Lapin matkailu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ulkoiset linkit leipätekstin joukosta pois. Niitä voi käyttää lähteenä. |
Lapin matkailu tarkoittaa matkailua, joka suuntautuu kotimaasta ja ulkomailta Suomen Lappiin. Suomen Lappia on pyritty jakamaan Perämeren rannikon Meri-Lappiin ja pohjoiseen Tunturi-Lappiin. Usein Kuusamo ja sen lentoasema lasketaan mukaan Lapin matkailuun, vaikka Kuusamo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan puolella. Lapin matkailulle on ominaista voimakas sesonkiluonteisuus. Lapin matkailu jakaantuu talvi- ja kesäsesonkeihin, joista ensimmäinen on vilkkaampi. Matkailun vilkkain kuukausi on joulukuu. Lapin matkailua pyritään kehittämään ympärivuotiseksi.
Lapin matkailuvaltteja ovat joulupukki, revontulet ja Euroopan puhtain ilma. Talviset maisemat ja laskettelu- ja hiihtomahdollisuudet ovat pienempiä tekijöitä. Rovaniemen osuus kaupunkina Lapin yöpymisistä on noin 26 prosenttia[1]. Matkailijoita saapuu Ison-Britannian ja Hollannin kaltaisista maista, joissa ei ole kunnollista talvea, eikä lunta nähdä välttämättä vuosiin.[2]
Kotimainen matkailu on yöpymisten määrällä pysynyt samalla tasolla vuosikymmenen. Tuohon tilastoon kuuluvat vain majoituspaikat, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa. Todellisuudessa kotimaisen matkailun määrä on kasvussa[3]. Kansainvälisten yöpymisten määrässä on kasvutrendi. [4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin matkailun luominen aloitettiin 1900-luvun alkupuolella, ja se oli kansallinen ponnistus, jossa päätökset tehtiin Helsingissä. Aluksi Lapin matkailua luotiin kansallisromanttisen maisemasuhteen varaan, ja sitä olivat tekemässä Suomen Matkailijayhdistys, valtio ja Alkoholiliike. Myöhemmin Lappi siirtyi massaturismin aikakaudelle ja Lapissa alettiin keskittyä toiminnalliseen matkailuun.[5][6][7]
Idean Lapista joulupukin kotipaikkana sai brittiläinen Steve Mitchell vuonna 1982. Hän oli vaikuttunut Lapista lomakohteena jo kymmentä vuotta aikaisemmin.[8] British Airways laskeutui Rovaniemelle ensimmäisen kerran vuonna 1984.[2]
Vuonna 2019 Rovaniemen keskustaan on suunniteltu 26-kerroksista hotellia.[9]
Kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastokeskuksen tilastossa Lapin matkailu jakaantuu seuraaviin alueisiin: Levi, Pyhä-Luosto, Rovaniemi, Saariselkä, Meri-Lappi ja Ylläs.[10]
Meri-Lapissa sesonki keskittyy kevääseen. Kemissä sijaitsee talvisin Kemin lumilinna[11]. Rovaniemi on brändätty Joulupukin viralliseksi kotikaupungiksi[12]. Lapissa kerrotaan olevan kahdeksan vuodenaikaa tavanomaisten neljän sijaan[13]. Lapissa on runsaasti luontoa ja sen erikoisuuksia ovat mm. porot, revontulet, lohijoet ja järjestettävät kelkkailuretket.
Lapissa sijaitsee useita laskettelukeskuksia. Suomen kolme suurinta hiihtokeskusta, Ylläs, Levi ja Ruka, sijaitsevat kaikki Lapin tuntureilla. Lapissa on pohjoisesta sijainnista johtuen pitkät talvet ja laskettelukeskusten kaudet ovat pitkiä. Levistä on kasvanut 28 000 vuodepaikan laskettelukaupunki, jonka rakennuksiin on otettu mallia Alpeilta[14]. Ylläkselle tavoitellaan 50 000:ta vuodepaikkaa[14]. Pyhätunturille ja Suomulle kaavaillaan yhteensä yli 20 000 uutta vuodepaikkaa parinkymmenen vuoden kuluessa[15].
Lapissa on kesällä yöttömät yöt. Golfkenttiä on Lapissa neljässä paikassa. Suomen pohjoisin golfkenttä sijaitsee Levillä. Tunnetuin Lapin kentistä on kahden valtakunnan alueelle ulottuva Tornion Green Zone -kenttä. Lisäksi golfkenttä on Kemissä, jossa toimii Mainari Golf Club sekä Rovaniemellä, Ounasvaaralla, jossa sijaitsee Arctic Golf.[16]
Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään kesäisin Sodankylässä.
Kävijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin matkailulle on ominaista voimakas sesonkiluonteisuus. Lapin matkailu jakaantuu talvi- ja kesäsesonkeihin, joista ensimmäinen on vilkkaampi. Viime vuosina myös kevät ja syksy ovat kasvattaneet suosiotaan. Tärkeimmät päämarkkina-alueet ovat Iso-Britannia (lähes 300 000 yöpymysvuorokautta), Saksa (yli 160 000 yöpymisvuorokautta), Ranska (140 000 yöpymisvuorokautta) ja Alankomaat (yli 80 000 yöpymisvuorokautta). Kiinalaisten matkailjoiden määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti, mutta kokonaisvolyymi on toistaiseksi suhteellisen pieni[17] (n. 63 000 yöpymisvuorokautta). Venäläisten matkailijoiden huippu ajoittuu tammikuulle, jolloin venäläiset saapuvat Lappiin oman kalenterinsa mukaiseen joulun ja uudenvuoden viettoon[18].
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lappiin pääsee autolla, junalla ja lentäen[19]. Ulkomaalaiset matkailijat saapuvat pääasiassa Lappiin charter-lennoilla. Suurin osa tilauslennoista tulee Isosta-Britanniasta. Ison-Britannian lisäksi lentoja tehdään muun muassa Ranskasta, Espanjasta ja jossain määrin Hollannista. Charterit aloittavat liikennöinnin Lappiin marraskuussa. Charter-lentoja saapuu joulukuussa Lapin kentille Kuusamo mukaan lukien noin 600. Viime vuosina myös suoria reittilentoyhteyksiä Euroopasta Lappiin on avattu. Finavia on nimennyt Pohjois-Suomen lentoasemat Lapland Airports -nimellä[20]. Lapin matkailua palvelevat useat lentoasemat. Valtaosa joulukuun charter-lennoista lentää Rovaniemelle ja Kittilään[21]. Rovaniemen lentoasema sijaitsee Tunturi-Lapissa. Tunturi-Lappiin voi lentää myös laskeutumalla Kittilän lentoasemalle. Rovaniemen rautatieasemalle pääsee junalla. Junabussi kulkee Kolarin rautatieasemalta Ylläkselle ja takaisin ympäri vuoden junien aikataulujen mukaan. Meri-Lappiin pääsee junalla Kemin rautatieasemalle sekä lentokoneella Kemi-Tornion lentoasemalle.
Finavia tietää talvisesongin tilauslentojen varausmäärät jo marraskuun puolivälissä.[22]
Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin matkailuun
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finavia tekee Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Työt alkoivat toukokuun alussa 2018. Matkustajamäärien kasvu Lapin lentoasemilla on ollut ennätyksellistä, ja vuonna 2017 saavutettiin 1,3 miljoonan matkustajan raja. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Eniten kasvoivat Rovaniemen (+19 %), Kittilän (+26 %) ja Ivalon (+17 %) lentoasemat. Investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat pystyvät palvelemaan vuosittain kahta miljoonaa matkustajaa. [23]
Pekingin-lentoreitti Rovaniemelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2017 Suomen valtio on neuvotellut Kiinan valtion kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen ja Pekingin välille voidaan perustaa lentoreitti. Vielä toistaiseksi tätä reittioikeutta ei ole hyödynnetty.[24]
Taloudelliset vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapissa matkailun aluetaloudellinen merkitys on suuri[25]. Matkailu on Lapin vahva vientituote ja matkailu on ollut viime vuosina Lapin keskeinen kasvuala[26]. Erityisesti kansainvälisen matkailun kasvu on kansainvälisestikin verrattena ollut vahvaa ja Lapista onkin muodostunut Suomen matkailun kasvun veturi. Vuonna 2017 Lapissa oli 2,9 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, joista ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli 51% (1,48 miljoonaa)[27]. Suurimmat matkailijavolyymit tulivat vuonna 2017 Isosta-Britanniasta, Saksasta, Ransakasta, Alankomaista ja Norjasta. [27]. Myös kiinalaisten matkailu on viime vuosina kasvanut voimakkasti. Rovaniemellä on eniten kansainvälisiä yöpymisiä Helsingin ja Vantaan jälkeen[28].
