Uittamonsalmen kalliomaalaukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uittamonsalmen kalliomaalaukset
Sijainti

Uittamonsalmen kalliomaalaukset
Koordinaatit 61°27′26.5886″N, 27°22′26.0947″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus

Uittamonsalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Mikkelissä (entinen Ristiina) Etelä-Savossa Yöveden Uittamonsalmen kapeimmassa kohdassa koillisrannalla, lounaaseen aukeavassa kallioseinämässä. Maalaukset, joissa on 22 kuviota, ovat neljässä erillisessä maalausryhmässä noin 250 metrin matkalla.[1][2]

Löytyminen ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaukset löysivät Jorma E. ja Mikko Setälä vuonna 1975 [1], jolloin Pekka Sarvas tarkisti löydön. Vuonna 2001 Ismo Luukkonen ja 2008 Timo Jussila, Hannu Poutiainen sekä Tapani Rostedt tarkastivat kuviot.[3]

Maalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaukset ovat neljässä eri kohdassa. Ryhmä I on luoteessa eli vasemmanpuoleisin tarkastelusuunnasta katsoen. Ryhmä kaksi sijaitsee tästä noin 155 metriä kaakkoon ja maalausryhmä III noin 86 metriä edelleen kaakkoon. Viimeinen ryhmä on tästä 10 metrin päässä.[3] Maalaukset sijaitsevat melko korkealla, ettei niihin pääse käsiksi maasta kurkottelemalla. Ne onkin ilmeisesti tehty aikana, jolloin vesi oli paljon nykyistä korkeammalla.

Maalauskenttä I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalausryhmä I on nykyäänkin helpoimmin saavutettavissa, sillä sen alapuolella on seinämässä kynnys. Kallion pinta on paikoin tuhoutunutta, mutta kuviot eivät ole levinneet tai suttaantuneet. Maalaus sisältää kolme ihmishahmoa ja mahdollisesti neljä venekuviota, joista kaksi venettä kuuluvat niin sanottuun kaksoisvenekuvioon. Siinä kaksi samantyyppistä venettä on maalattu samaan kohtaan toinen vene hieman toista venettä ylemmäksi. Veneiden yläpuolella on haalistunut oikealle katsova eläin.[4] Tikku-ukot muodostavat ryhmän, jossa keskimmäinen on maalattu hieman vahvempana kuin kaksi muuta, tämän hahmon molemmille puolille ja vähän alemmaksi, maalatut hahmot. Hirveä esittää kaksi hyvin säilynyttä kuviota, joista toinen hirvi on täyteisesti maalattu mutta ilman jalkoja ja toinen on ilman päätä. Jalattomuus voi johtua ääriviivan vahventamisesta johtuvasta kontrastista, jossa jalat unohtuivat vahventaa jälkeenpäin.[2][5][6]

Maalauskenttä II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin maalausryhmä sisältää toistakymmentä kuviota tiiviissä ryhmässä, joista pari jää muita kauemmaksi ja alemmaksi. Suuressa ryhmässä on kolme hirvikuviota, joista yksi on vedetty yksinkertaisilla viivoilla ja kaksi muuta ääriviivakuvioina. Suurin hirvi on ylinnä ja sillä on leuan alla lyhyt viivanveto, jonka voi tulkita parraksi. Hirven neljä jalkaa on maalattu polvistaan taivutetuiksi ja kuin se loikkisi tasajalkaa. Pää kohoaa vinosti ylöspäin. Hirven takana on pyöreä kuvia ja edessä pieni ihmishahmo kahden allekkain maalatun venekuvion yläpuolella. Veneessä on 5 pystyviivaa ja suuri keulakuva. Perä sen sijaan päättyy taaimmaisen pystyviivan takana alaviistoon vedettyyn lyhyeen vetoon. Vaikuttaa siltä, että heti veneen alla olisi toinenkin vene tai muu pystyviivoja vaativa kuvio. Ryhmässä on myös 3 tai 4 ihmishahmoa, joista yhdellä vaikuttaisi olevan sarvet päässään ja kahdella haaroissa fallosmainen uloke. Jalat ovat polvista koukistetut. Sarvipäisellä on myös pyöreähkö pää ja silmät ja nenä/suu sekä kolmiomainen vartalo ilman raajoja.[2][6] Näiden alla on toinenkin oikealle katsova hirvi. Sillä on pitkä pää ja yksi pyöreä korva, mutta leuan alla ei näy yksityiskohtia. Hirven takajalka päättyy polveen, mutta niin päättyy kallion pintakin. Etujalka vaikuttaisi jatkuvan alemmaksi halkeaman yli.[6] Myös 9 kilometrin päässä olevassa Astuvansalmen ihmisellä on sarvet päässään.[7]

Maalauskohta III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaryhmä III sijaitsee korkealla kalliolla käsittää vain kaksi kuviota eli ihmishahmon ja venekuvion. Veneessä on taas keula koholla, mutta perä päättyy viimeisen pystyviivan kohdalla. Veneeseen on vedetty 6 tai 7 pystyviivaa. Alempana veneen alla, kallion syvän lohkeaman alapuolella, sijaitsevalla ihmisellä on laaja pyöreä tai kolmiomainen pää.[2][6] Uittamosalmella ei, eikä Astuvansalmellaksaan, ole yhtään ihmishahmoa, jolla kädet olisi ylöspäin kohotettuina.[8]

Maalauskohta IV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoalla kuviolla, ihmishahmolla, on rengasmainen pyöreä pää ja sen yläpuolella vaakasuora soikea läikkä, joka tekee siitä "pyhimyksen" näköisen. Sen jalat ovat jaloistaan taivutetut ja kantapäät koskettavat lähes toisiaan. Myös kädet ovat alas taivutetut ja kyynärpäät vietynä sivuille päin. [6][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-590-3.
  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Muinaistaideyhdistys: Uittamonsalmi
  • Luukkonen, Ismo: Uittamonsalmi
  • Muinaisjäännösrekisteri: Uittamonsalmen kalliomaalaukset Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 30.12.2012.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muinaistaideyhdistys: Uittamonsalmi
  2. a b c d e Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.261 (Liite III)
  3. a b Museovirasto: Uittamonsalmi
  4. Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit, 2009, s.177-182
  5. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s.108-111
  6. a b c d e Luukkonen, Ismo: Uittamonsalmi
  7. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.39 (Liite II)
  8. Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit, 2009, s.183-194

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]