Kirjoeväsimppu
| Kirjoeväsimppu | |
|---|---|
001.JPG) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Simput Cottidae |
| Suku: | Cottus |
| Laji: | poecilopus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cottus poecilopus |
|
| Katso myös | |
Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) on simppujen heimoon kuuluva kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoeväsimppu on yleensä 5–8 senttiä, enintään 12 senttiä pitkä[3] ja sen selkä on laikukkaan kirjava. Se muistuttaa paljon kivisimppua, mutta sen voi erottaa varmimmin vatsaevistä, joissa kirjoeväsimpulla on poikkijuovia. Sen kylkiviiva on lyhyempi kuin kivisimpulla. Kirjoeväsimpun voi myös sekoittaa härkäsimpun järvimuotoon.[3]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutuaika on pian jäiden sulamisen jälkeen. Koiraalla kutuajan väritys on normaalia tummempi. Naaraalla voi olla mätimunia enintään noin 500. Ne ovat 2-4 mm halkaisijaltaan. Koiras tekee pesän kiven alle ja vartioi sitä muilta koirailta.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoeväsimppua tavataan Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Venäjällä, Puolassa, paikoin Pohjois-Saksassa ja Karpaattien alueella jokien Tonava, Dniestr, Vistula ja Odra vesistöissä.[1]
Suomessa kirjoeväsimppua tavataan Peräpohjolasta ja Lapista Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta, sekä Järvi-Suomesta Saimaalta, Virmasvedestä, Kallahdesta sekä Päijänteen eteläosista.[3] Se havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1901.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoeväsimppu elää matalassa kivikkopohjilla viileissä, hapekkaissa vesissä. Sitä tavataan erityisesti virtaavista vesistä, mutta sitä löytyy myös järvien rannoilta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Freyhof, J. & Kottelat, M.: Cottus poecilopus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Risto Väinölä: Kirjoeväsimppu – Cottus poecilopus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- 1 2 3 4 Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus LuontoPortti. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Lauri Koli: Suomen kalat, s. 253-254. WSOY, 1990. ISBN 951-0-16337-6
- ↑ Lauri Urho ja Hannu Lehtonen: Kalalajit Suomessa, s. 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus), 2008. ISBN 978-951-776-601-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 1.6.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus)
- LuontoPortti: Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus)
- ITIS: Cottus poecilopus (englanniksi)
- Cottus poecilopus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)