Suur-Saimaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suur-Saimaa on Saimaan [1] yhteydessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan ainakin kahta eri vesialuetta. Karttoihinkin merkittynä se tarkoittaa varsinaisen Saimaan suurta järvenselkää, joka aukeaa Lappeenrannasta ja Imatralta kohti pohjoista. Sillä on myös tarkoitettu koko Saimaata suomalaisena suurjärvenä.[2][3][4]

Suur-Saimaa eteläisellä Saimaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläisellä Saimaalla on suuri Kyläniemen jakama järvenselkä, joka ulottuu saaristoisiin reunavesiin asti. Monissa yhteyksissä tätäkin osaa kutsutaan Saimaaksi [5]. Kun järvialueen yleisnimenä on myös Saimaa, voidaan eteläiselle osalle, joka siis jää Puumalansalmen alapuolelle, antaa lisämääre varsinainen Saimaa. Toisaalta tätä samaa vesistöaluetta voidaan täällä kutsua myös Suur-Saimaaksi [6]. Käytäntö ei ole aivan yhtenäinen, sillä toiset asukkaat käyttävät Suur-Saimaata vain Kyläniemen eteläpuolisista vesialueista [7][8]. Siellä on Suur-Saimaan lounaiskulmassa suojaisa järvialue, jota kutsutaan Pien-Saimaaksi. Nimityksien logiikka ontuu hieman, sillä nythän Suur-Saimaa voi sijaita Saimaassa. Joskus tätä samaa aluetta kutsutaan myös Etelä-Saimaaksi [8]. Todennäköisesti asukkaiden nimitysmieltymykset ovat valikoituneet siten, ettei heidän termistöllä synny näitä tulkintaongelmia.[2][3][4][1]

Suur-Saimaa suurjärven nimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Saimaaseen kuuluvia vesistöjä.

Sillä tarkoitetaan joskus ”suurinta mahdollista Saimaata”. Siihen sisällytetään silloin kaikki Saimaan järvet tai järvenosat pohjoisesta Joensuusta etelään Lappeenrantaan ja Imatralle asti, ja eteläosissa myös länteen Mikkeliin asti. Vesistöviranomaiset ovat lukeneet Suur-Saimaaseen samat järvet tai järvenosat, joita Järviwiki esittää verkkopalvelussaan: pohjoisessa Orivesi (järvinumero 04.311.1.001 [9]) ja Pyhäselkä (04.321.1.001 [10]), näiden länsipuolella Haukivesi (04.211.1.001 [11]), Enonvesi (04.221.1.001 [12]) ja Pyyvesi (04.231.1.001 [13]), ja Haukiveden eteläpuolella Pihlajavesi (04.121.1.001 [14]) ja Pihlajaveden itäpuolelle Puruvesi (04.181.1.001 [15]), Pihlajaveden lounaispuolella niin sanottu varsinainen Saimaa (04.112.1.001 [2]) ja tämän luoteispuolella Ukonvesi (04.151.1.001 [16]).[17][18][2][3][4][1]

Tässä samassa merkityksessä on Saimaasta käytetty myös Aaro Hellaakosken ehdottamaa nimitystä Iso-Saimaa.[19]

Suur-Saimaa vanhoissa kartoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimistö on voinut aikanaan olla eri tai sitten on vain sattunut erehdyksiä. Kuninkaan tiekartastossa vuodelta 1790 ”Lilla Saimen” sijaitsi Kyläniemen pohjoispuolella ja eteläpuolella sijaitsi Saimaan muu osa (”En del af Saima Siön”). Georg Magnus Sprengtportenin laatima ”Savon kartasto”, joka valmistui vuosina 1777–1779, saattoi olla tähän osasyylinen. Siinä Kyläniemen pohjoispuolella sijaitsi ”Lilla Saima” ja eteläpuolella ”Stora Saima”.[20][21]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Saimaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2021.
  2. ↑ a b c d Saimaa (04.112.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  3. ↑ a b c Suur-Saimaa, Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021
  4. ↑ a b c Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 48–55. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  5. ↑ Siirala, Maisa: Saimaan vesistön käyttö, s. 7. Tiedotus 49. Helsinki: Vesihallitus, 1973. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-0682-5. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. ↑ Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn, s. 8–11. Suomen ympäristö 808. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISSN: 1796-1637. Teoksen verkkoversio (PDF).
  7. ↑ Saimaan alueen vesien käytön kokonaissuunnitelma, s. 19. Vesihallituksen julkaisuja 42. Helsinki: Vesihallitus, 1983. ISSN: 0355-9297. ISBN 951-46-6717-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. ↑ a b Saimaan alueen vesien käytön kokonaissuunnitelma : vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus, s. 28. Tiedotus 118. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISSN: 0355-0745. ISBN 951-46-2425-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
  9. ↑ Orivesi (04.311.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  10. ↑ Pyhäselkä (04.321.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  11. ↑ Haukivesi (04.211.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  12. ↑ Enonvesi (04.221.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  13. ↑ Pyyvesi (04.231.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  14. ↑ Pihlajavesi (04.121.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  15. ↑ Puruvesi (04.181.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  16. ↑ Ukonvesi (04.151.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.3.2021.
  17. ↑ Kuusisto, Esko: Suur-Saimaan vesitase ja tulovirtaaman ennustaminen, s. 14–15. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 26. Helsinki: Vesihallitus, 1978. ISBN 951-46-3652-x. Teoksen verkkoversio (PDF).
  18. ↑ Heinonen, Pertti & al.: Saimaan tilan kehittymisestä vuosina 1962–1972, s. 7. Tiedotus 89. Helsinki: Vesihallitus, 1975. ISBN 951-46-1736-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
  19. ↑ Majamaa, Raija: Hellaakoski, Aaro. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–, ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu, viitattu 29.3.2021
  20. ↑ Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 85–86. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  21. ↑ Sprengtportenin Savon kartasto (Arkistoitu – Internet Archive), tiedekirja.org, viitattu 29.3.2021
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suur-Saimaa&oldid=21331753”