Jämsänjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jämsänjoki Jämsänkoskella
Näkymä Seppolan sillalta luoteeseen

Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsänkosken ja Jämsän kautta. Joen pituus on noin 15 kilometriä. Joen valuma-alue on 1448,3 km²; valuma-alueen soista peräisin oleva humus värjää joen veden ruskeaksi.

Jämsänjoen varrelle 1950-luvulta alkaen rakennettu paperiteollisuus kuormitti jokea huomattavasti. Vasta 1980-luvulla alettiin ongelmaan kiinnittää huomiota, ja veden laatu alkoi hiljalleen palautua. Uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön elokuussa 1990, ja jo samana syksynä jokeen ilmestyi syömäkelpoisia haukia.[1] Nykyään Jämsänjoki on virkistyskalastuksen kannalta melko merkittävä joki. Vaelluskala ei kuitenkaan pääse nousemaan jokea ylös, sillä Jämsänkoskella ja Koskenpäällä joki on padottu. Jämsänjoki ja sen latvavedet muodostavat tunnetun Wanhan Witosen melontareitin.

Joen varrella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Muun muassa Virmapyhän uhri- ja palvontapaikka sijaitsee Jämsänjoen varrella. Virmapyhänvuori sijaitsee Virmapyhän itärannalla, sen huippu on noin 130 metriä merenpintaa korkeammalla eli noin 50 metriä joen pintaa korkeammalla[2].

Jämsänjoen syvin kohta on 11 metriä. Se sijaitsee Jämsän keskustassa eli Seppolassa noin 200 metriä Seppolan sillalta kaakkoon. Joen alajuoksulla Virmapyhän kohdalla on 8,5 metrin syvänne, ja noin kilometri joen suusta pohjoiseen on 9,2 metrin syvänne.[2]

Jämsänjoen suualue (14.511) on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen vesistössä (14). Toinen jakovaihe on Jämsänjoen alue (14.51) ja ensimmäinen on Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Jämsänjoen suualueeseen kuuluu Jämsänjoen ohella kolme järveksi luokiteltua vakavettä: Tuuralammi, Leilahti ja Jämsän maauimala.[3]

Jämsän reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsänjoki on Multialta alkavan Jämsän reitin eteläisin osuus.[4] Ohessa reitin kulku Petäjävedeltä Päijänteelle, eli reitin keski- ja eteläosa. Suluissa pinnankorkeus metreinä merenpinnan yläpuolella:

Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1) → Hankakoski (109,9) → Piesasjärvi (108,5) → Suolijoki (108,2) → Koskelanlammanne (108,2) → Salosvesi (102,5) → Kalmavesi (102,4) → Siniänvirta → SiniäinenSurvosenkoskiIso Rautavesi (100,0) → Rautavirta / Vähä Rautavirta → Uuttana (99,9) → Juusanvirta → Myllykoski → Pirttijärvi (98,2) → Luomenvirta → Lahnajärvi (98,0) → Väännäkoski → Kankarisvesi (97,8) → Naiskoski / Rekolankoski → Koskikeskinen (92,2) → Patalankoski → Jämsänjoki (78,3) → Päijänne (78,3).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aikamatka: Kun vesi oli mustaa kuin Tuonelan joki Jämsän Seutu. 20.8.2017. Viitattu 17.10.2021.
  2. a b Jämsänjoki, virtavesi, Jämsä
  3. Jämsänjoen suualue (14.511). Järviwiki. Viitattu 7.2.2022.
  4. Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Järviwiki. Viitattu 7.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]