Koria–Voikkaa-rata
| Koria–Voikkaa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perustiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Reitti | Koria–Voikkaa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Rakennettu | 1940 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Purettu | 1945–1946, 2008 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pituus | 11 km | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raiteiden lkm | 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raideleveys | 1 524 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sähköistys | ei | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Koria–Voikkaa-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut 11 kilometrin pituinen vuoden 1940 lopulla valmistunut reservirata, joka kulki Kymijoen länsipuolelta yhdistäen Korian rautatieaseman ja Voikkaan tehdastaajaman.
Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysrata rakennettiin ohittamaan armeijan huollolle tärkeällä Pietarin radalla olleet ilmapommituksille alttiit Kymijoen ylittävä Korian ratasilta ja Kouvolan ratapiha.[1]
Alkuperäisen suunnitelman mukaan yhdysrata oli tarkoitus rakentaa Pietarin radalta Korialta Savon radan Harjun asemalle asti. Voikkaalta oli kuitenkin jo olemassa valmis rautatieyhteys Savon radalle Voikkaa–Haarankallio-rataa pitkin, joten yhdysrataa ei tarvinnut rakentaa loppuun asti.[2]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Radan rakentaminen alkoi talvisodan alussa, mutta rakentamisesta ei kerrottu julkisuudessa strategisista syistä. Koko rata oli valmis vuoden 1940 lopulla.[1]
Koria–Voikkaa-radalle pääsi Pietarin radalta vain lännestä päin eli Lahden suunnasta, sillä risteyskohdassa ei ollut kolmioraidetta. Rata kulki Kyöperilässä Kymijoen yli Voikkaalle 226 metriä pitkää teräsristikkosiltaa pitkin, jonka rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1938. Tämä kesällä 1939 valmistunut silta oli alun perin tarkoitettu käytettäväksi kaksikerroksisena (junat alhaalla ja autot ylhäällä), mutta sitä käytettiin tiettävästi vain yksitasoisena. Silta toimi radan purkamisen jälkeen maantiesiltana marraskuuhun 1986 asti, jolloin se jäi kevyen liikenteen käyttöön uuden teräspalkkisen maantiesillan valmistuttua.[3]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysradan käyttö oli vilkkaimmillaan vuonna 1941. Radalla oli jatkosodan vuosina jonkin verran sotilas-, ambulanssi-, tavara-, hiekka- ja tukkijunaliikennettä, mutta sen merkitys jäi lopulta vähäiseksi, koska Korian silta ei kärsinyt vaurioita pommituksissa. Yhdysradan Voikkaan siltakin säilyi ehjänä pommitusyrityksistä huolimatta. Yksi pommeista tosin osui sillan eteläpuolella kulkeneen kapearaiteisen Kuusankosken–Voikan rautatien kiskoihin, mutta syntyneet vauriot jäivät vähäisiksi.
Purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korian ja Voikkaan välinen rataosuus purettiin sodan jälkeen tarpeettomana vuosina 1945–1946, ja venäläistä alkuperää olleet kiskot toimitettiin Neuvostoliittoon. Ne päätyivät ilmeisesti Muurmannin radalle. Syynä purkamiseen oli Neuvostoliitossa ratakiskoista vallinnut pula, ja mahdollisesti myös strategisesti tärkeitä kohteita koskeneet rauhanehtojen vaatimukset.
Kymijoen yli kulkeva entinen Voikkaan yhdistetty maantie- ja rautatiesilta, samoin kuin ratalinja sillalta etelään Keltin kevytsoratehtaan pohjoispuolelle asti, on nykyisin kevyen liikenteen käytössä asvaltoituna pyörätienä. Sillan pohjoispuolinen rataosuus nykyiselle Kouvola–Kuusankoski-radalle asti on osittain autotienä, osittain teollisuustonttina, osittain pensoittuneena joutomaana ja osittain se on jäänyt Kuusaantien penkan alle. Ratahallintokeskus ja Puolustusvoimat ovat sopineet, että vanha ratalinja säilytetään rakentamiselta vapaana kriisiraideyhteytenä.
