Kapustarinta
| Kapustarinta | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen [2] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Pluvialidae |
| Suku: | Kurmitsat Pluvialis |
| Laji: | apricaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pluvialis apricaria |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
_-_Ystad-2020.jpg)
Kapustarinta (Pluvialis apricaria) on kahlaajiin kuuluva ruskeanvärinen lintulaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Selkä, siivet ja päälaki ovat kullanruskea-mustapilkulliset, kasvot, kaula ja rinta mustat ja värialueiden rajaa kiertää valkea raita. Jalat ovat harmaat. Nuori lintu ja talvipukuinen vanha lintu ovat hyvin samannäköisiä: vatsapuoli valkoinen, rinta ja yläpuoli ruskehtavan pilkulliset. Lennossa näkyvät valkoiset kainalot ja siiven yläpinnalla kapea valkoinen raita.
Ääni on haikea, mollissa soiva "tjyyh".
- Pituus 25–30 cm
- siipien kärkiväli 55–75 cm
- paino 155–310 g.
Vanhin suomalainen rengastettu kapustarinta on ollut 9 vuotta 11 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen vähintään 12 vuoden 9 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisimmissa osissa muun muassa Lapissa ja Pohjois-Venäjällä sekä Grönlannissa ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Amerikassa on lähisukulaisia. Suomessa pesii 60 000-70 000 paria lähes koko maassa, painopisteen ollessa pohjoisen soilla. Euroopassa pesii noin ½ miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu keväällä huhtikuussa ja lähtee heinä–syyskuussa. Arktiset kapustarinnat muuttavat Suomen kautta toukokuun alkupuolella.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapustarinta on tunturinummien tyyppilintu, mutta se viihtyy harvalukuisena myös avosoilla etelässä.[3]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on vain kuoppa maassa. Muninta touko-kesäkuussa. Munia on 4, joita haudotaan noin 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia kuten kaikkien kahlaajien poikaset. Ne oppivat lentämään kuukauden vanhoina. Sukukypsä 2-vuotiaana.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyönteisiä, matoja, äyriäisiä ja marjoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Pluvialis apricaria IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Kapustarinta – Pluvialis apricaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Lasse J. Laine: Suomen Linnut, tunnistusopas, s. 143. , 2017. ISBN 978-951-1-27650-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Byrkjedal, I. & Kålås, J.A. 1983: Suosirrin ja kapustarinnan yhteiselo: suosirri pikemminkin loinen kuin apuri. - Ornis Fennica 60:10-14.
- Kapustarinta Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Kapustarinta (Pluvialis apricaria)
- ITIS: Pluvialis apricaria (englanniksi)