Uuvana

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uuvana
Diapensia lapponica plant upernavik.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Uuvanakasvit Diapensiaceae
Suku: Uuvanat Diapensia
Laji: lapponica
Kaksiosainen nimi

Diapensia lapponica
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Uuvana Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Uuvana Commonsissa

Uuvana (Diapensia lapponica) on pieni monivuotinen uuvanakasvien heimoon kuuluva varpukasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuvanan tunnistaminen

Uuvana muodostaa tiheitä, puolipallomaisia patjoja. Se kasvaa 2–6 senttimetriä korkeaksi. Tiheässä olevat nahkea- ja kiiltäväpintaiset lehdet ovat 0,5–1 cm pitkiä, tasasoukkia, pyöreäkärkisiä ja ehytlaitaisia. Lehdet ovat ainavihannat. Kaksineuvoiset kukat sijaitsevat yksittäin varsien päissä ja ovat väriltään valkoiset. Kukan teriö on kaksi kertaa verhiötä pidempi ja kota on pitkähkö ja monisiemeninen. Uuvana kukkii kesä-elokuussa.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuvana on levinnyt laajalle pohjoisen pallonpuoliskon arktisille alueille ja etelämpänä vuoristoalueille. Euroopassa lajia tavataan Pohjois-Venäjällä sekä Pohjoismaissa, jossa sitä kasvaa Ruotsissa ja Norjassa Skandien vuoriston alueilla, Pohjois-Islannissa ja Suomessa.[2] Suomessa uuvanaa tavataan melko yleisenä Lapin tuntureilla, erityisesti Enontekiön ja Inarin alueilla.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuvana kasvaa tuntureiden tuulenpieksemillä, kuivilla harjanteilla ja varpukankailla.[1] Se on sopeutunut erityisen hyvin kylmiin ja tuulisiin kasvupaikkoihin. Uuvanan tiiviin lehtipatjan sisälle muodostuu ympäröivästä ilmastosta täysin erilainen pienilmasto. Lämpötila lehtipatjan sisällä voi parhaimmillaan olla parikymmentä astetta ilman lämpötilaa korkeampi ja myös ilman suhteellinen kosteus voi olla suuri. Lehtipatja myös estää tuulta puhaltamasta kuolleita lehtiä pois, jolloin ne vähitellen muuttavat kasvualustan runsasravinteiseksi. Tutkimuksissa uuvanan on todettu kestävän kylmää erittäin hyvin. Kasvi sietää kevättalvella jopa 60–70 asteen pakkasia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Saarinen, Timo: Uuvana. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 68.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 215.
  2. Den virtuella floran (ruots.) Viitattu 12.6.2009
  3. Kasviatlas 2008: Uuvanan levinneisyys Suomessa Viitattu 12.6.2009.
  4. Saarinen 2008, s. 68.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]