Taviokuurna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taviokuurna
Pinicola-enucleator-001.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Taviokuurnat Pinicola
Laji: enucleator
Kaksiosainen nimi
Pinicola enucleator
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Pinicola enucleator-Map.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Taviokuurna Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Taviokuurna Commonsissa

Taviokuurna (Pinicola enucleator) on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taviokuurna on 19-22 senttimetriä pitkä ja sillä on vahva ja tanakka ruumis. Sen kaula on lyhyt, mutta pyrstö pitkä. Nokka on lyhyt ja voimakas ja ylänokan kärki on alaspäin taipunut. Vanha koiras on väriltään pääosaksi vadelmanpunainen, mutta seassa on vaaleanharmaata. Selkä ja pyrstön yläpuoli ovat tummalaikkuiset. Naaras ja nuori koiras ovat väriltään harmaankellanoransseja. Taviokuurnalla on kaikissa puvuissa siivillä kaksi valkoista juovaa.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taviokuurna pesii pohjoisilla alueilla: Lapissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa.[1] Suomen taviokuurnakannan on arvioitu 2000-vuosikymmenen lopulla olevan 15 000 paria. Kannan on arvioitu pysyneen suunnilleen saman suuruisena pitkän aikaa, mutta voimakkaat vuosien väliset kannanvaihtelut ovat kuitenkin tavallisia liikuvaa elämää viettävälle lajille.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taviokuurna pesii havumetsissä ja suosii vanhoja ja koskemattomia metsiä, joissa kasvaa koivua ja varvikkoa.[2] Pesimäaikaan taviokuurna on hyvin huomaamaton ja hiljainen laji.[3] Talvisin taviokuurnat tulevat ravinnon perässä myös taajamiin ja voivat olla täysin välittämättä ohikulkevista ihmisistä.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinicola enucleator Suomussalmi

Taviokuurna tekee pesänsä yleensä kuuseen, mutta joskus myös mäntyyn, koivuun tai katajaan. Pesä sijaitsee oksanhangassa 2-4 metrin korkeudella. Naaras munii touko-kesäkuussa 3-4 munaa, joita se hautoo 13-14 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 14 vuorokautta.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taviokuurna käyttää ravinnokseen siemeniä, silmuja, marjoja, hyönteisiä ja hämähäkkejä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Pinicola enucleator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 384. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. a b Lintuatlas Viitattu 23.12.2012.
  4. a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 301. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]