Heikki Kuorikoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo vuosina 1772–1846 eläneestä kirkonrakentajasta. Häntä ei pidä sekoittaa pojanpoikaansa, 1830–1906 eläneeseen kirkonrakentaja Lauri Heikki Kuorikoskeen.
Heikki Kuorikoski
Henkilötiedot
Syntynyt17. marraskuuta 1772
Kaustinen
Kuollut23. helmikuuta 1846 (73 vuotta)
Kokkola
Ammatti kirkonrakentaja
Puoliso Kaisa Jaakontytär Torppa (1792–1809)
Leena Erkintytär Slotte (1809–1846)
Lapset
  • Matts (1794–1794)
  • Maria (1796–1796)
  • Britha Caisa (1797–?)
  • Juho Heikki (1799–1828), talollinen
  • Kreeta (1802–1806)
  • Maria (Tastula) (1804–?), talollisen vaimo
  • Jaakko (1807–1880), kirkonrakentaja
  • Matts (Forslund) (1810–1846), rakennusmestari, perämies
  • Fredrik (1812–1830), rakennusmestari
  • Erkki (1813–1889), kirkonrakentaja
  • Lena (1816–1817)
  • Abraham (Forslund) (1817–1883), kirkonrakentaja, sahanomistaja, talollinen
  • Lena (1820–?)
  • Anna Liisa (1821–1857), talollisen vaimo
  • Karl (Forslund) (1824–1852), kirkonrakentaja
[1]
Vanhemmat Matti Kuorikoski
Kaisa Juhontytär Hannila

Heikki (Henrik) Matinpoika Kuorikoski (17. marraskuuta 1772 Kaustinen23. helmikuuta 1846 Kokkola) oli suomalainen kirkonrakentaja, joka kuului tunnettuun kirkonrakentajasukuun. Hän oli myös lahjakas rakennusten suunnittelija, vaikka joutui tekemään valtaosan töistään Ruotsin ja Suomen intendentinkonttorin piirustusten mukaan.[2]

Heikki Kuorikosken vanhemmat olivat kirkonrakentaja Matti Kuorikoski ja Kaisa Juhontytär Hannila. Kuorikoski oli avioliitossa kahdesti. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1792 oli Kaisa Jaakontytär o.s. Torppa (1775–1809) ja toinen puoliso vuodesta 1809 Leena Erkintytär Slotte (aik. Riippa) (1783–1864). Kuorikoskella oli avioliitoistaan yhteensä 15 lasta, joista ainakin neljä kuoli lapsena[1] Kuorikoski asui aluksi synnynkodissaan Nikulan kylän Kuorikosken talossa. Vuonna 1926 hän jätti talon vanhimmalle pojalleen ja muutti Kokkolaan, ostamaansa Kvikantin taloon. Kuorikoski rakensi yli 40 vuotta kestäneen rakentajanuransa aikana parikymmentä kirkkoa ja tapulia ja teki laajan korjauksen kymmeneen kirkkon ja tapuliin. Hän kuoli kotonaan Kvikantissa vuonna 1846.

Kuorikosken itse suunnittelemia rakennuksia ovat ainakin Vetelin, Isojoen, Kalajoen, Ylikannuksen ja Lestijärven kirkot, jotka nykyisin eivät enää ole pystyssä. Säilyneitä Kuorikosken rakentamia töitä ovat Lapuan tuomiokirkko, Konginkankaan kirkko, Petolahden kirkon kellotapuli, Laukaan kirkko ja siinä oleva Kuorikosken suunnittelema kellotapuli.[2] Halsuan kirkko on poika Jaakko Kuorikosken vuosina 1825–1826 rakennuttama, isänsä Heikin laatimien suunnitelmien perusteella.

Kuorikoski toteutti Turun palon jälkeiset Turun tuomiokirkon korjaustyöt (1828–1830). Niiden aikana hänen poikansa Fredrik Henrikinpoika kuoli pudottuaan kirkon tornista. Toinen poika Jaakko Kuorikoski jatkoi isänsä tapaan kirkonrakentajana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Känsälä, Risto: Kuorikoski, Heikki Matinpoika (1772-1847) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.6.2021.
  2. a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 151–152. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.