Geopark

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Geopark-verkostoon kuuluva alue Kiinassa.
Copper Coast Geoparkin rantakallioita Irlannissa.

Geopark on kesäkuussa 2000 perustettu ainutlaatuisten geologisten kohteiden eli ”geopuistojen” kansainvälinen verkosto ja UNESCOn ohejlma. Se on tarkoitettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä. Unescon yleiskokous hyväksyi 17. marraskuuta 2015 International Geoparks and Gesosciences -ohjelman perustamisen, jolla Geopark-verkosto siirtyi osaksi Unescon toimintaa.

Kesäkuussa 2020 UNESCON maailmanlaajuiseen UNESCOn Global Geopark-verkostoon kuuluu 161 kohdetta 44:ssä maassa. Pohjoismaissa näistä kohteista on kahdeksan, ja niistä kaksi Suomessa: Rokua UNESCO Global Geopark ja Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark.[1]

Verkoston toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unesco Global Geoparks -verkosto järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin.

Euroopan Geopark-verkosto järjestää vuosittain kaikille kiinnostuneille avoimen konferenssin. Konferenssissa esitellään verkoston kohteiden toimintaa ja uusia verkostoon pyrkiviä kohteita. Euroopan Geopark-verkostolla on lisäksi oma vuosittain ilmestyvä lehti ja verkkosivut. Toukokuun viimeisellä viikolla vietetään kaikissa Euroopan Geopark-kohteissa Geopark-viikkoa, jonka aikana esitellään kussakin kohteessa sen toimintaa ja kohteita.

UNESCOn hallintoneuvosto päättää jätettyjen hakemusten perusteella uudet Geopark-kohteet. Geopark-kohteelta vaaditaan kansainvälisesti arvokkaan geologisen perinnön lisäksi kulttuurin ja elävän luonnon arvoja sekä aktiivista toimintaa paikallisyhteisönsä hyväksi. Geopark-verkoston jäsenalueet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein, mikäli alue ei enää täytä verkoston kriteerejä se voi menettää jäsenyytensä.

Geopark-verkoston tavoitteena on, että kaikissa maissa, joissa sillä on jäsenalueita, olisi myös kansallinen Geopark-toimikunta. Suomen Geopark-toimikunta on perustettu maaliskuussa 2013. Suomen Geopark-toimikunnan muodostavat Geologian tutkimuskeskuksen, Ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Matkailun edistämiskeskuksen sekä Rokua Geoparkin edustajat ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin edustajat. Toimikunnassa on lisäksi Suomen Unesco-toimikunnan edustus. Toimikuntien tehtävänä on ohjata Geopark-toiminnan kehittymistä ja tarjota neuvontaa uusille jäseniksi pyrkiville alueille.

Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa sijaitsee Odsherred; Islannissa Katla ja Reykjanes; ja Norjassa Gea Norvegica, Magma sekä Trollfjell.[1]

Suomen UNESCO Global Geopark-kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Rokua
Lauhanvuori
Hämeenkangas
Suomen Geoparkit

Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark[2] on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Rokua UNESCO Global Geopark. Rokua Geopark koostuu Rokuan harju- ja dyynialueesta, Oulujokilaaksosta sekä Oulujärvestä. Rokua Geoparkin teema on jääkausi, jonka jäljet ovat alueella erinomaisen havainnollisesti nähtävissä. Rokua Geoparkin ovat perustaneet Utajärven, Muhoksen ja Vaalan kunnat, Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö sekä Metsähallitus. Rokua Geoparkia hallinnoi aluekehitysyhtiö Humanpolis Oy. Rokuan jäsenyyshakemus hyväksyttiin lokakuun 1. päivänä 2010.

UNESCO hyväksyi Heinäkuussa 2020 Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kohteen toisena suomalaisena alueena.

Suomessa on meneillään useita projekteja, jotka tähtäävät UNESCOn Global Geopark ohjelmaan. Projekteja ovat muun muassa Saimaa Geopark [3], Salpausselkä Geopark [4] sekä Lappajärvi Geopark -projekti. [5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b List | United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization www.unesco.org. Viitattu 4.8.2020.
  2. Jäsenet
  3. Saimaan Geopark tavoittelee Unescon statusta maaseuduntulevaisuus.fi. 7.8.2017. Viitattu 28.1.2019.
  4. Ei pelkkää urheilua – geomatkailusta uusi vetovoimatekijä Salpausselälle Yrittäjät.fi. 2.5.2018. Viitattu 28.1.2019.
  5. Lappajärven Geopark uuteen selvitykseen Yle.fi. 7.11.2018. Viitattu 28.1.2019.
  6. Lake Lappajärvi – Europe’s largest crater lake European Network for Rural Development. 2017. Viitattu 28.1.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zouros, N. (toim.): European Geoparks. Natural History Museum of the Lesvos Petrified Forest. Greece. ISBN 978-960-7646-91-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geopark.