Louhivesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louhivesi
(järvenosa: Saimaa)
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Savo
Kunnat Mikkeli
Koordinaatit 61°29′56″N, 27°27′43″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Vuoksen vesistö (04)
Valuma-alue Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Järvinumero ei omaa numeroa
(sisältyy 04.112.1.001)
Mittaustietoja (järvenosa)
Pituus 26,5 km [1]
Leveys 0,45 – 7 km [1]
Pinnankorkeus 75,8 m mpy.
Pinta-ala 47,6 km² [2]
Suurin syvyys 42 m [3][4]
Louhivesi

Louhivesi on järvenosa varsinaisen Saimaan luoteispäässä Mikkelin kaupungin ja Anttolan alueella Etelä-Savossa.[1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louhivesi alkaa pari kilometriä Ristiinasta koilliseen Juurisalmesta, jossa Ukonvesi yhtyy Louhiveteen [5]. Juurisalmi muuttuu Roinsaaren kohdalla Pyöräsalmeksi ja laajenee sen jälkeen järvenseläksi. Roinsaaren taakse jää Ison- ja Pienen Mustasaaren taakse Mustalahti ja Kökönlahti. Louhivesi aukeaa viisikilometrisenä saarettomana järvenselkänä, jonka esteetöntä näkymää häiritsee lähinnä Pulmionniemi. Pirttipohjan ja Pettilän välissä on kolmen kilometrin matkalla saaristoa, jonka jälkeen aukeaa taas saareton järvenselkä Suolahdenvuorille asti. Saariston kohdalla työntyy etelään päin Neulalahti ja 1,5 kilometriä pitkä Ruotimonlahti. Hieman saaristosta koilliseen päin leviää pari kilometriä pohjoiseen avara lahti, jonka pohjukkassa sijaitsee Lapinlahti. Sen eteläpuolella sijaitsee rannan tuntumassa Salonsaari, jonka taakse jää Hytinlahti ja viereen jää Suurensalmenlahti sekä nimetön salmi Varkaantaipaleen kanavalle. Kanava johtaa Someenjärvelle ja Kirkkotaipaleen kanavalle, jossa kulkee veneväylä Yövedelle [6].[1]

Suolahdenvuorilla Louhivesi levenee merkittävästi, mutta saariston ja niemien takia vesialue jakaantuu useaksi pieneksi järvenseläksi. Ennen niitä voi veneellä pujahtaa saarien lomasta ja Pikoniemen ja Hanniemen välistä salmeen, joka johtaa Niiniveden [7] kautta Paljaveteen [8]. Saariston pohjoispuolella sijaitsee Väisäkivenselkä, jonka rannikosta työntyy mantereelle pitkiä ja kapeita lahtia. Niitä ovat Niittulahti, Sipilänlahti, Vuorilahti ja Mutasenlahti.Lahtien itäpuolella on järvenosaa jakamassa Mutasenniemi, joka jatkuu länteen päin Melamaniemenä. Saariston sisällä siaitsevat pienet Kapalahdenselkä ja Päiväkivenselkä. Suurimpia saaria ovat Haapasaari, Iso Ristisaari, Niinisaari, Outisensaari ja suurimpana Harapansalo. Saaristo loppuu niemen eteläpuolella viimeiseen Tynnörsaareen. Saaristossa on myös suuri määrä luotoja. Yöveden ja Louhiveden välinen niemimaa olisi muuten Ristiinasta alkavana niemenä noin 25 kilometriä pitkä, mutta se on katkaistu Someenjärven kohdalta kanavilla saareksi. Kanavat eivät ole kuitenkaan muuttaneet niemen luonnetta millään tavalla.[1]

Harapansalon kohdalla alkaa Louhivedellä Lepänselkä, joka alkaa Tuokoniemen kohdalla 1,5 kilometriä leveällä lahdella. Lepänselän itärannat kuuluvat Hurissalolle, joka on Saimaan toiseksi suurin saari. Lahden pohjalla on salmi Eno-Mikko, joka on Harapansalon taakse jäävä suojainen lahti, ja jonne on saaren länsipuolelta yhteys järvenselälle Uitonsalmen kautta. Lepänselkä on neljä kilometriä pitkä ja se haarautuu Pujolansaaren kohdalla pohjoiseen aukeavaksi leveäksi lahdeksi ja koilliseen jatkavaksi Hipsunsalmeksi. Salmi kapenee Väätämönsalmeksi ja kaartaa luoteeseen Väätämön ohitse Luonteriin. Lepänselältä alkaa itään työntyvä kapea Nokisalmi, joka jatkuu ensin kaakkoon ja etelään ja sitten länteen Ruununvetenä. Ruununvesi muuttuu Nikinsalmessa Yöveden Lehtisenseläksi. Ennen Nokisalmea työntyy itään päin Hurissalon sisälle, kuin vuonoksi, Säynätlahti, jonka eteläinen ja kapea haara Hokkaslahdelle kasvattaa lahden mittaa kuusikilometriseksi.[1]

