Lokan tekojärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lokan tekojärvi
Paikkakunta Sodankylä
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 67°55′26″N, 27°34′59″E
Pinnankorkeus 244 m
Pinta-ala 315,4 km²
Suurin syvyys 12 m
Tilavuus 1,198 km³
Järveen virtaavat joet LuiroView and modify data on Wikidata
Laskujoki Luiro
Lokan tekojärvi

Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia.[1] Se sijaitsee Luiron yläjuoksulla Sodankylässä Lapissa. Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevan Lokan kylän mukaan, ja järvestä käytetään puhekielessä myös nimitystä Lokka. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Alimman vedentason kohdalla (240 m mpy.) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m) 418 neliökilometriä. Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Järvi on siitä lähtien ollut runsaita saaliita antava kala-allas. Merikotkatkin ovat löytäneet järven, niitä vierailee talvellakin järvellä syömässä kalastajien niille tarjoamaa "roskakalaa".

Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.

Sompion aapamaan hukuttaminen sai ankaraa kritiikkiä paitsi alueen asukkailta, myös ulkopuolisilta luonnonsuojelijoilta kuten Urpo Häyriseltä ja Pentti Linkolalta. Järven alle jäivät sekä Korvasen, Rieston ja Mutenian kylät että lukuisat aavat, joista yksi oli Suomen ja Euroopan siihen saakka pinta-alaltaan suurin suo, Posoaapa[2], joka rannalta katsoen näytti lähes rannattomalta. Sompion allasevakkoja on verrattu Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden evakkoihin.

Järven saaria ovat Muotkarova, Kotiselkä, Kaitakumpu, Kiimakumpu, Matkusmaa, Pilliranta, Puljusaari, Sokka-Matkusmaa, Kuukkelinmaa sekä Lakkaasaari.

Rantojen puhdistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokan ja Porttipahtaan tekojärvien alle on jäänyt kantoja ja muuta puumateriaalia, jota on etenkin 2000-luvulla alettu korjata pois. Pääsääntöisesti ranta-alueilta on kerätty pois puumateriaalia matalan vedenpinnan aikana. Syntyneet puu- ja kantokasat ovat poltettu paikan päällä, sillä puita ei ole voinut hyödyntää energiataloudessa puiden sisältämän hiekan ym. takia.[3][4][5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lokan tekojärvi Järviwikissä. Viitattu 2.7.2014.
  2. toim. Pyhäjärvi, Leena et al: ”Lokka muutosten näyttämönä – allasalueen elinkeinojen muutos”, Lokka muutosten näyttämönä, s. 10. Sarja: Acta Lapponica Fenniae, nro 23. Rovaniemi: Lapin tutkimusseura ry, 2011. ISBN 978-951-9327-61-7 (PDF). Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.9.2017).
  3. Tekojärvien pohjat tehoputsauksessa, Kemijoki Oy, 1.7.2011
  4. Kannot kasaan tekojärvien rannoilla, Virtauutiset nro 1/2010 (s. 10-11), Kemijoki OY:n asiakaslehti (pdf)
  5. Kantokasat roihusivat Porttipahdan altaalla, Sompio, 26.9.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.