Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjavallan vesivoimalaitos alajuoksulta kuvattuna.

Vesivoimalaitokset eli vesivoimalat[1] tuottivat aluksi mekaanista energiaa teollisuuden tarpeisiin. Sähkölaitteiden yleistyessä muun muassa sähkömoottoreiden myötä 1900-luvun alussa vesivoiman tuotanto muuttui mekaanisen energian tuotannosta sähköenergian tuotannoksi.

Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesisähkövoimalaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1928. Se oli 178 megawatin tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin[2], mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen vuoden 2011 tehonnostossa 182 MW:n teholla[3]. Imatrankosken 3. koneiston tehonnoston jälkeen vuonna 2014 siitä tuli 185 MW:n tehollaan jälleen Suomen suurin vesivoimalaitos.

Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250 kpl. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[4]

Luettelo vesivoimalaitoksista Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitosten tehot ovat ensisijaisesti peräisin Energiaviraston ylläpitämästä Suomen virallisesta voimalaitosrekisteristä, toissijaisesti muista lähteistä. Tehoarvo on nimellinen maksimiteho.[5]

Suuret voimalaitokset (yli 100 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuret voimalaitokset (yli 100 MW, 10 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Imatra 192 1000 25,0 Vuoksi Imatra 1929 Imatran Voima/Fortum
Petäjäskoski 182 687 23 Kemijoki Rovaniemi 1957 Kemijoki Oy
Pirttikoski 152 581 26,0 Kemijoki Rovaniemi 1959 Kemijoki Oy
Pyhäkoski 146 555 32,3 Oulujoki Muhos 1951 Imatran Voima/Fortum
Seitakorva 144 511 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi 1963 Kemijoki Oy
Taivalkoski 133 541 20,0 Kemijoki Keminmaa 1976 Kemijoki Oy
Ossauskoski 124 501 15,5 Kemijoki Tervola 1966 Kemijoki Oy
Isohaara 106 310 12,0 Kemijoki Keminmaa 1949 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Harjavalta 105 430 26,4 Kokemäenjoki Nakkila 1939 Länsi-Suomen Voima
Valajaskoski 101 365 11,5 Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki Oy

Suurehkot voimalaitokset (60–100 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurehkot voimalaitokset (60-100 MW, 6 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Vanttauskoski 95[5] 448 22,0 Kemijoki Rovaniemi 1970 Kemijoki Oy
Nuojua 85[5] 355 22,0 Oulujoki Vaala 1955 Oulujoki/Fortum
Pamilo 85[5] 265 49,4 Koitajoki/Vuoksi Joensuu 1955 Pamilo Oy (Vattenfall)
Melo 70[5] 200 19,5 Kokemäenjoki Nokia 1971 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Tainionkoski 66[5] 330 7,8 Vuoksi Imatra 1949 Imatran Voima/Fortum
Raasakka 60[5] 230 21,0[6] Iijoki Ii 1970 PVO-Vesivoima

Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW, 27 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Utanen 58[5] 255 15,7 Oulujoki Utajärvi 1957 Oulujoki/Fortum
Jylhämä 55[5] 200 14,0–11,0 Oulujoki Vaala 1951 Oulujoki/Fortum
Pälli 51[5] 240 13,9 Oulujoki Muhos 1954 Oulujoki/Fortum
Montta 47[5] 195 12,2 Oulujoki Muhos 1957 Oulujoki/Fortum
Kolsi 45[5] 173 12,5 Kokemäenjoki Kokemäki 1945 Kolsin Vesivoimantuotanto
Aittokoski 45[5] 125 28,8 Emäjoki/Oulujoki Suomussalmi 1960 Oulujoki/Fortum
Merikoski 42[5] 289 11,0 Oulujoki Oulu 1954 Oulun Energia
Pahkakoski 42[5] 180 20,5[7] Iijoki Ii 1961 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Maalismaa 39[5] 180 18,3[8] Iijoki Oulu 1967 PVO-Vesivoima
Kierikki 38[5] 160 18,2[9] Iijoki Oulu 1965 PVO-Vesivoima
Seitenoikea 38[5] 125 15,6 Emäjoki/Oulujoki Ristijärvi 1961 Oulujoki/Fortum
Porttipahta 35 100 30 Kitinen Sodankylä 1981 Kemijoki Oy
Voikkaa 33[5] 178 8,6[10] Kymijoki Kouvola 1929 /UPM-Kymmene
Haapakoski 33[5] 130 16,0[11] Iijoki Oulu 1963 PVO-Vesivoima
Kaltimo 32[5] 135 10,0 Pielisjoki/Vuoksi Joensuu 1958 Kaukas/UPM-Kymmene
Kuusankoski 30[5] 180 9,2[10] Kymijoki Kouvola 1945 /UPM-Kymmene
Mankala 30[5] 130 8,1[10] Kymijoki Iitti 1950 Mankala Oy Ab (Helen)[12]
Kurkiaska 27 83 12,5 Kitinen Sodankylä 1992 Kemijoki Oy
Jumisko 26[5] 90 96,0 Askanjoki/Kemijoki Kemijärvi 1954 PVO-Vesivoima
Kokkosniva 25 79 11,5 Kitinen Pelkosenniemi 1990 Kemijoki Oy
Myllykoski 25[5] 7[10] Kymijoki Kouvola 1928 Voimapato[13]
Ahvenkoski 24[5] 110 11,3[10] Kymijoki Pyhtää 1933 E-G/Mankala[12]
Leppikoski 24[5] 75 11,1–13,3 Kiehimänjoki/Oulujoki Paltamo 1963 Oulujoki/Fortum
Koivukoski III 24[5] 73 15-17 Kajaaninjoki Kajaani 1995 Kainuun Voima Oy
Kuurna 21[5] 115 6,9 Pielisjoki/Vuoksi Kontiolahti 1971 Kuurnan Voima Oy/PKS
Vajukoski 21 69 16 Kitinen Sodankylä 1984 Kemijoki Oy
Anjalankoski 20[5] 130 9,7[10] Kymijoki Kouvola 1983 Kemijoki Oy

Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW, 15 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Äetsä 20[5] 60 6,0[14] Kokemäenjoki Sastamala 1921, uusi voimalaitos 1996 W. Rosenlew & Co Oy [15]/UPM-Kymmene
Keltti 19[5] 6,1[10] Kymijoki Kouvola 1940 /UPM-Kymmene
Lieksankoski 18[5] 79 11,4 Lieksanjoki/Vuoksi Lieksa 1960 Kemijoki Oy
Inkeroinen 17 80 9,7 Kymijoki Kouvola 1922 Kemijoki Oy
Pankakoski 16[5] 68 10,2 Lieksanjoki/Vuoksi Lieksa 1964 Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 42 11 Kitinen Sodankylä 1987 Kemijoki Oy
Tyrvää 14[5] 70 6,8 Kokemäenjoki Sastamala 1950/2002 Tyrvään Voima Oy[15]/UPM-Kymmene
Ämmä 14[5] 37 10-13 Emäjoki/Oulujoki Suomussalmi 1959 Fortum
Permantokoski 13[5] 51 24 Raudanjoki/Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki Oy
Kallioinen 12[5] 43 9 Ontojoki/Oulujoki Sotkamo 1957 Kajaani Oy/UPM-Kymmene
Katerma 12[5] 43 10 Ontojoki/Oulujoki Kuhmo 1950 Kajaani Oy/UPM-Kymmene
Portimokoski 11[5] 34 16,5 Tengeliönjoki/Tornionjoki Ylitornio 1987 Tornionlaakson Voima Oy
Matarakoski 11 31 7 Kitinen Sodankylä 1995 Kemijoki Oy
Korkeakoski 10[5] 13 Kymijoki Kotka 1926 Kolsin voima Oy
Vuolenkoski 10[5] 3,5[10] Kymijoki Iitti 1958 Pato Oy/Voimapato [13]