Louhiveden pohjoisrannoilla on lähinnä kulmakuntia: Juurisalmi, Juottila, Huttula, Sipilä, Mutasenkylä ja Nurhola. Hurissalossa sijaitsee rannalla vain Väätämö. Etelärannalla idässä on Ruokoniemi, keskellä Pettilä ja lännessä Laasola. Louhiveden eteläpuoli on sekä niemi että saari, jotka jäävät kapeina Louhiveden ja Yöveden väliin. Alueen läpi kulkee itä-länsi-suuntaisena yhdystie 4323, joka alkaa Ristiinasta, ylittää Varkaantaipaleen kanavan, Ruunuveden Nikinsalmen ja päätyy Hurissalossa Hurissalon kylälle. Louhiveden itärantoja ei voi seurata tietä pitkin, sillä ranta on lukuisten kapeiden nieminen ja lahtien pirstomaa. Sama tilanne on Louhiveden pohjoisrannalla, joten Puumalasta alkava ja Hurissalon kautta kulkeva kantatie 62 joutuu menemään Anttolan kirkonkylän kautta ja kiertää Paljaveden sen pohjoispuolelta. Ristiinasta alkavat kylätiet seuraavat Louhiveden pohjoisrantoja alle 10 kilometriä. Louhiveden läpi on merkitty syväväylä, jonka koillinen haara tulee Väätämönsalmen kautta Luonterilta, Varkaantaipaleen kanavan kautta Yövedeltä ja Niiniveden kautta Paljavedeltä. Väylä johtaa Juurisalmen kautta Ukonvedelle ja Mikkeliin. Yövedeltä on merkitty matalampi väylä Hurissalon edustalla Yöveden Lehtisenselältä Nokisalmen kautta Lepänselälle.[1]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louhivesi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Se on tulkinnasta riippuen eräs Saimaan järvenselkä, järvenosa tai salmi. Louhiveden pinta-ala 47,6 km² [2] muodostaa 3,5 % eteläisen Saimaan 1 377 km² suuruisesta pinta-alasta.[9]

Louhiveteen ei laske merkittäviä jokia. Sen eteläpuolella sijaitsevat ja Yöveden väliin jäävät nimetön niemi ja Suurlahdensalo ovat niin pieniä, että niissä muodostuu vain pieniä puroja tai ojia [10]. Louhiveden pohjoispuolella alueen vedet päätyvät ennemmin Niiniveteteen tai Paljaveteen, mistä ne virtaavatkin Louhiveden pohjoisrantaan Väisäkivenselän länsipäähän. Suurin vesimäärä saadaan Ukonvedeltä Pyöräsalmen kautta. Tämä Saimaan järvenosa sijaitsee Ukonveden lähialueella (04.151), jonka pinta-ala on 378 km². Sieltä purkautuu Ukonveden Juurisalmesta vettä keskimäärin 2,8 m³/s [11]. Toinen yhteys sijaitsee Louhiveden koillispäässä. Sieltä tulee Luonterista vettä Vääntämönsalmesta ja Hipsunsalmesta Leppäselälle. Järven länsipään etelärantaan laskee Ristiinan ympäristöstä pienien järvien ojia. Niitä ovat Kiteren (44 ha) ja Vitiäisen (31 ha) yhteinen laskuoja, joka laskee Pyöräsalmeen, Haukilammen (5 ha) ja Valkjärven (21 ha) laskuojat, Kuonojärven (141 ha) laskuoja, joka laskee Roinialanlahteen, sekä Parjalammen (22 ha) Neulalahteen laskeva oja. Ristiinasta alkavan niemen Someenjärven (96 ha) itäpuolisen saaren, niin sanotun Suurlahdensalon, monet pienet lammet laskevat useimmiten etelään Yöveteen. Pohjoisrantaan ei tule montaakaan laskuojaa, sillä Niiniveden (228 ha) länsipuolella ne laskevat ensin joko Paljaveteen tai Niiniveteen. Niiniveden itäpuolella laskevat Sipilän kohdalla Turkinjärven (51 ha) ja Vuorijärven (31 ha) laskuojat, sekä Melamalampi (14 ha) Mutasenlahteen ja Kolmisoppi (5 ha) Alaislahteen. Louhiveden itäpuolella sijaitsevalta Hurissalon alueen liki 100 järvestä ei yksikään laskee suoraan Louhiveteen, vaan länteen päin laskevat päätyvät Nokisalmeen tai Säynätlahteen.[1][9]

Tärkein lasku-uoma Louhivedellä on sen itäpäästä alkava vesireitti, jossa tulevat vastaan Nokisalmi, Laukonselkä, Kellariselkä ja Ruununvesi. Tämä reitti johtaa Yöveden Lehtisenselälle. Toinen Yövedelle johtava reitti on Varkaantaipaleelta Someenjärveen ja siellä Kirkkotaipaleen kautta Yöveteen.[1][9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Louhivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.3.2021.
  2. a b Mikkeli-Luonteri kalatalousalue (PDF) (selvitys) mikkelisaimaa.fi. 2020. Mikkeli. Viitattu 31.3.2021.
  3. Kauppi, Marja & al.: Saimaan tila ja siihen vaikuttavat tekijät, s. 106. Tiedotus 254. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-8615-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 52–53. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  5. Ukonvesi (Saimaa) (04.151.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2021.
  6. Someenjärvi (04.112.1.368) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2021.
  7. Niinivesi (04.112.1.432) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2021.
  8. Paljavesi (04.112.1.436) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2021.
  9. a b c Saimaa (04.112.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2021.
  10. a b Kauppi, Marja & al.: Saimaan tila ja siihen vaikuttavat tekijät, s. 106–107. Tiedotus 254. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-8615-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2021).
  11. Kauppi, Marja & al.: Saimaan tila ja siihen vaikuttavat tekijät, s. 96. Tiedotus 254. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-8615-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2021).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]