Kai Linnilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kai Linnilä
Kai Linnilä heinäkuussa 2012.
Kai Linnilä heinäkuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt 23. heinäkuuta 1942
Oulu
Kuollut 24. elokuuta 2017 (75 vuotta)
Forssa
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kustantaja, tietokirjailija
Puoliso Kaari Utrio (1974–2017)
Muut tiedot
Koulutus Helsingin yliopisto

Kai Lauri Linnilä (23. heinäkuuta 1942 Oulu24. elokuuta 2017 Forssa) oli suomalainen kustantaja ja tietokirjailija.[1]

Linnilä toimi Teinilehden toimitussihteerinä 1962–1963 ja päätoimittajana 1963–1965, Ylioppilaslehden toimitussihteerinä 1966, Nuoren Voiman päätoimittajana ja Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana 1968–1972, Arkkitehtitoimisto Ympäristötyön toimitusjohtajana 1972–1975 ja Amanita Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1982 yrityksen sukupolvenvaihdokseen asti.[2][3]

Linnilä asui Rovaniemellä 1942–1944, Kiuruvedellä 1944–1945, Kemissä 1945–1947, Kajaanissa 1947–1962, Helsingissä 1962–1975 ja Somerniemellä vuodesta 1975.[2][4] Hänen puolisonsa oli kirjailija Kaari Utrio,[5] ja heillä on vuonna 1977 syntynyt Lauri-niminen poika.[6]

Linnilä kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen elokuussa 2017. Hän oli kuollessaan 75-vuotias.[7]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • & Viljo Rasila (toim.): Kainuun talouden ABC-kirja. Kajaani: Kainuun teiniyhdistys, 1962.
  • Helsingin seudun historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja alueet. Helsinki: Helsingin seutukaavaliitto, 1970.
  • Helsingin seudun kulttuurihistorialliset kohteet ja tiet sekä kulttuurimaisemavaranto. Helsinki: Helsingin seutukaavaliitto, 1973. ISBN 951-9162-00-3.
  • Pihalla kasvaa lammaskaali. Omavarainen kokki. Helsinki: Tammi, 1977, 2. uudistettu painos 2004. ISBN 951-30-4231-6.
  • Kulttuurimatkailijan Suomi. Varsinais-Suomi. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5127-7.
  • Kulttuurimatkailijan Suomi. Pirkanmaa. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5338-5.
  • Kulttuurimatkailijan Suomi. Satakunta. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5580-9.
  • Suomalaisia taiteilijakoteja. Helsinki: Kuurojen liitto, 1982. ISBN 951-99367-7-7.
  • & Kaari Utrio: Somero. Viljan maa. Somero: Amanita, 1982.
  • Kulttuurimatkailijan Suomi. Ahvenanmaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5631-7.
  • Lappi värikuvina. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5780-1.
  • Isoäidin kermakakku, oman äidin lihapullat. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0300-5.
  • & Seppo SaraspääPunainen tupa ja erämaa. Rikkaan arjen allakka. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1626-3.
  • Wanhan ajan joulu. Tule joulu kultainen. Helsinki: Helmi, 2003. ISBN 951-556-018-7.
  • & Hanna PukkilaIsomummin keittiö. Elsa Helmisen ruokavuosi 1896. Helsinki: Helmi, 2004. ISBN 951-556-046-2.
  • & Sari SavikkoOnko lintu kotona. Sata siivekästä. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-014-8.
  • & Hanna Pukkila: Jazztyttö keittää. Aino Helmisen ruokavuosi 1928. Helsinki: Helmi, 2005. ISBN 951-556-055-1.
  • Linnan pidoista pappilan pöytään. Kaari Utrion romaanien herkut. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4409-8.
  • & Sari Savikko: Lapin valot. Somero: Amanita, 2011. ISBN 952-5330-43-5.
  • & Hanna Pukkila: Hyvä Suomi 1952. Somero: Amanita, 2012. ISBN 952-5330-48-6.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ostrobotnia (1966)
  • Kiila 1936–1966 (1966)
  • Finlandia, ars juvenis (1966)
  • Kiila 30 (1966)
  • Eino Leinon Seura 20 (1967)
  • Hyvä mätä puolueeni (1967)
  • Kainuusta, Jouko VIII (1967)
  • Nuori Ikaros V (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa)
  • Kirjoittajan ABC (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa)
  • Uudesti luotava maa (1971, yhdessä Jussi Kylätaskun ja Kalevi Seilosen kanssa)
  • Sata vuotta sitten 1886 (1985, yhdessä Meri Utrion kanssa)
  • Sata vuotta sitten 1888 (1987, yhdessä Meri Utrion kanssa)
  • Patria: lakeuksien Pohjanmaa (1990)
  • Suomi silloin kerran (1992, yhdessä Meri Utrion kanssa)
  • Someron vedet (1993)
  • Veljekset von Wright: Linnut (1993)
  • Meri Utrio ja Untamo Utrio: Pois pula, pois puutteet (1994)
  • Wilhelm von Wright: Kalat (1997)
  • Wilhelm von Wright: Pohjolan kalat (1998)
  • Zachris Topelius: Maakuntien Suomi (1998)
  • Kalevala (1999)
  • Finlandia 1900 (1999)
  • Suur-Kanteletar (2000)
  • veljekset von Wright: Tapion tarha (2001)
  • Korven kultainen kuningas (2001, yhdessä Lauri Linnilän kanssa)
  • Elias Lönnrot: Flora Fennica (2002 yhdessä Terttu Lempiäisen ja Sari Savikon kanssa)
  • Olaus Magnus: Suomalaiset pohjoisten kansojen historiassa (2002)
  • Vellamon väkeä: veden elävät veljekset von Wrightin ja aikalaisten kuvaamina (2003, yhdessä Sari Savikon kanssa)
  • Iloinen 1950-luku (2003)
  • Suuriruhtinaan Suomi 1–5 (2003–2004)
  • J. L. Runeberg: Vanha kunnon vänrikki (2004)
  • Untamo Utrio: Taistelu eetterissä: talvisota ja hyökkäysvaihe (2008, Untamo Utrion käsikirjoituksesta)

Käännökset muille kielille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aias kasvab ühepajatoit (viroksi) (1995)

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Warelius-palkinto 1999[2]
  • Gourmand World Cookbook Awards 2004 (yhdessä Hanna Pukkilan kanssa)[2]
  • Suomalaiset suosikit 2005[2]
  • Näkövammaisten vuoden äänikirja 2005 (yhdessä Sari Savikon kanssa)[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Savikko, Sari & Pukkila-Toivonen, Hanna: Kai Linnilä 1942–2017 Helsingin Sanomat. 10.9.2017. Viitattu 5.4.2019.
  2. a b c d e f Kai Linnilä Kainuulaisia nykykirjailijoita. Kajaanin kaupunginkirjasto. Viitattu 16.7.2012.
  3. Yritys Amanita. Viitattu 16.7.2012.
  4. Utrio, Kaari: Elämää maalla kaariutrio.fi. Viitattu 16.7.2012.
  5. Utrio, Kaari: Kaari kaariutrio.fi. Viitattu 6.6.2014.
  6. Kerttula, Suvi: Kai Linnilän poika Lauri kuvaili isäänsä ET:ssä: ”Luova, impulsiivinen, rajoja rikkova” ET. 30.8.2017. Viitattu 3.9.2017.
  7. Tietokirjailija ja kustantaja Kai Linnilä kuoli Turun Sanomat. 25.8.2017. Viitattu 25.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]