Harmaakuvemyyrä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harmaakuvemyyrä
Myodes rufocanus.jpeg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Yläheimo: Muroidea
Heimo: Cricetidae
Alaheimo: Myyrät Arvicolinae
Suku: Myodes
Laji: rufocanus
Kaksiosainen nimi
Myodes rufocanus
(Sundevall, 1846)
Levinneisyyskartta
Harmaakuvemyyrän levinneisyys
Harmaakuvemyyrän levinneisyys
Synonyymit
  • Clethrionomys rufocanus (Sundevall, 1846)
  • Clethrionomys sikotanensis (Tokuda, 1935)[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Harmaakuvemyyrä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harmaakuvemyyrä Commonsissa

Harmaakuvemyyrä (Myodes rufocanus, entinen nimi Clethrionomys rufocanus) on pohjoinen yleinen myyrälaji. Se esiintyy hyvin erilaisissa biotoopeissa soiden laitamilta ja lehdoista tunturien kivilouhikkoihin. Kannan suuruudessa on huomattava, 4-5 vuoden mittainen sykli. .[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaakuvemyyrän levinneisyysalue luottuu Fennoskandian pohjoisosista Venäjälle Siperian poikki ja sieltä edelleen Kamshatkalle ja Sahalinille sekä Japaniin, Mongoliaa, Kiinaan ja Koreaan asti.[1] Suomessa harmaakuvemyyrän yhtenäisen levinneisyyden eteläraja kulkee Perämeren pohjukasta Kuusamoon.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruumiin pituus 6,5–13,5 senttiä, häntä 2–4 senttiä, paino 10–60 g. Selän väritys on punaruskea, kyljet hopeanharmaat, vatsa vaaleanharmaa.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaakuvemyyrä on aktiivisimmillan hämärän aikaan, mutta liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina. Se tekee aluskasvillisuuden joukkoon käytäviä, kiipeilee selvästi vähemmän kuin muut sukunsa edustajat, metsämyyrä ja punamyyrä. Harmaakuvemyyrä on myös hyvä uimari.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaakuvemyyrän poikueessa on yleensä 4-7 poikasta. Kantoaika kestää 18-19 päivää, ja nuoret yksilöt ovat sukukypsiä jo 30-60 päivän ikäisinä. Lisääntymiskausi vaihtelee asuinalueen eri osissa. Kevään ensimmäiset poikaset voivat lisääntyä suotuisissa oloissa jo samana kesänä, mutta jos myyriä on jo tiheässä, sukukypsäksi varttuminen viivästyy.[2] Pesänsä harmaakuvemyyrä tekee sammalmättääseen, maan- tai kivenkoloon tai varvikkoon. Valtaosa harmaakuvemyyristä jää alle vuoden ikäisiksi, vanhimmat elävät 2-vuotiaaksi.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaakuvemyyrä suosii vihreitä kasvinosia, kukintoja, marjoja, siemeniä, puiden ja pensaiden kuorta. Japanissa ne syövät talvella bamburuokoa. [2] Suomessa erityisesti mustikka on harmaakuvemyyrälle keskeinen ravintokohde. Harmaakuvemyyrä ei juuri välitä jäkälistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Sheftel, B. & Henttonen, H.: Myodes rufocanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 28.6.2014. (englanniksi)
  2. a b Biology of the Vole Clethrionomys rufocanus: a Review Hokkaido University (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]