Ahvenanmaan lääni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahvenanmaan lääni 2009
Ålands län
Coat of arms of Åland.svg Ahvenanmaan lääni.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Maarianhamina
Maaherra Peter Lindbäck
Historialliset maakunnat Ahvenanmaa
Pinta-ala ilman merialueita [1] 1 551,55 km²
6:nneksi suurin 2009
– maa 1 522,56 km²
– sisävesi 28,99 km²
– meri 11 742,81 km²
Väkiluku [2] 27 732
6:nneksi suurin 2009
Väestötiheys 18,21 as./km²
Ahvenanmaan lääni 1993
Coat of arms of Åland.svg Finnish counties 1996.jpg

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Maarianhamina
Maaherra Henrik Gustafsson
Historialliset maakunnat Ahvenanmaa
Pinta-ala ilman merialueita 1 552 km²
12:nneksi suurin 1993
– maa 1 527 km²
– sisävesi 25 km²
Väkiluku 24 993
12:nneksi suurin 1993
Väestötiheys 16,4 as./km²

Ahvenanmaan lääni (ruots. Ålands län) oli yksi Suomen lääneistä vuosina 19182009. Lääni käsitti saman alueen kuin itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Läänin pääkaupunki oli Maarianhamina.

Ahvenanmaan lääninhallitus (ruots. Länsstyrelsen på Åland) oli Suomen tasavallan aluehallintoviranomainen Ahvenanmaan maakunnassa.

Vaikka lääninhallituslaki[3] mainitsikin Ahvenanmaan läänin muiden Suomen läänien yhteydessä, sen tehtäväalue oli melkoisen erilainen kuin muualla Suomessa. Useat normaalisti lääneillä olleet tehtävät kuuluivat Ahvenanmaalla maakuntahallitukselle.

Itsehallinnollisen Ahvenanmaan ja valtakunnan toimivallan jako merkitsi sitä, että Ahvenanmaan lääninhallituksella oli vähemmän ja osittain toisenlaisia tehtäviä kuin maan muilla lääninhallituksilla, mutta se hoiti myös sellaisia tehtäviä, jotka sille oli annettu valtion erityisviranomaisten puuttuessa maakunnasta.

Ajatuksen Ahvenanmaan läänin perustamisesta esitti epävirallinen Ahvenanmaa-komitea, joka oli perustettu etsimään sovintoratkaisua Suomen ja Ruotsin väliseen kiistaan Ahvenanmaasta. Lääniksi erottamisella haluttiin siirtää päätösvaltaa saarille ja se oli yksi vaihe itsehallinnon luomisessa. Itsehallinto oli osa saarten kansainvälistä asemaa koskevan kiistan ratkaisua. Suomen senaatti päätti 13. kesäkuuta 1918 erottaa Ahvenanmaan kihlakunnan Turun ja Porin läänistä ja muodostaa siitä Ahvenanmaan läänin.[4]

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Ahvenanmaan tunnuksena ovat kirjaimet ÅL.

Valtion aluehallintoa Ahvenanmaalla hoitaa nykyään Ahvenanmaan valtionvirasto.

Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni
Suomen läänit 1921: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni, 25: Petsamon lääni
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni', 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Valtion virastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääninhallituksen johtamat valtion virastot olivat:

Kunnat 2009 ja 1997 (kaupungit lihavoitu)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien asukasluvut 2009 olivat:[2]

  1. Maarianhamina, 11 140
  2. Jomala, 4 017
  3. Finström, 2 486
  4. Saltvik, 1 790
  5. Lemland, 1 782
  6. Hammarland, 1 462
  7. Sund, 1 031
  8. Eckerö, 923
  9. Föglö, 562
  10. Brändö, 496
  11. Geta, 456
  12. Vårdö, 445
  13. Lumparland, 391
  14. Kumlinge, 371
  15. Kökar, 258
  16. Sottunga, 122

Kuntamuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaalla ei ole Suomen itsenäisyyden aikana tapahtunut kuntamuutoksia.

Maaherra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaan lääninhallitusta johti maaherra, jonka nimitti tasavallan presidentti sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa.[5]

Vuoden 2010 alusta lähtien maaherra johtaa Ahvenanmaan valtionvirastoa, joka korvasi lääninhallituksen. Ahvenanmaan maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.

Maaherrat 1918–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1918 Hjalmar von Bonsdorff (1869–1945)
1918–1922 William Isaksson (1866–1924)
1922–1937 Wilhelm Fagerlund (1852–1939)
1938 Torsten Rothberg (1884–1938)
1938–1945 Ruben Österberg (1895–1959)
1945–1953 Herman Koroleff (1883–1957)
1954–1972 Tor Brenning (1903–1983)
1972–1982 Martin Isaksson (1921–2001)
1982–1999 Henrik Gustafsson (1934–  )
1999–2009 Peter Lindbäck (1955–  )

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maanmittauslaitos: Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.1.2010.
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970022
  4. Asetus Ahvenanmaan kihlakunnan erottamisesta Turun ja Porin läänistä eri lääniksi, 48/1918
  5. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]