Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg
Pohjois-Karjalan maakunta

Punaisessa kentässä kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa; paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Heinävesi.vaakuna.svg Heinävesi

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas.

Pauli Numminen, 19. maaliskuuta 1959

Ilomantsi.vaakuna.svg Ilomantsi

Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia.

Ahti Hammar, 24. marraskuuta 1954

Joensuu.vaakuna.svg Joensuu

Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta.

Toivo Vuorela, 19. marraskuuta 1957

Juuka.vaakuna.svg Juuka

Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset.

Aake Kaarnama, 24. marraskuuta 1952

Kitee.vaakuna.svg Kitee

Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas.

Tapio Vallioja, 7. marraskuuta 1953

Kontiolahti.vaakuna.svg Kontiolahti

Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset.

Aarno Liuksiala, 27. helmikuuta 1953

Lieksa.vaakuna.svg Lieksa

Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953

Liperi.vaakuna.svg Liperi

Hopeakentässä punainen toistoristi.

Ahti Hammar, 17. heinäkuuta 1956

Nurmes.vaakuna.svg Nurmes

Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin.

Olof Eriksson, 11. helmikuuta 1952

Outokumpu.vaakuna.svg Outokumpu

Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa.

Olof Eriksson, 18. helmikuuta 1953 (vahvistettiin Kuusjärven kunnanvaakunaksi)

Polvijärvi.vaakuna.svg Polvijärvi

Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin.

Ahti Hammar, 10. syyskuuta 1953

Rääkkylä.vaakuna.svg Rääkkylä

Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa.

Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956

Tohmajärvi.vaakuna.svg Tohmajärvi

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2005 (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)


Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Eno.vaakuna.svg Eno (1955–2008)

Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves.

Ahti Hammar, 15. huhtikuuta 1955

Kesälahti.vaakuna.svg Kesälahti (1956–2012)

Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2.

Heikki Paaer, 3. helmikuuta 1956

Kiihtelysvaara.vaakuna.svg Kiihtelysvaara (1962–2004)

Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten.

Ahti Hammar, 10. huhtikuuta 1962

Nurmeksen mlk.vaakuna.svg Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953

Pielisjärvi.vaakuna.svg Pielisjärvi (1953–1972)

Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta.

Tapio Vallioja, 4. toukokuuta 1953

Pyhäselkä.vaakuna.svg Pyhäselkä (1955–2008)

Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1.

Heikki Paaer, 19. lokakuuta 1955

Tohmajärvi.vaakuna.1953.svg Tohmajärvi (1953–2004)

Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953

Tuupovaara.vaakuna.svg Tuupovaara (1957–2004)

Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä.

Kalevi Karlsson, 17. huhtikuuta 1957

Valtimo.vaakuna.svg Valtimo (1952–2019)

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1.

Olof Eriksson, 23. helmikuuta 1952

Tohmajärvi.vaakuna.svg Värtsilä (1958–2004)

Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1958

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]