Siirry sisältöön

Tekojärvi

Wikipediasta
Presidentti Urho Kekkonen ja maaherra Asko Oinas kalastamassa Lokan altaalla 1977.

Tekojärvi tarkoittaa ihmisen rakentamaa tai ihmisen muun toiminnan tuloksena syntynyttä keinotekoista varastoallasta. Näiden vesialueiden rakentamisella on yleensä yksi tai useampia pääsyitä. Yleisimmät rakentamissyyt ovat tulvien hallinta, keinokastelujärjestelmät sekä sähköntuotanto, joskus myös maisemakuvalliset syyt.

Suuret tekojärvet rakennetaan usein sähköntuotantoa varten. Tekojärviallas saadaan aikaan patoamalla joen virtaus, jolloin veden pinta padon yläjuoksun puolella nousee merkittävästi. Padon taakse varastoidulla vesimassalla on runsaasti potentiaalienergiaa, jota voidaan käyttää pyörittämään voimalaitoksen turbiineja.

Tekojärvet Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kaksi suurinta tekojärveä ovat Sodankylässä sijaitsevat Lokka ja Porttipahta. Pitkään on suunniteltu myös Vuotoksen tekojärven rakentamista, mutta pitkien valitusprosessien jälkeen yritykset rakentaa tekoallas ovat kaatuneet. Pohjolan Voima selvitti Iijoella, mitä vaikutuksia Kollajan altaalla olisi alueelle. Hankkeesta luovuttiin[1].

Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Mustalampi on esimerkki muuhun kuin voimatuotantoon rakennetusta tekojärvestä.

Luettelo tekojärvistä pinta-alan mukaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voltajärvi avaruudesta kuvattu huhtikuussa 1993
10 suurinta
Sija Tekojärvi Valtio Pinta-ala
km2 mi2
1 Volta[2]  Ghana 8 482 3 275
2 Smallwoodin tekojärvi[3]  Kanada 6 527 2 520
3 Kuibyševin tekojärvi[4]  Venäjä 6 450 2 490
4 Karibajärvi[5]  Zimbabwe,  Sambia 5 580 2 150
5 Buktarman tekojärvi  Kazakstan 5 490 2 120
6 Bratskin tekojärvi[6]  Venäjä 5 426 2 095
7 Nasserjärvi[7]  Egypti,  Sudan 5 248 2 026
8 Rybinskin tekojärvi  Venäjä 4 580 1 770
9 Caniapiscaun tekojärvi[8]  Kanada 4 318 1 667
10 Gurin tekojärvi  Venezuela 4 250 1 640

Luettelo tekojärvistä tilavuuden mukaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karibajärvi kuvattu avaruudesta
10 suurinta
Sija Tekojärvi Valtio Tilavuus
km3 mi3
1 Karibajärvi  Zimbabwe,  Sambia 180 43
2 Bratskin tekojärvi  Venäjä 169 41
3 Nasserjärvi  Egypti,  Sudan 157 38
4 Voltajärvi  Ghana 148 36
5 Manicouagan tekojärvi[9]  Kanada 142 34
6 Gurin tekojärvi  Venezuela 135 32
7 Willistonin tekojärvi[10]  Kanada 74 18
8 Krasnojrskin tekojärvi  Venäjä 73 18
9 Zejan tekojärvi  Venäjä 68 16
  1. Hallitus ei avaa koskiensuojelulakia – Kollajan allas jää rakentamatta kaleva.fi.
  2. International Lake Environment Committee – Volta Lake ilec.or.jp. Arkistoitu 6.5.2009. Viitattu 25.4.2018.
  3. MACCALLUM, IAN: Smallwood tekojärvi thecanadianencyclopedia.com.[vanhentunut linkki]
  4. Data Summary: Reservoir Kujbyshevskoe ilec.or.jp. Arkistoitu 3.9.2009. Viitattu 25.4.2018.
  5. Data Summary: Lake Kariba ilec.or.jp. Arkistoitu 26.4.2006. Viitattu 25.4.2018.
  6. Data Summary: Bratskoye Reservoir ilec.or.jp. Arkistoitu 21.9.2010. Viitattu 25.4.2018.
  7. Data Summary: Aswan High Dam Reservoir ilec.or.jp. Arkistoitu 20.4.2012. Viitattu 25.4.2018.
  8. International Lake Environment Committee – Caniapiscau tekojärvi (Arkistoitu – Internet Archive) {
  9. Data Summary: Manicouagan Reservoir ilec.or.jp. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 25.4.2018.
  10. Data Summary: Williston Lake ilec.or.jp. Arkistoitu 21.7.2009. Viitattu 25.4.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.