Halsua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Halsua
Halso
Halsua.vaakuna.svg Halsua sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Halsuan kirkko
Halsuan kirkko
Sijainti 63°27′50″N, 024°10′00″E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 074
Hallinnollinen keskus Halsuan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 428,34 km²
233:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 413,01 km²
– sisävesi 15,33 km²
Väkiluku 1 075
292:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 2,60 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 52,0 %
– yli 64-v. 34,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 95,9 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 23,50 %
 suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Jari Penttilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • KD
 • Kok.

8
3
3
1
www.halsua.fi

Halsua (ruots. Halso) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 075 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 428,34 km2, josta 15,33 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,60 asukasta/km2.

Halsuan naapurikunnat ovat Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho ja Veteli ja se on myös ainoa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunta, jolla on yhteistä maarajaa vain oman maakuntansa kuntien kanssa. Entisiä naapurikuntia ovat Kokkolaan vuonna 2009 liitetyt Kälviä ja Ullava.

Halsuan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla liikutusperunat, jotka syödään lusikalla viilin kera.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja asutuksen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan seudulta on löydetty muutamia esihistoriallisia esineitä. Seutu oli pitkään eräalueena, jossa kävivät pääasiassa satakuntalaiset ja hämäläiset erämiehet. Keskiajalla seudulle saapui Pohjanmaan rannikolle asettunutta ruotsinkielistä väestöä. Halsuan erämaaluonteesta kertovat muun muassa paikannimet Karhulahti, Saukonsaari, Peuraniemi ja Joutsensaari.[8]

Vakinaisesti Halsuan seutu asutettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1571 kymmenysluettelossa on maininta Halsuan kylästä, jolloin seudulla oli kolme taloa. Asutus lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta 1700-luvulla. Savolaisasutuksesta huolimatta Halsuan murre on ytimeltään länsisuomalaista.[8]

Halsuan kotiseutumuseossa esitellään paikallishistoriaa.

Väkiluvun hidas kasvu johtui ennen kaikkea seudun maaperän karuudesta. Kytömaiden saveaminen opittiin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin alkoi kytöviljelyn kukoistuskausi. Myös karjanhoito kohosi vähitellen korkealle tasolle.[8]

Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1826–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan seutu kuului pitkään Kokkolan kirkkopitäjään. Vuonna 1826 perustettiin Halsuan rukoushuonekunta, joka muuttui kappeliseurakunnaksi vuonna 1856. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1906 Vetelistä, johon se oli kuulunut vuodesta 1860 lähtien. Seurakunnan puukirkon rakensivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski vuonna 1826. Kappeliseurakunnan aikana Halsuan elämää värittivät riitelevät kirkonmiehet, joiden maine kiiri kauaksi.[8]

Vuosina 1960–1975 Halsuan asukasluku väheni 2 300:sta 1 536:een. Kunnan asukasmäärä nousi vuonna 1977 hivenen, kun Kanalan kylä liitettiin Halsuaan Lestijärvestä. Tämän jälkeen poismuutto hidastui ja vuonna 1985 asukkaita oli 1 670. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä oli 1 290.[8]

Nykyisin Halsua tunnetaan paremmin ravimiesten, pesäpalloilijoiden ja kanteleensoittajien kuntana.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsua on Suomenselän tuntumassa sijaitseva erämaakunta, jonka maisemia hallitsevat suot. Suot peittävät yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta.[8]

Kunnan kallioperä on pääasiassa granodioriittia, länsirajan tuntumassa on myös gneissiä. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää erityisesti jokilaaksojen välisiä kumpareita. Kunnan ainoa harju on kaakosta lounaaseen suuntautuva harjujakso, joka on Halsuanjärven itärannalla näkyy Pappilanharjuna. Harjun liepeillä on hiekan ja saven sekaisia hietamaita, joilla leviävät kunnan parhaat viljelymaat. Halsuan maisemat ovat loivapiirteisiä. Maasto viettää vähitellen reuna-alueilta kohti Halsuanjärveä, joka on 119 metrin[9] korkeudella merenpinnasta. Kunnassa on useita yli 130 metrin korkeuteen kohoavia kohoumia, korkein huippu on Länttäpatinmäki, Halsuanjoen pohjoispuolella.[8]