Pienet voimalaitokset (1–10 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienvesivoimalaitokset (1–10 MW, 25 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Kelukoski 9,8 38 7 Kitinen Sodankylä 2001 Kemijoki Oy
Tammerkoski, keskiputous 8,6[5] 5,7 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1932 Tampereen sähkölaitos
Kyrkösjärven voimalaitos 7,4 23 (2020)[16] 42 Kyrkösjärven tekojärvi Seinäjoki 1980 Seinäjoen Energia
Puntarikoski 6,9[5] 11 11,7 Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava)/Vuoksi Kontiolahti 1957 PKS
Palokki 6,8[5] 29,5 20,7 Kermajärvi Heinävesi 1961 /PKS
Karjalankoski Nilsiän reitti Kuopio
Juankoski 5,8 20 6,5 Nilsiän reitti Kuopio 1995 Savon Voima
Huruskoski 4,8lähde? 28 5,3 Huruskoski/Vuoksi Varkaus 1912 A. Ahlström Oy/Stora Enso
Tammerkoski, Alakoski 4,6[5] 5,0 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1937 Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas[17]
Klåsarö 4,5[5] 30 3,1[10] Kymijoki Pyhtää 1983 /Mankala (Helen)[12]
Tammerkoski, Finlayson 4,2[5][18][19] 7,3 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1926 Finlayson / Tampereen sähkölaitos
Vaajakoski 3,6[5] 20 2 Vaajavirta/Kymijoki Jyväskylä 1942 /Suur-Savon Sähkö
Ruskeakoski 3,3[5] 15 20,0 Jänisjoki Joensuu 1957 /PKS
Kuhankoski 3,2[5] 3,5 Saraavesi/Kymijoki Laukaa 1923 /Koskienergia
Leuhunkoski 3,2[5] 9[20] Saarijärven reitti/Kymijoki Saarijärvi 1961 Saarijärven Voima Oy / Vattenfall Sähköntuotanto Oy
Tammerkoski, Tampella 3,0[5] 7,8[21] Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1916 Tampereen sähkölaitos
Kaaranneskoski 2,8[5] 16 Tengeliönjoki/Tornionjoki Pello 1954 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy
Koivukoski I ja II 2,6[5] 9 Kajaaninjoki Kajaani 1943/2010 Kainuun Voima Oy
Kuokkastenkoski 2[5] 5 10,0 Valtimonjoki/Vuoksi Nurmes 1990 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Vääräkoski 1,8[5] 8,5 7,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1992 /PKS
Venetpalo 1,8[5] 7,5 15,5 Pyhäjoki Kärsämäki /Vattenfall
Juntolankoski 1,8[5] 3,9 13,6 Paimionjoki Paimio 1920 /Koskienergia
Kalajärvi 1,8[5] 4 (2020)[16] Kalajärven tekojärvi Seinäjoki 1978 Seinäjoen Energia
Koivukoski 1,8[5] 4,5[10] Kymijoki Kotka 1933 /Statkraft/Kolsin Vesivoimantuotanto
Saario 1,6[5] 6,3 6,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1984 /PKS
Ämmäkoski 1,6[5] 6,5 Kajaaninjoki Kajaani 1917/2010 Kainuun Voima Oy
Vihtakoski 1,5[5] 6,9 8,3 Jänisjoki Joensuu 1952 /PKS
Askalankoski 1,3[5] 4,6 14 Paimionjoki Paimio 1936 /Koskienergia

Minivesivoimalat (alle 1 MW)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minivesivoimalat (alle 1 MW, 26 kpl, puutteita)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Parantalankoski[22] 0,9[5] 3,0 13,0 Saarijärven reitti/Kymijoki Äänekoski 1960 Parantalankosken Voima Oy /Koskienergia
Puhos 0,8 1,5 3,7 Puruvesi/Vuoksi Kitee 1961 /PKS
Jokioinen 0,75 3,4 9 Loimijoki/Kokemäenjoki Jokioinen 1926/1999 Ferraria/Fortum/Koskienergia
Hourunkoski (Pyhäjoki) 0,74[23] 3,7 6,0 Pyhäjoki Pyhäjoki /Koskienergia
Kalliokoski (Pyhäjärvi) 0,7[23] 2,7 6,0 Pyhäjoki Pyhäjärvi /Koskienergia
Vesikoski 0,7[23] 2,7 7,1 Pyhäjoki Pyhäjärvi /Koskienergia
Siuronkoski 0,7[24] 4 Siuron reitti/ Kokemäenjoki Nokia Nokia/Virolan Puutarha[25]
Haapakoski (Haapavesi) 0,6[23] 2,5 Pyhäjoki Haapavesi /Koskienergia
Louhikoski 0,5 2,2 11,0 Saramojoki Nurmes 1987 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Pirttikoski (Kaustinen) 0,5 2,2 3,5 Perhonjoki Kaustinen 1917 Kaustisen Sähkö-Sahakone osuuskunta/Perhon voima Oy
Pappilankoski 0,5 1,9 7,3 Eurajoki Eurajoki 1924/2008 Paneliankosken Voima Oy
Arrakoski 0,5 1,7 20 /Kymijoki Padasjoki 1965 Oksasen yrtit ja salaatit
Jolmankoski 0,5 5 Tengeliönjoki/Tornionjoki Ylitornio 1955 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy
Nahkionkoski 0,43 9,8 Karjaanjoki Karkkila 1924
Ediskoski 0,4[10] 3,0 9,1[10] Kymijoki Pyhtää 1990 /Mankala (Helen)[12]
Puuppolankoski 0,4 1 15,0 Autiojoki / Kymijoki Jyväskylä 1964 Koskienergia Oy
Makkarakoski 0,39 2,4 3,5 Noormarkunjoki Pori 1914/2013 A. Ahlström Oy
Lapinkosken voimalaitos 0,33 Lapinjoki Rauma
Juvankoski 0,3 5,0 14 Paimionjoki Lieto 1916 /Koskienergia
Paneliankoski 0,3 1,6 6,1 Eurajoki Eura 1921/1961 Paneliankosken Voima Oy
Halkiankoski 0,3 1,5 10 Mustijoki Pornainen[26] 1930-luku[27] Nivos Energia[28][29]
Huopanankoski 0,3[30] 1,2 7,3 Huopanankoski Viitasaari /Koskienergia Oy[31]
Kantturakoski 0,2 1 6 Virojoki Virolahti 1924 Kantturakosken Vesivoima Oy
Kuhalankoski 0,1-0,2 0,8 Loimijoki Forssa 1900-luvun alku / Uudelleen 2010 Forssa Oy, /Oy Finlayson-Forssa Ab, Nyk. Eros Power Ky
Vanhankaupunginkoski 0,2 Vantaanjoki Helsinki 1876[32] Voimalamuseo
Eurakoski 0,1 0,5 2,7 Eurajoki Eura 2006 Eurakosken Woima Oy
Lokka 0,1 0,5 7-12 Luironjoki Sodankylä 1967 Kemijoki Oy
Pajarin vesivoimalaitos [33] 0,8 8,3 Iijoki Ii 1988

