Pohjois-Karjalan biosfäärialue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjois-Karjalan biosfäärialue on toinen Suomen biosfäärialueista. Vuonna 1992 nimetty alue oli Suomen ensimmäinen biosfäärialue. Se sijaitsee Ilomantsin ja Lieksan kunnan alueilla. Kokonaisuudessa alue on siirtymävyöhykkeineen 350 000 hehtaaria, kun varsinainen ydinalue, johon kuuluvat Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistot, Koivunsuon luonnonpuisto sekä Kesonsuon luonnonsuojelualue, on 14 200 hehtaaria. Alueella on vajaa 2000 asukasta.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue ei sisällä varsinaisesti puskurivyöhykettä, sillä sellainen sisältyy ja itsessään kansallispuistojen alueeseen.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata)

Biosfäärialue kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Maisema muodostuu pääasiassa soista, joita on etenkin alueen itäosassa, ja metsistä. Lajistoltaan monipuolisempia ovat lettosuot, joissa kasvaa mm. useita uhanalaisia kämmekkäkasveja. Alueella sijaitsee useita pieniä järviä ja lampia. Suurin alueen järvistä on Koitere ja pisin joista lähes 200 kilometrin mittainen Koitajoki.

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvisto on alueella niukahkoa. Valtalajeja ovat mänty ja metsäkuusi. Lisäksi raudus- ja hieskoivu ovat yleisiä. Kenttäkerros muodostuu varpulajeista, johon kuuluvat mustikka, puolukka ja kanerva. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta. Suojeltavista kasveista alueella elää mm. uhanalaiset puna- ja kaitakämmekkä.

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinlajistossa alueella on sekä pohjoisia että itäisiä piirteitä. Nisäkkäitä alueella elää niukasti, vaikka luonnollinen rajanylitys Venäjän suunnalta on tuonut uusia yksilöitä. Nisäkkäistä alueella tavataan karhua, sutta, ahmaa, näätää, ilvestä, hirveä ja metsäpeuraa.

Linnusto on monipuolista. Alueella asuu mm. ruisrääkkä, kaakkuri, kehrääjä, sinipyrstö, metsähanhi, kuukkeli, pohjantikka, mustalintu, pikkusieppo, laulujoutsen, tuulihaukka ja nuolihaukka.

Soidensuojelualueelta löydettiin Suomessa vuonna 1918 edellisen kerran havaittu harvinainen kovakuoriaislaji mustahälvekäs, jonka luultiin jo hävinneen Suomesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]