Ukonvesi
| Ukonvesi (järvenosa: Saimaa) |
|
|---|---|
 Ukonselän Savilahti Mikkelissä kuvattuna Naisvuoren vesitornista |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Kunnat | Mikkeli |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Valuma-alue | Ukonveden valuma-alue (04.15) |
| Lasku-uoma | Juurisalmesta Louhiveteen [1] |
| Taajamat | Mikkeli |
| Järvinumero | 04.151.1.001 |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 75,8 m [1][2] |
| Pituus | 18,7 km [1] |
| Leveys | 6,5 km [1] |
| Rantaviiva | 162,836 km [3] |
| Pinta-ala | 24,2326 km² [3] |
| Tilavuus | 0,14316399054 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 5,91 m [3] |
| Suurin syvyys | 30,44 m [3] |
| Valuma-alue | 378 km² [2] |
| Keskivirtaama | 2,8 m³/s [4] |
| Saaria | 97 [3] |
 Ukonvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ukonvesi [1][3] on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva eteläisen Saimaan järvenosa.[3][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvialueen pinta-ala on 2 420 hehtaaria eli 24,2 neliökilometriä. Sen alue on ulkomitoiltaan 18 kilometriä pitkä ja 6,5 kilometriä leveä. Se muodostuu yhdeksästä osasta, jotka ovat pohjoisesta lukien seuraavat: Mikkelin kaupunkialueen itäpuolella sijaitsevat Mustaselkä, Launialanselkä ja Pappilanselkä, Laajaharjun itäpuolella Annilanselkä, Porrassalmella Kyyhkylänselkä, sen eteläpuolella Siikasalmen alla Ukonvesi, ja alinna Päähkeenselkä, josta reitin vedet poistuvat Juurisalmen kautta Louhiveteen. Päähkeenselältä työntyy koilliseen Leppäselkä ja sen takana Pohjoisselkä. Ukonveden tilavuus on 143,2 miljoonaa m³ eli 0,14 km³. Järven keskisyvyys on 5,9 metriä ja suurin syvyys on 30,4 metriä.[3][1]
Ukonvedessä on laskettu olevan 97 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 147 ha, mikä on noin 5,7 % järven rantaviivan sisälle jäävästä pinta-alasta. Saarista 21 on yli hehtaarin suurisia, 74 yli aarin ja loput 2 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Annilanselän eteläpuolella sijaitsevat suuret Annilansaari, Pynnönsaari ja Ajosaari. Ukonveden selällä sijaitsevat Papinsaari ja Vassarinsaari. Niiden eteläpuolella sijaitseva Puuskansaari on nimestään huolimatta niemi.[3][1]
Ukonveden rantaviivan pituus on 163 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 34 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa metsämaata ja peltoalueita. Pappilan- ja Launilanselkiä reunustavat Mikkelin kaupunkialueen taajama-alueet. Peltoalueiden kyläasutus sijaitsee lähellä vedenrajaa ja rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Valtatie 13 kiertää järven länsirannat ja yhdystie 4321 ylittää Juurisalmen ja kulkee sitten koilliseen. Kantatie 62 lähtee Mikkelistä ylittäen ensin Pappilanselän salmen Kirkkovarkauden siltaa myöten ja jatkaen kaakkoon Puumalan suuntaan.[3][1][5]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ukonveden valuma-alueeseen (04.15), johon Ukonveden lähialue (04.151) kuuluu.[2]
Ukonveteen laskee Urpolassa Urpolanjoen valuma-alueen (42 km², 04.152) joki ensin Pursialanlahteen ja sitten Pappilanselkään. Pappilanselän Savilahteen laskee Emolanjoki, joka on Emolanjoen valuma-alueen (116 km², 04.153) reitin laskujoki. Launilanselän Visulahteen laskevat pohjoisesta pienet valuma-alueet Multasillanojan valuma-alue (04.154) ja Visulahdenpuron valuma-alue (04.155) vastaavasti Holminojaa ja Kapakanojaa, sekä Mustaselkään suurempi Myllyjoen valuma-alue (45 km², 04.156) Myllyjokea myöten. Leppäselän Heinälahteen laskee Syväsen valuma-alue (04.157) pieni laskuoja ja Saarijärvestä ja Höytjärvestä Höytjärven valuma-alueen (04.158) laskuoja. Päähkeenselän Halkoniemenlahteen laskee Rajajoki, joka on Herajärven valuma-alueen (04.159) laskujoki. Ukonveden valuma-alueen pinta-ala on 378 neliökilometriä ja sen vesistöreitti purkautuu Juurisalmen kautta Louhiveteen. Se kuuluu Ala-Saimaan alueelle (04.11), josta vedet jatkavat Vuoksen kautta Venäjän Laatokkaan.[2]
Ukonveden lähialueella sijaitsee 35 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Ukonveteen. Niistä huomattavimpia ovat Ylä-Säynätjärvi (52 ha), Ala-Säynätjärvi (46 ha), Iso-Surnu (37 ha), Kaatlampi (34 ha), Moisionlampi (24 ha), Iso-Palvanen (24 ha), Löydönlampi (20 ha), Laajalampi (16 ha), Suuri Linnanen (16 ha), Pieni Herajärvi (15 ha) ja Iso Ilkojärvi (12 ha).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Ukonvesi, Mikkeli (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ a b c d e Ukonvesi (04.151.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.5.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
- ↑ Kauppi, Marja & al.: Saimaan tila ja siihen vaikuttavat tekijät, s. 96. Tiedotus 254. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-8615-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Ukonvesi, Mikkeli (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lake Ukonvesi Wikimedia Commonsissa