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja (Sanakirjahaku sanalle voimalaitos: "voimalaitos = voimala") Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio. 6.6.2018. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 6.4.2019.
  2. ↑ An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Kemijoki Oy Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos
  4. ↑ Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn Voimalaitosrekisteri (Excel) (Energiaviraston ylläpitämä lakisääteinen Suomen voimalaitosrekisteri) energiavirasto.fi. Viitattu 7.4.2019.
  6. ↑ Raasakka Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  7. ↑ Pahkakoski Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  8. ↑ Maalismaa Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  9. ↑ Kierikki Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  10. ↑ a b c d e f g h i j k l Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.11.2010.
  11. ↑ Haapakoski Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 10.6.2017.
  12. ↑ a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010.
  13. ↑ a b Voimapato Oy:stä, entisestä Pato Osakeyhtiöstä, Oulun Energian toimintakertomuksessa
  14. ↑ Kokemäenjoen käyttötieto
  15. ↑ a b Fokus, 4. osa. Otava, 1965.
  16. ↑ a b Vuosikertomus 2020: Vastuuta ympäristöstä Seinäjoen energia.
  17. ↑ Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m
  18. ↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4.
  19. ↑ Tampereen sähkölaitoksen voimalaitokset tampereensahkolaitos.fi. Viitattu 12.6.2017.
  20. ↑ Saarijärven kalatiet Vattenfall. Viitattu 1.7.2020.
  21. ↑ Voimalaitos Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 8.1.2020.
  22. ↑ Vesirakentaja sivusto 5.9.2009
  23. ↑ a b c d Leiviskä, Pekka ja Latvala, Veli-Pekka: Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma (pdf) 13.11.2009. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus. Viitattu 13.5.2015.
  24. ↑ Energiaviraston voimalaitosrekisteri energiavirasto.fi. Viitattu 17.8.2017.
  25. ↑ Virolan Puutarha oksasenyrtit.com. Viitattu 17.8.2017.
  26. ↑ Halkiankosken voimalaitos ÅF-Consult Oy, Hydro Power. Viitattu 29.12.2019.
  27. ↑ Wahlström, Marko: Minivesivoima virtaa Halkialla. Itäväylä, 10.6.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.12.2019.
  28. ↑ Toiviainen, Antti: Halkiankosken voimala siirtyi Mäntsälän Sähkön omistukseen. Uusimaa, 31.5.2001. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.12.2019.
  29. ↑ Nivos Energia Oy Kauppalehti. Viitattu 29.12.2019.
  30. ↑ Oy Vesirakentaja - Suomen vesivoimalaitokset web.archive.org. 6.6.2018. Viitattu 12.9.2021.
  31. ↑ Vesivoimahankkeet Energiateollisuus. Viitattu 12.9.2021.
  32. ↑ Vanhankaupungin vesivoimala Helen. Viitattu 29.8.2017.
  33. ↑ Huusko, R. & al.: Lohikalojen alusvaellus Iijoessa: Turkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma, s. 8. Helsinki: Luonnonvarakeskus, 2018. 45/2018. ISBN 978-952-326-624-7. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista&oldid=20585040”