Kapustarinta
| Kapustarinta | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Pluvialidae |
| Suku: | Kurmitsat Pluvialis |
| Laji: | apricaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pluvialis apricaria |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
_-_Ystad-2020.jpg)
Kapustarinta (Pluvialis apricaria) on kahlaajiin kuuluva ruskeanvärinen lintulaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Selkä, siivet ja päälaki ovat kullanruskea-mustapilkulliset, kasvot, kaula ja rinta mustat ja värialueiden rajaa kiertää valkea raita. Jalat ovat harmaat. Nuori lintu ja talvipukuinen vanha lintu ovat hyvin samannäköisiä: vatsapuoli valkoinen, rinta ja yläpuoli ruskehtavan pilkulliset. Lennossa näkyvät valkoiset kainalot ja siiven yläpinnalla kapea valkoinen raita.
Ääni on haikea, mollissa soiva "tjyyh".
- Pituus 25–30 cm
- siipien kärkiväli 55–75 cm
- paino 155–310 g.
Vanhin suomalainen rengastettu kapustarinta on ollut 9 vuotta 11 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen vähintään 12 vuoden 9 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapustarinta pesii Euroopan pohjoisimmissa osissa muun muassa Lapissa ja Pohjois-Venäjällä sekä Grönlannissa ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Se talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Amerikassa on lähisukulaisia. Suomessa pesii 60 000–70 000 paria lähes koko maassa, painopisteen ollessa pohjoisen soilla. Euroopassa pesii noin puoli miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu keväällä huhtikuussa ja lähtee heinä–syyskuussa. Arktiset kapustarinnat muuttavat Suomen kautta toukokuun alkupuolella.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapustarinta on tunturinummien tyyppilintu, mutta se viihtyy harvalukuisena myös avosoilla etelässä.[3]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on vain kuoppa maassa. Muninta touko-kesäkuussa. Munia on 4, joita haudotaan noin 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia kuten kaikkien kahlaajien poikaset. Ne oppivat lentämään kuukauden vanhoina. Sukukypsä 2-vuotiaana.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyönteisiä, matoja, äyriäisiä ja marjoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Pluvialis apricaria IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Kapustarinta – Pluvialis apricaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Lasse J. Laine: Suomen Linnut, tunnistusopas, s. 143. , 2017. ISBN 978-951-1-27650-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Byrkjedal, I. & Kålås, J.A. 1983: Suosirrin ja kapustarinnan yhteiselo: suosirri pikemminkin loinen kuin apuri. - Ornis Fennica 60:10-14.
- Kapustarinta Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Kapustarinta (Pluvialis apricaria)
- ITIS: Pluvialis apricaria (englanniksi)