Etelä-Saimaa (järvi)
Etelä-Saimaa on Saimaaseen liittyvä käsite, jolla on eri merkityksiä riippuen siitä, mitä tarkoitetaan Saimaalla ja mitä osaa siitä Saimaan eteläosalla tarkoitetaan. Saimaa on Vuoksen vesistön varsinainen pääjärvi, jonka eteläosaa kutsutaan Etelä-Saimaaksi. Etelä-Saimaan kaakkoisosasta Vuoksenniskalta alkaa vesistön laskujoki Vuoksi, joka laskee Laatokkaan.[1][2][3]
Eri tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos Saimaalla tarkoitetaan Joensuusta Lappeenrantaan ulottuvaa järveä [4][5], voi Etelä-Saimaa tarkoittaa Savonlinnan Kyrönsalmesta etelään jäävää Saimaata. Tästä voidaan käyttää myös nimeä Ala-Saimaa vastakohtana Ylä-Saimaalle, mutta vesialuetta on kutsuttu myös Suur-Saimaaksi. Toinen jakokohta voi olla Puumalan Puumalansalmi, josta siis Etelä-Saimaa alkaisi [5].[3][6]
Eräät pitävät Saimaana vain Puumalansalmesta etelään ja länteen sijaitsevia järvenselkiä, joiden vesipinta-ala on 1 377 neliökilometriä (km² [1]). Tämä tarkoittaa niin kutsuttua varsinaista Saimaata. Tähän pinta-alaan luetaan silloin mukaan Pien-Saimaa (151 km²), Maavesi (18 km²), Lietvesi (91 km²), Luonteri (108 km²), Louhivesi (48 km²), Yövesi (58 km²), Haapavesi ( noin 46 km²) ja keskisen osan laajat järvenselät (872 km²). Osa liittää tähän mukaan myös Ukonveden (24,2 km² [7]) vesialueet ja toiset vielä Niiniveden (2,3 km² [8]) ja Paljaveden (10,6 km² [9]) alueet. Silloin Saimaakin olisi 1 414 km² suuruinen. Esko Kuusisto ilmoittaa tämän pinta-alaksi 1 480 km² [10].[3]
Tässä yhteydessä puhutaan Etelä- ja Pohjois-Saimaasta jakolinjana Kyläniemi ja sen länsipäässä virtaavaa Rastinvirtaa ja Kutveleen kanavaa. Etelä-Saimaaseen kuuluu tällöin Imatran, Lappeenrannan ja Rastinvirran rajaama vesialue, johon luetaan myös Pien-Saimaa. Tämän vesialueen vesipinta-ala on 621 km². Tätä samaa aluetta on myös kutsuttu Suur-Saimaaksi erotukseksi Pien-Saimaasta, joka sisältyy myös tässä kappaleessa kuvattuun Etelä-Saimaaseen.[1][11][12][3]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Saimaa on Kaakkois-Suomessa julkaiseva laajalevikkinen sanomalehti.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Saimaa (04.112.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.2.2018.
- ↑ Saimaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b c d Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, 2020, s.46–54, viitattu 21.3.2021
- ↑ Saimaan ekologinen tutkimus vuosina 1980–1983, s. 17–19. Tiedotus 255. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-8644-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn, s. 8–11. Suomen ympäristö 808. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISSN: 1796-1637. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Heinonen, Pertti & al.: Saimaan tilan kehittymisestä vuosina 1962–1972, s. 5–7. Tiedotus 89. Helsinki: Vesihallitus, 1975. ISBN 951-46-1736-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Ukonvesi (04.151.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.3.20218.
- ↑ Niinivesi (04.112.1.432) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.3.20218.
- ↑ Paljavesi (04.112.1.436) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.3.20218.
- ↑ Kuusisto, Esko: Suur-Saimaan vesitase ja tulovirtaaman ennustaminen, s. 14–15. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 26. Helsinki: Vesihallitus, 1978. ISBN 951-46-3652-x. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Heinonen, Pertti & Kettunen, Ilppo: Etelä-Saimaan vedenlaatututkimus kesällä 1970, s. 1–6. Tiedotus 16. Helsinki: Vesihallitus, 1972. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Etelä-Saimaa verkkosivut. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Etelä-Saimaa-lehti, sanomalehden verkkosivut, viitattu 21.3.2021