Lapissa matkailu työllisti vuonna 2017 noin 7000 henkilöä, sekä merkittävän määrän vuokratyövoimaa. Lapin matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2017 noin miljardi euroa.
| Lapin matkailukeskusten yritystoiminta 2012[29] | ||
|---|---|---|
| Matkailukeskus | Liikevaihto, milj. € | Henkilöstö |
| Levi | 81 | 680 |
| Pyhä-Luosto | 26 | 250 |
| Rovaniemi | 59 | 870 |
| Saariselkä | 55 | 510 |
| Ylläs | 48 | 330 |
| Meri-Lappi | 30 | 270 |
Matkailunedistämisen organisaatioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Only in Lapland
- Enontekiö Lapland
- Lapland North (Inari-Saariselkä)
- Visit Kemi
- Levi (Kittilä)
- Ylläs (Kolari)
- Discover Muonio
- Pyhä (Pelkosenniemi)
- Travel Pello
- Posio Lapland
- Visit Ranua
- Visit Rovaniemi
- Visit Salla
- Korvatunturi (Savukoski)
- Visit Sodankylä
- Visit Sompio (Sodankylä-Inari)
- Haparanda Tornio
- Explore Utsjoki
- Ruka (Kuusamo)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.visitrovaniemi.fi/wp-content/uploads/Matkailutilasto-joulukuu-2018-Rovaniemi.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b https://yle.fi/uutiset/3-8569668
- ↑ http://luotsi.lappi.fi/ajankohtaista/-/blogs/kansainvalisen-matkailun-lisaksi-myos-kotimaan-matkailu-kasvaa-lapissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://luotsi.lappi.fi/kuvaajat-matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Hautajärvi, Harri: Miten Suomen matkailua on suunniteltu? Valtiovetoisuudesta markkinaohjautuvuuteen. Toim. Soile Veijola. Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. SKS 2023, s. 59–120. Kirjan verkkoversio ISBN 978-951-858-640-4.
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/lappi/lapin-matkailu-luotiin-lahes-tyhjasta-kansallisena-ponnistuksena-paatokset-ja-ratkaisut-tehtiin-helsingissa-malli-otettiin-ulkomailta-3523410/
- ↑ http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/2007-Lapin-joulumatkailutuotteen-elinkaari.pdf?dl
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10732180
- ↑ http://www.meri-lappi.fi/assets/Uploads/Lapin-suhdannekatsaus-2018.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.visitkemi.fi/fi/lumilinna
- ↑ http://www.visitrovaniemi.fi/fi
- ↑ http://www.visitrovaniemi.fi/fi/innostu-pohjoisesta/kahdeksan-vuodenaikaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.hs.fi/kotimaa/a1398567338897 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://yle.fi/uutiset/matkailuun_luotetaan_ita-lapissa/5259381
- ↑ http://www.lappi.fi/kesa/golf
- ↑ Faktoja Lapin matkailusta│Business Lapissa House of Lapland. 27.4.2018. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-02-19_003.html?s=0
- ↑ Miten matkustaa Lappiin | Matkailu Lapissa House of Lapland. 16.4.2018. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ https://www.finavia.fi/en/airlines/lapland-airports/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://yle.fi/uutiset/tilauslentojen_joulusesonki_alkoi_lapissa/6398925
- ↑ https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2018/lapin-lentoasemille-tulossa-ennatysvilkas-joulusesonki
- ↑ Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla Finavia. Viitattu 17.7.2018.
- ↑ http://www.lentoposti.fi/uutiset/pohjoisen_napapiirin_ja_joulupukin_virallinen_lentoasema_rovaniemi_avattiin_80_vuotta_sitten
- ↑ http://www.visitsealapland.com/sites/visitsealapland.com/files/MERI-LAPIN%20MATKAILUSTRATEGIA%202011-2014.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lapin matkailun kasvu on alkutekijöissään | Business Lapissa House of Lapland. 20.4.2017. Arkistoitu 15.8.2018. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ a b http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=21330&name=DLFE-676.pdf
- ↑ http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194798172728/artikkeli/Satellite?c=Page&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194596027240&pagename=LKAWrapper (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/alapin_suhdannekatsaus_2013.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos 2014. Väitöskirjan verkkoversio ISBN 978-952-60-5597-8.
- Hautajärvi, Harri: Miten Suomen matkailua on suunniteltu? Valtiovetoisuudesta markkinaohjautuvuuteen. Toim. Soile Veijola. Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. SKS 2023, s. 59–120. Kirjan verkkoversio ISBN 978-951-858-640-4.
- Hirn, Sven; Markkanen, Erkki: Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus ja Suomen Matkailuliitto 1987. ISBN 951-838-034-1.