Yövesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yövesi
(järvenosa: Saimaa)
Yövesi
Yövesi
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Savo
Kunnat Mikkeli, Puumala
Koordinaatit 61°25′59″N, 27°34′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Vuoksen vesistö (04)
Valuma-alue Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Taajamat Ristiina
Järvinumero ei omaa numeroa
(sisältyy 04.112.1.001)
Mittaustietoja (järvenosa)
Pinnankorkeus 75,8 m mpy.
Pituus 27 km [1][2]
Leveys 0,25 – 10 km [1][2]
Pinta-ala 77,4 km² [3]
Suurin syvyys 86 m [1][3]
Valuma-alue 150 km² [3]
Saaria 366 [1]
Hurissalo, Himalansaari, Liiansaari
Yövesi

Yövesi on järvenosa varsinaisen Saimaan luoteispäässä Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan alueella Etelä-Savossa.[2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöveden on pituus Ristiinan Pökkäänlahdelta Vekarasalon saarelle 27 kilometriä ja sen suurin leveys on Himalansaaren kohdalla noin 10 kilometriä. Järvialueen, tai myös lahden taikka järvenselän, pinta-ala on erään lähteen mukaan 58 [1][4] ja toisen lähteen mukaan 77,4 neliökilometriä [3]. Yöveden luoteispää sijaitsee Ristiinassa, jonka kirkonkylä on rakennettu Linnaniemeen. Niemen lounaispuolella on Pökkäänlahti ja koillispuolella Juurilahti. Lahdet yhtyvät Savisalon edustalla ja saaren takana alkaa kuusikilometrinen Uittamonsalmi, joka on 250–1 600 metriä leveä. Salmi aukeaa Mustansaarenselälle, joka on Aartamaniemen eteläpuolella parikilometrinen saareton selkä. Mustasaaren ja Aartamaniemen pohjoispuolella on rikas saaristo, jonka länsipäässä sijaitsee laguunimaisia lahtia kuten Raivolahti, Pyöriälahti ja Pirttilahti. Yövedellä on laskettu olevan 366 saarta [1]. Heiniemen itäpuolella sijaitsee suuri Himalansaari, jonka Taponiemen kohdalla on Yövesi kaventunut 700 metriä leveäksi. Täällä sijaitsee Astuvan saari. Seuraavaksi aukeaa Salonselkä, joka seuraa kaartaen Himalansaarta etelään Käenniemenselkään. Salonselän kollispuolelle jää kuusikilometrinen saaristo, joka loppuu Lehtisenselkään. Käenniemenselkä jatkuu länteen päin ja se kaartaa Pöllänvetenä Himalansaaren ympäri kohti pohjoista yhtyen takaisin Yöveteen kapean Siltasalmen kautta. Käenniemenselkä jatkuu myös itään, jossa se kohtaa Kaijatsaaren, Vekarasalon ja Liiansaaren. Saarten takana idässä sijaitsee Tammovesi, joka johtaa Ruokoveteen, ja saarten takana kaakossa sijaitsee Hampunsalmen ja Kuitinselän takana Liittokivenselkä ja siten myös Suur-Saimaa. Hampunsalmea seuraa Mikkelin ja Puumalan välinen kuntaraja, joka nousee pohjoiseen Lehtisenselälle ja kääntyy koilliseen päin Ruununveteen, joka alkaa seurata Hurissalon saaren rantoja kohti pohjoista. Ruununveden Nikinsalmesta ei tule paljoakaan vettä, mutta veneet mahtuvat siitä väylälle, joka vie ne Louhiveden itäpäähän. Louhivesi on pohjoisempana sitä seuraava rinnakkainen järvenselkä ja se johtaa lännessä Ukonveteen ja Mikkeliin. Louhiveden ja Yöveden välillä on toinenkin vesiyhteys. Sen kaksikanavainen yhteys kulkee Someenjärven kautta [5]. Järven eteläpäässä sijaitsee Kirkkotaipaleen kanava ja sen pohjoispäässä Varkaantaipaleen kanava, jossa on Kallioniemen ravintola ja vierassatama. Yöveden itäpäästä pääsee Liiansaaren länsipuolelta etelään pitkin Hinkanveden lahtea ja Virtasalmen kautta Helistelahteen, josta aukeaa Houtunsaaren takaa pieni Ieselkä.[2]