Korian–Keltin teollisuusrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1950–1951 rakennettiin radasta uudelleen kuuden kilometrin pituinen Korialta Kelttiin johtanut osuus.[1] Se poikkesi alkuperäisestä yhdysradasta siten, että sille tultiin Pietarin radalta idän eli Kouvolan suunnasta. Alkuperäiselle, lännestä tulleelle ratalinjalle tehtiin vain Korian tiilitehtaan pistoraide. Teollisuusrata päättyi Oy Renlund Ab:n, nykyisin Leca Finland Oy:n kevytsoratehtaalle ja sitä käytettiin myös radan varrella olevan Valtion viljavaraston (nyk. Suomen Viljava Oy) liikenteeseen, sekä tukkien kuljetukseen, mistä on säilynyt muistomerkkinä ison puunpurkunosturin jäänteet parisataa metriä Kymijoen Lauttavalkamasta alavirran suuntaan. 1950-luvun alussa teollisuusrataa suunniteltiin jatkettavaksi pohjoiseen Voikkaan paperitehtaalle asti ja Voikkaan sillan molempiin päihin kasattiinkin korkeat sillan ylätasolle johtavat penkat Hottinkoskesta saadusta louhintakivestä, mutta ratahanketta ei kuitenkaan toteutettu 1960-luvulla Kuusanniemeen rakennettavien tehtaiden ja Pessankosken kautta Voikkaalle aukaistavan ratayhteyden vuoksi. Sillan päissä olevat korkeat rautatiekäyttöön suunnitellut penkat poistettiin uuden Voikkaan sillan liikennejärjestelyissä 1980-luvun lopulla.
Puukuljetukset Koria–Keltti-radalla loppuivat jo vuonna 1966, jolloin tukinuitto Kymijoella päättyi Kuusaanlammelta alaspäin. Viimeksi tällä radalla säilytettiin käytöstä poistettuja tavara- ja säiliövaunuja, joista viimeiset romutettiin tammikuussa 2006. Kun Koria–Keltti-rata lakkautettiin kesällä 2004, sen ainoa vartioitu tasoristeys purettiin. Koko radan kiskotus purettiin loppukesällä 2008. Osittain entistä ratalinjaa myöten raivattiin vuonna 2008 Korian ja Kuusankosken taajamat yhdistävä yhdyslatu. Latu liittyy Kuusankosken Uuden hautausmaan takana Nauha-Anhavan latuverkostoon. Valaisematon perinteisen ja vapaan hiihtotyylin latureitti kulkee etelän suuntaan Kuusankosken Rekolan kulmalta voimalinjan alla ja pellon halki kevytsoratehtaan kulmalle, josta se jatkuu ratalinjaa myöten Korialle Hurjatielle. Profiililtaan tasaisella seitsemän kilometrin ladulla on kuitenkin kaikkiaan lähes 20 tienylitystä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virta, Reijo: Mistä ne kaiken tietää! – Kouvolan Sanomat 100 vuotta, s. 166–167 ja 270. Sanoma Lehtimedia Oy, 2009. ISBN 978-952-99255-7-5.
- Iltanen, Jussi: Radan varrella. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
- Vaunut.org: Kymin Oy:n Move vaihtotöiden lomassa Voikkaan entisen asematalon edustalla 1970 (Viitattu 7.10.2008)
- Vaunut.org: Hylätyt säiliövaunut ja puutavaranosturi 2003 (Viitattu 30.9.2008)
- Vaunut.org: Säiliövaunuja romutetaan 2006 (Viitattu 30.9.2008)
- Vaunut.org: Koria–Keltti-rataa 2007 (Viitattu 7.10.2008)
- Kuvia radan Korian ja Keltin väliseltä osuudelta
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Voikkaan entinen ratasilta Wikimedia Commonsissa