Halsuan metsistä lähes puolet on puolukkatyypin kangasta. Kaksi kolmasosaa metsistä on mäntyvaltaista. Laajat suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoihin, joita luonnehtivat aukeat nevat rimpineen. Nevoihin liittyy rämealueita, jotka usein jatkuvat soistuvina kankaina.[8]

Kunnan länsirajan läheisyydessä oleva ehytrantainen ja vähäsaarinen Halsuanjärvi on Keski-Pohjanmaan suurimpia järviä. Halsuanjärveen laskevista joista huomattavimmat ovat Penninginjoki, Pajuoja ja Venetjoki, jonka säännöstelyaltaana on suurista kaloistaan tunnettu Venetjoen tekojärvi Halsuan ja Kokkolan rajamailla. Halsuanjärvi laskee Halsuanjokea pitkin Perhonjokeen.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hietalahti
  • Kalliokoski
  • Kanala
  • Kannisto
  • Karhukorpi
  • Kirkonkylä
  • Lepistö
  • Liedes
  • Majasaari
  • Marjusaari
  • Meriläinen
  • Niemi
  • Tofferi
  • Ylikylä

Halsuan Ylikylä on valittu vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi vuonna 2007.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan suurimpia toimialoja ovat palveluyrittäjyys, teollisuus ja maatalous. Halsuan suurimpia yrityksiä ovat betonielementteien valmistaja Hietalahti ja Pojat, turkisalan yhtiö Meri Turkis sekä metäsasioihin erikoistunut Metsän Tähden Tiimi[10] Hietalahti ja Pojat oli vuonna 2021 myös Halsuan suurin yhteisöveron maksaja.[11]

32,2 prosenttia Halsuan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta manner-Suomen kolmanneksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven ja Savukosken jälkeen.[12] Vuonna 2014 Halsualle suunniteltiin yli sadan voimalan tuulipuistoa.[13]

Vuonna 2020 Halsuan kunnallisveroprosentti on 23,50, joka on Suomen kaikkien aikojen korkein.[14]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Halsuan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 625
1985
  
1 677
1990
  
1 665
1995
  
1 629
2000
  
1 547
2005
  
1 441
2010
  
1 289
2015
  
1 225
2020
  
1 116
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Halsualla oli 1 171 asukasta, joista 484 asui taajamassa, 684 haja-asutusalueilla ja 3:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Halsuan taajama-aste on 41,4 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Halsuan kirkonkylä.[17]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Halsualla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[19] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys[20].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, Vetelistä käsin toimiva Veteli-Halsuan helluntaiseurakunta, jonka leirikeskus on Halsualla.[21] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Halsuan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[22]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan kunnanvirasto.

Halsuan kunnanjohtaja vuodesta 2013 on Jari Penttilä.[23] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yksitoista on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 13 Kokkolasta Jyväskylään ohittaa Halsuan kunnan lounaisrajan muutaman kilometrin päästä, ja kirkonkylästä on valtatielle matkaa vajaat 14 kilometriä. Kunnan sisäinen tieverkko on melko harva. Kirkonkylästä lähtevät seututiet Kaustiselle ja Lestijärvelle. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kannuksessa, mutta useimmin käytetty Kokkolassa.[25]

Etäisyyksiä Halsualta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja halsualaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsuan urheilukenttä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Halsua Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  8. a b c d e f g h i j Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 48. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  9. Retkikartta.fi - Metsähallitus www.retkikartta.fi. Viitattu 12.9.2016.
  10. Kuvaus kunnasta Halsua Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  11. Holopainen, Heini: Keski-Pohjanmaalla yhteisöveroa maksaneiden kärki löytyy Kokkolasta Yle. 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  12. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  13. http://yle.fi/uutiset/halsualle_suunnitellaan_yli_sadan_voimalan_tuulipuistoa/7388937
  14. Keski-Pohjanmaan pikkukunta nosti kunnallisveronsa kaikkien aikojen korkeimmaksi Suomessa – ja jää tuskin ainoaksi: ”Muualla se pommi on vasta tulossa” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.1.2020.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 26.10.2011.
  20. Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys ry Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.10.2011.
  21. Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta. Viitattu 26.10.2011. [vanhentunut linkki]
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. Kunnansihteeristä kunnanjohtaja Keskipohjanmaa. Viitattu 10.2.2018.
  24. Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  25. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 230. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  26. Halsuan kunta (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]