Yöveden Käenniemenselällä sijaitsee Saimaan syvin kohta, jota paikalliset kutsuvat ”Käenniemen kaivoksi”. Syvyyttä tällä kohdalla on 86 metriä, ja syvänne sijaitsee Pienen- ja Suuren Riuttasaaren eteläpuolella [3]. Muita maininnan arvoisia syvänteitä on, sillä esimerkiksi Haukkavuorenselkä on 49 metriä syvä, Ristiinan lähellä sijaitseva Mustansaarenselkä on 44 m syvä, Salonselkä on 71 metriä ja Lehtisenselkä on 55 metriä syvä. Yleensä Yöveden selät ovat yli 20 metriä syviä kauttaaltaan.[1][2]

Suur-Saimaalta tulee Liittokivenselältä Kuitinselän ja Hampunselän kautta syväväylä, joka kaartaa Riuttasaarien edustalta Salonselälle. Siellä se haarautuu luoteeseen Someenjärven kautta Louhiveden syväväylälle. Se haarautuu myös länteen Uittamonsalmen kautta lahden perälle johtavaksi syväväyläksi. Väylä on merkitty Pökkäänlahdelle, Juurilahdelle ja Pelloksen vaneritehtaan satamaan. Ristiina on Yöveden ainoa taajama-alue. Rannoilla sijaitsee pieniä kulmakuntia. Pökkäänlahdella on Rahikkala ja Pellosniemi, Savisalon kohdalla on Mielua, Mustansaarenselällä Taipale, Pyöriälahdella Hartikkala, sitten tulee etelärannalla Heiniemi ja Himalansaari, Salonselän pohjoispuolella on Tiirola, Tiirolan itäpuolella on Suurlahti ja Hinkanvedellä on Jukara. Yöveden pohjoispuolella kulkee Louhiveden väliin jäävällä niemellä kulmakuntia yhdistävä tie Ristiinaan. Yöveden eteläpuolen kulkee Ristiinan kautta valtatie 13, josta tulee Yöveden etelärannan kulmakunnille monia kyläteitä.[2]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöveden rannat ovat monimuotoiset: sieltä löytyy heinikkoista rantaa, hyviä hiekkarantoja sekä jylhiä ja jyrkkiä rantakallioita. Viime vuosina saimaannorppa on palannut vuosikymmenten tauon jälkeen Yövedelle [6]. Yöveden keskivaiheilla sijaitsee Kuivasaari, jonka ympärillä on 62 hehtaaria vesialuetta, missä ei voi verkkokalastaa.[7]

Yöveden syvänteissä elää jättikatkaa (Gammaracanthus lacustris) yli 30 metrin syvyydessä aina syvänteiden pohjaa myöten. Katkat ovat jääkauden jälkeen järveen elämään jääneitä reliktilajeja.[8]

Kalakanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yövedellä on suoritettu koekalastuksia vuosina 1999, 2006, 2010, 2013 ja 2018. Niiden mukaan yleisimmät lajit ovat ahven, jota muodosti yli puolet saaliin painosta, ja särki sekä lahna ja kuha. Näiden lisäksi saatiin pieniä määriä haukea, muikkua, kuoretta, kiiskeä, salakkaa, säynettä, härkäsimppua, kirjoeväsimppua ja madetta.[3][6]

Vapaa-ajan kalastajat ilmoittavat myös saaneensa istutettua siikaa, harjusta, järvilohta ja taimenta. Yövedellä elää myös uhanalainen saimaannieriä.[6]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yövedessä on kaksi pistekuormittajaa. Ristiinan jätevedenpuhdistamo laskee vetensä Pökkäänlahteen Pelloksen tehtaiden vedenpuhdistamo siitä hieman etelään päin sataman lähelle. Vesistön hajakuormitus liittyy metsätalouteen ja maanviljelyyn sekä Ristiinan taajaman hulevesiin. Hajakuormituksen keskittyminä voidaan pitää Pellosniemen sivulle laskevaa Kilpijärven laskuojaa ja Pökkäänlahteen laskevan Ala-Kaatlammen laskuojaa. Myös Pellosniemen eteläpuolisen Rautlahden ja Ostolahden alue toimii kuormittajana. Viimeksi mainitun rannassa sijaitsee Ristiinan moniraiteinen rautatiepysäkki. Yöveden vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti kymmenessä mittauspisteessä. Yöveden laatu on vuosien 1990–2020 aikana hiljalleen heikentynyt, vaikka vedenpuhdistamoissa on saatu hyviä tuloksia.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöveden rannoilta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja Rahikkalassa, Aartamaniemessä ja Heiniemessä. Lisäksi Astuvansalmen pohjoisrannassa on Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Uittamonsalmen pohjoisrannan jyrkänteissä Uittamonsalmen kalliomaalaukset.

