n kauppapolitiikkaan kuuluvat kaupankäyntiin liittyvien asioiden lisäksi kauppaan liittyvät immateriaalioikeudelliset asiat kuten patentit ja tekijänoikeudet sekä kansainväliset sijoitusasiat.[4]
Euraasian talousunioni on Venäjän, Valko-Venäjän, Armenian, Kirgisian ja Kazakstanin muodostama yhteenliittymä. Maiden välillä on tulliliitto.[5]
Afrikan unioni (Au) on 55 Afrikan maan muodostama järjestö, jonka tavoitteena on edistää rauhan ja demokratian lisäksi myös edistää maiden taloudellista kehitystä, maiden kaupankäyntipolitiikkaa ja maiden kansainvälisiä suhteita.[6]
Viennin rooli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vienti on professori Tom Berglundin mukaan välttämätöntä talouskasvulle, koska jos suomalaisyritys ei vie, vientiä hyödyttävät ulkomaalaiset kilpailijat vievät siltä markkinat tuottamalla edullisempia laadukkaita vaihtoehtoja mittakaavaetujen avulla. Viestintä- ja kuljetuskustannusten lasku on kansainvälistänyt pääosan hyödykemarkkinoista.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiajalta 1600-luvulle Itämeren kaupankäynnissä oli saksalaisella Hansa-liitolla hallitseva asema. Tämä liitto saavutti valta-asemansa 1200-luvulle tultaessa, jolloin se vallitsi koko Itämeren alueen kauppaa ja sillä oli myös kauppasuhteet alueella Itämereltä Novgorodiin saakka.
Ruotsissa 1600-luvun alkupuolella kaupungit jaettiin maakaupunkeihin ja tapulikaupunkeihin ja tämän jaon jälkeen vain tapulikaupungeilla oli oikeus ulkomaankauppaan.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Simo Pinomaa: Mitä tarkoittaa vaihtotase 11.11.2015. Ek, elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ Tilastokuvaus:Tavaroiden ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksit 2013. Suomen Tulli. Arkistoitu 27.5.2022. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ The WTO World Trade Organisation. Viitattu 10.6.2022.
- ↑ Making trade policy Trade. Euroopan komissio. Viitattu 11.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Erkka Mikkonen: Tutkija: Venäjän johtaman Euraasian talousunionin tulevaisuus vaakalaudalla Uutiset. 31.12.2014. Yle. Viitattu 1.4.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ About the African Union African Union. The African Union Comission. Arkistoitu 13.5.2025. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Tom Berglund, emeritusprofessori, Hanken: Ulkomaiset kilpailijat voivat viedä kotimaanmarkkinatkin Helsingin Sanomat. 18.1.2026.
- ↑ Kai Häggman: Suomalaisen arjen historia, Savupirttien Suomi, s. 71-73. Weilin+Göös, 2006. ISBN 951-0-29295-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvälinen kauppa Wikimedia Commonsissa
- Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa Tilastokeskus.fi