Mustaviklo
| Mustaviklo | |
|---|---|
.JPG) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Viklot Tringa |
| Laji: | erythropus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tringa erythropus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Peter Simon Pallas 1764. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia ja Pohjois-Venäjä. Lintu talvehtii Välimerellä, Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa yleensä suolattoman veden äärellä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli 60–65 cm. Juhlapukuinen vanha lintu on musta, siivet ja takaselkä valkopilkulliset ja yläperä on valkoinen. Nokka on pitkä ja ohuehko, ja alanokan tyvi on punainen. Koivet ovat pitkät ja mustat. Nuori lintu muistuttaa punajalkavikloa, mutta vatsapuoli on poikkijuovainen. Vanha lintu on talvipuvussa hyvin vaalea, ja sen koivet ovat punaiset.
Kutsuääni on hyvin tyypillinen, iskevän luja ”tjy-it”. Laulaa soidinlennossa hieman yksitoikkoista mutta kaunista säettä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fennoskandian pohjoisosat sekä Pohjois-Venäjä aina Tšuktšien niemimaalle saakka. Vuosien 2019–2024 Suomen kannaksi arvioitiin 7 600–18 000 paria.[3] Maailman populaation koko on 120 000–360 000 yksilöä.
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 9 800 | 27 000 | |
| 2013–2018 | 6 257 | 11 156 | 17 666 |
| 2019–2024 | 7 633 | 13 854 | 17 669 |
Laji on muuttolintu, joka talvehtii Päiväntasaajan eteläpuolella Afrikassa ja Aasiassa. Keväällä mustaviklot saapuvat hyvin täsmällisesti toukokuun alkupäivinä. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, jolloin naaraat lähtevät etelään. Koiraat ja nuoret linnut muuttavat heinä-elokuussa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vetiset ja rimpiset aapasuot. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla liete- ja vuorovesirannoilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesä sijaitsee tavallisesti metsässä joidenkin kymmenien tai satojen metrien päässä suolta. Naaras munii neljä päärynänmuotoista munaa[7] maakuoppaan ja hautoo niitä ensimmäiset viikot. Muuttovire voittaa kuitenkin hautomishalut, ja noin viikkoa ennen kuoriutumista naaras lähtee muutolle. Koiras suorittaa hautomisen loppuun ja huolehtii myös poikasista. Haudonta-aika lienee runsaat 3 viikkoa, ja kuoriutumisen jälkeen poikaset juoksevat jo tunnin sisään[7].
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkärangattomat: hyönteiset, hämähäkit, nilviäiset, äyriäiset. Ruokailee vesirajassa tai vedessä, joskus jopa uiden.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Tringa erythropus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Lindén, A., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset. Linnut-vuosikirja 2024, 2025, s. 16—25. BirdLife Suomi Ry.
- ↑ Species trends at the Member State level. Period: 2008–2012. Country: Finland (Tringa erythropus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Euroopan ympäristövirasto. Arkistoitu 17.12.2025. Viitattu 10.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level. Period: 2013–2018. Country: Finland (Tringa erythropus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Euroopan ympäristövirasto. Arkistoitu 17.12.2025. Viitattu 10.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level. Period: 2018–2024. Country: Finland (Tringa erythropus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Euroopan ympäristövirasto. Arkistoitu 20.9.2026. Viitattu 10.10.2026. (englanniksi)
- 1 2 Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin Sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hildén, Olavi 1979: Mustaviklon kevät- ja syysmuuton ajoituksesta. - Ornis Fennica 56:18-23.
- Mustaviklo Lintukuva-verkkopalvelu.
- LuontoPortti: Mustaviklo (Tringa erythropus)
- ITIS: Tringa erythropus (englanniksi)