Yöveden rannat kuuluivat 1560-luvulla Pellosniemen hallintopitäjään. Kreivi Pietari Brahe erotti vuonna 1649 Ristiinan seurakunnan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Kreivi alkoi rakentaa saamansa läänityksen hallintopaikaksi Ristiinan Linnaniemeen puolustusvarustusta (Brahelinna) ja asuinresidenssiä. Linnan rakentaminen päättyi vuonna 1669 keskeneräisenä. Linna rappeutui 1710-luvulla ja se purettiin tiili- ja puuosiltaan vuonna 1802. Alueen ensimmäinen kirkko, Kristiinan kirkko, valmistui 1650-luvulla. Nykyinen Ristiinan kirkko rakennettiin sen tilalle vuonna 1775. 1790-luvun lopulla alettiin rakentaa Savon jalkaväkirykmentin virkataloa, Uutta Brahelinnaa, käyttämällä vanhasta linnasta purettuja tiiliä. Uudessa virkatalossa käynnistettiin myös kansakoulu vuonna 1799. Koulu sai oman rakennuksensa 1882.[9]

Ennen tierakentamisen aikaa sijaitsi Himalansaaren saarikylä liikenteellisesti keskeisellä paikalla, mikä näkyi esimerkiksi kylän vilkkaana rakennustoimintana. Tänne rakennettiin kyläkoulu vuonna 1893, rukoushuone vuonna 1915 ja nuorisoseurantalo Koivula vuonna 1924. Kylän laivaranta sijaitsi saaren pohjoisrannassa, ja siellä pysähtyivät myös höyrylaivat. Himalansaarella hoidettiin kauppa-, pankki- ja postiasiat.[10]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yövesi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Se on tulkinnasta riippuen eräs Saimaan järvenselkä, lahdelma tai lahti taikka järvenosa. Yöveden pinta-ala 77 km² muodostaa 5,6 % eteläisen Saimaan 1 377 km² suuruisesta pinta-alasta.[4]

Yöveden ympäristö ei ole vesistöllisesti kiinnostavaa aluetta, sillä lähialueen maaston rikkomaisuus ei muodosta laajoja maapintoja ojille tai joille. Sellaiselle on mahdollisuus Yöveden länsipuolella, jonne laskevat tehtaan pohjoispuolelle Kilpijärven valuma-alueen (04.114 [11]) Kaivanto ja Uittamonsalmen kaakkoispäähän Myllyjoen valuma-alueen (04.113 [12]) laskujoki Myllyjoki. Lisäksi tulee Pökkäänlahteen Ala-Kaatlammen laskuoja ja ennen Uittamonsalmea Savisaaren kohdalla on Yöveden keskivirtaamaksi laskettu olevan 1,5 kuutiometriä sekunnissa [3]. Vesitäydennystä tulee myös pohjoisesta Louhivedeltä ja Someenjärveltä Varkaantaipaleen kanavan kautta virtaavaa vettä [5]. Vesi poistuu Yövedeltä pääasiassa kaakkoon päin saariston monien eri salmien kautta. Suunta on kohti Liittokivenselkää, joka kuuluu myös eteläiseen Saimaaseen.[4][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 52-53. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  2. a b c d e f g Yövesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.3.2021.
  3. a b c d e f g h i Yövesi, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, viitattu 26.3.2021
  4. a b c Saimaa (04.112.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.3.2021.
  5. a b Someenjärvi (04.112.1.368) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2021.
  6. a b c Yövesi, vapaa-ajankalastaja.fi, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, viitattu 26.3.2021
  7. Kuivasaari 7007, eräluvat.fi, viitattu 28.3.2021
  8. Salonen, Jouni: Jättikatkan (Gammaracanthus lacustris) ja jäännehalkoisjalkaisen (Mysis relicta) koko- ja tiheysjakaumat Saimaan Paasivedellä (PDF) (Pro Gradu-tutkielma) 23.06.2010. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.3.2021.
  9. Ristiinan vanha kuntakeskus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 27.3.2021.
  10. Himalansaaren kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 27.3.2021.
  11. Kilpijärven valuma-alue (04.114) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2021.
  12. Myllyjoen valuma-alue (04.113) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]