Puruvesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee järveä. Puruvesi on myös sanomalehti.
Puruvesi
Puruvesi Savonlinnan Punkaharjulla
Puruvesi Savonlinnan Punkaharjulla
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti Punkaharju, Savonlinna ja KiteeView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°54′04″N, 29°30′43″E
Pinnankorkeus 75,8 m [1]
Pinta-ala 416,35398 km² [2]
Rantaviiva 923,968 km [2]
Suurin syvyys 61 m [2]
Keskisyvyys 8,76 m [2]
Tilavuus 3,65548 km³ [2]
Saaria 851 [2]
Järvinumero 04.181.1.001
Puruvesi

Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Se on saarekas kuten Saimaa yleensäkin mutta eroaa Saimaan muista osista ja yleensäkin tyypillisestä suomalaisesta järvestä kirkasvetisyydellään. Järven pinta-ala on 420,86 km², ja siinä on 720 saarta. Järvi on Oriveden ja Pihlajaveden välillä. Se voidaan myös katsoa Suur-Saimaan isoksi lahdeksi, sillä virtaus yläpuolisesta Orivedestä Puruveteen on hyvin vähäinen.[3] Punkaharju jakaa järven kahtia Isoon- ja Pieneen-Puruveteen. Nämä ovat vesiyhteydessä toisiinsa järven molemmista päistä Tuunaan- ja Punkasalmien kautta.

Puruveden vesi on hyvin puhdasta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa järven vedestä tulee sen pohjassa olevista lähteistä hiekkakerroksen läpi.

Järven erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puruvesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Järven ala on 416 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 11. Keskisyvyys on 8,8 m ja suurin syvyys 61 m.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Suurin osa-valuma-alue on Kuonanjoki, 73 km².

Puruveden suurimmat selät ovat Hummonselkä, Pajuselkä, Sammalselkä, Mustanselkä ja Ruosteselkä. Puruvedessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5284 ha. Saarten yhteisala on siten 12,7 % järven vesialasta.

Yli sadan hehtaarin saaria on yksitoista, suurimmat ovat Hälvä (1077 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 48), Hevossalo (711 ha, sijalla 87), Laukansaari (689 ha, sijalla 90), Vasaransaari (402 ha), Herttuansaari (350 ha) ja Patasalo (338 ha).

Puruveden vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Puruveden vesialalla) on peräti 69,2 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa kirkkaasti ennätys:

Valuma-alue (ilman järveä)km2 Järvi (= sen vesiala)km2 Järvi/valuma-alue %
Puruvesi
601
416
69,2
Säkylän Pyhäjärvi
461
155
33,6
Karjalan Pyhäjärvi
771
248
32,2
Suontee
483
143
29,6
Vesijärvi
406
108
26,6
Höytiäinen
1177
283
24,0

Tätä ennätystä hieman himmentää se, että Puruveteen valuu vesiä myös Oriveden Paasselästä Raikuun kanavan kautta. Se on kaivettu jo 1750-luvulla ja perattu lähinnä uiton tarpeisiin sata vuotta myöhemmin. Vaikka yleensä puhutaan vain Raikuun kanavasta, kaivettuja uomia on itse asiassa kolme: Nurmitaipaleen, Pistalan ja Raikuun kanavat. Viimeksi mainittu päättyy Martinlampeen, josta on Ängervöisen kautta yhteys Puruveteen. Kanavien välissä on kaksi lampea ja koko reitin pituus on noin 1,3 km. Virtaamaa ei tunneta tarkkaan, esitetty arvio on 5 m3/s.

Puruvesi on yhteydessä Pihlajaveteen Punkaharjun salmien kautta. Laskennallinen keskivirtaama on 10–15 m3/s.

Nykytila ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puruveden suurimmat selät eli suurin osa Puruveden pinta-alasta kuuluu vedenlaatunsa ja vesikasvillisuutensa perusteella Puruveden Natura-alueeseen, jonka pinta-ala on 320 km2.

Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohteeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet.

Puruveden ainut pistekuormittaja on Kerimäen jätevedenpuhdistamo, jonka vedet laskevat Joutenlahteen. Puruvettä ympäröivä valuma-alue on harvinaisen pienialainen, vain noin kaksi kertaa suurempi kuin vesiala. Valuma-alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruveden pohjoisosaan laskee jokivesiä Paasivedeltä Raikuun kanavan kautta. Nämä vedet ovat hieman värikkäämpiä ja humuspitoisempia kuin Puruveden muiden osien vedet. Tästä syystä Puruveden lahtiosa, johon vedet laskevat, on saanut nimekseen Ruosteselkä. Veden väriluku on täälläkin tosin vain 10, joka on erittäin pieni verrattuna Saimaan muiden osien ja yleensä Itä-Suomen järvien värilukuun.

Eläimistö ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkasvetisessä ja karussa Puruvedessä on runsaasti muikkua ja kuoretta. Tämä on yksi syy siihen, että Puruvedessä viihtyvät hyvin lohensukuiset kalat, kuten taimen ja järvilohi. Puruvesi onkin uistelijoiden suosiossa. Muita järvessä eläviä kalalajeja ovat ahven, hauki, harjus ja nieriä. Nieriä on osan vuodesta rauhoitettu ja tämä tulisi uistelijan pitää mielessä.

Harvinainen saimaannorppa on elänyt Puruvedellä vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena kuoli sukupuuttoon. Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi, ja viime vuosina siitä onkin ollut järvellä useita yksittäisiä havaintoja. Norppia havaittiin Puruvedellä useita kertoja vuosina 2006, 2007 ja 2008, ja vuonna 2009 ainakin yhden todettiin talvehtineen ja synnyttäneen järvellä.

Asutus ja vesistön käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan Kalamiehet ry:n järjestämä Puruveden Lohikuningas -kilpailu (soutu-uistelu) järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tapahtuma on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Lohikuningas soutu ja Muikkumarkkinat Karjalan Kievarilla ovat Kesälahdella kesän odotetuin ja suurin tapahtuma. Soutajia on mukana kilpailussa ollut n. 400 vuosittain.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puruvesi, Savonlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
  3. Puruvesi Järviwikissä Ympäristöhallinto. Viitattu 17.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.