Nurmi (Vahviala)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nurmi (ven. Лужайка, Lužaika) oli kylä ja rautatieasema Vahvialan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Nurmin rautatieasema sijaitsi Viipurin–Simolan rataosuudella noin 18 kilometriä Viipurista länteen[1].

Nurmi oli Vahvialan toinen merkittävä teollisuustaajama. Nurmin kylään Kintereenkosken äärelle oli ensimmäinen saha perustettu jo 1700-luvulla. Vuonna 1860 Kintereenkosken rannalle perustettiin puuhiomo, joka muutettiin paperitehtaaksi vuonna 1866[2]. Vuosina 1875-1891 Nurmin kylässä toimi Hackman & Co:n Nurmen hienotaetehdas, joka valmisti muun muassa aterimia[3]. Tehdas valmisti myös tavallisiin jalkineisiin kiinnitettäviä Nurmis-luistimia, jonka tyyppisiä luistimia kutsuttiin pitkään "nurmiksiksi". Nurmissa toimivat 1930-luvulla Oy Nurmi Ab:n selluloosatehdas, Nurmen Tehdas Oy:n saippua-, huopajalkine- ja luistintehtaat, Kinteren mylly, Nurmen Saha Oy:n saha ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalalaitos.

Kintereenkosken varteen perustettiin sulfiittiselluloosatehdas vuonna 1889 ja sen omistajaksi tuli vuonna 1909 Oy Nurmi Ab. Vuonna 1922 tehtaalla oli noin 90 työntekijää ja se tuotti noin 3000 tonnia sulfiittiselluloosaa[4]. Tehdas siirtyi 1930-luvulla Suomen Gummitehdas Oy:n omistukseen. Jatkosodassa Vahviala vallattiin takaisin ja Nurmen selluloosatehtaan toimintaa jatkoi marraskuusta 1941 alkaen Oravan Tehtaat Oy[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.
  2. a b Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9.
  3. GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
  4. Suomenmaa 5: Viipurin lääni. Toim. J.E. Rosberg. Tietosanakirja: Helsinki 1923.
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.