Iso Rautavesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Jämsässä sijaitsevaa järveä. Täsmennyssivulla Rautavesi on muut Rautavedet.
Iso Rautavesi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jämsä
Koordinaatit 62°04′25″N, 25°04′36″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Iso Rautaveden alue (14.52)
Tulouomia Köllinoja, Survosenkoski Kalmavedestä
Laskujokia Rautavirta, Vähä Rautavirta Uuttanaan
Järvinumero 14.522.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 100 m
Pituus 4,8 km
Leveys 4,3 km
Rantaviiva 45,1 km
Pinta-ala 8,43 km²
Tilavuus 0,028 km³
Keskisyvyys 3,32 m
Suurin syvyys 12,75 m
Keskivirtaama 9,2 m³/s [1]
Saaria 35
Mikkosaari, Retkusaaret, Niittusaaro
Kartta
Iso Rautavesi

Iso Rautavesi, joka kirjoitetaan myös Iso-Rautavesi, on Keski-Suomessa Jämsässä Koskenpään lähellä sijaitseva järvi. Se muodostaa osan Jämsän reitistä ja sen kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.[2][3][4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso Rautavesi on 4,8 kilometriä pitkä, 4,3 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 843 hehtaaria eli 8,4 neliökilometriä. Merkittävin järven muotoon vaikuttava piirre on pari kilometriä pitkä Selkäniemi, joka on 500–1300 metriä leveä. Se työntyy etelärannasta kohti järvenselkää jättäen vapaaksi 350 metriä leveän salmen ja samalla se jakaa järven kahdeksi suureksi järvialtaaksi. Itäpuolista järvenosaa kutsutaan Vähä Rautavedeksi ja suurempaa Iso Rautavedeksi, tosin viimeksi mainitulla nimellä tarkoitetaan myös koko järveä. Lisäksi Vähä Rautaveden etelärannassa on kapea Lamminsalmi, jonka päässä aukeaa pyöreä lahti Lammi.[3][4]

Suurimman järvenselän muodostaa Iso Rautavesi, jonka ulappa on lähes saareton. Järvenosa kapenee kaakossa Pirttilahdeksi, joka on matalarantainen lahti. Järvenosan eteläranta on matalaa ja lähes rinteetöntä, vaikka kauempana kohoaa Vilusvuori, joka näkyy järveltä käsin selvästi. Tällä rannalla on myös useita saaria, kuten esimerkiksi Jorosaari, Tervasaari, Sikosaari ja Mikkosaari, joka sijaitsee Virransaaren edustalla. Keskellä järvenselkää kohoaa vedestä pieni Laakonsaari, joka on osa järvenpohjassa kulkevaa harjujaksoa. Harjun korkeimmat kohdat muodostavat alle metrin syvyisiä matalikkoja, joita esiintyy parin kilometrin matkalla Rajalahdelle asti. Siellä katkeileva harjujakso jatkuu maan pinnalla jatkuen Pirttipohjan ohi kaakkoon päin.[4][5]

Vähä Rautavesi on matalampi ja saaristoinen järvenosa. Vallinsalmen eteläpuolella sijaitsevat esimerkiksi Retkusaaret, Vallinsaari, Korkeasaari ja Peltosaari. Keskellä järvenselkää voi hahmottaa saariketjun, jossa kapeat saaret seuraavat toisiaan: Selkäsaari, Hoikkasaari, Pieni Majasaari, Iso Majasaari ja Niittusaari. Lammissa sijaitsee Lamminsaari, jossa seisoo korkeajännitelinjan rinnakkaiset pylväät.[4]

Järven tilavuudeksi on määritetty 28,01 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 3,3 metriä. Yli kymmenmetrisiä syvänteitä sijaitsee Iso Rautavedellä kuudessa kohtaa. Vain Selkäniemen länsipuolella lähellä järven pohjoisrantaa sijaitsee kaksi laaja-alaista syvännettä. Salmessa sijaitsevassa syvänteestä löytyy järven syvin kohta, jossa on 12,8 metriä vettä [6]. Vähä Rautavesi on matala järvenosa ja sen syvin kohta on Korkeasaaren edustalla sijaitseva noin 8,4-metrinen kohta.[3][4]

Järven rantaviivan pituus on 45,1 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, joka on paikoitellen matalaa ja soistunutta. Pirttilahdella ja Koskenpään suunnalta tulee rannan lähelle pienialaisia peltopalstoja. Järven itäpuolella sijaitsevan Korkenpään kylän kautta kulkee seututie 604, josta haarautuu kylässä yhdystie 6046, joka kulkee rannan suuntaisesti luoteeseen päin. Näiltä teiltä tulee rantaan asti lyhyitä mökkiteitä sekä Selkäniemeen ja Pirttipohjaan ulottuvat kylätiet. Selkäniemessä sijaitsee Rautatieläisten liiton kesänviettopaikka [7]. Järven pohjoispuolella kulkee idästä länteen jatkuva yhdystie 16537, josta haarautuu monet pohjoisrantaan ulottuvat mökkitiet ja Lylyniemelle tuleva kylätie. Wanhan Witosen melontareitti kulkee Iso Rautaveden läpi. Reitin taukopaikkana on pohjoisrannan Lylyniemi [8].[3][4][9][5]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ympäristössä on maaperä pääasiassa moreeni- ja turvemaastoa. Järvi on luonteeltaan karu erämaajärvi, jonka ekologinen tila on erinomainen. Selkäniemen pohjoiskärjessä sijaitsee Ökkösensuolla luonnonsuojelualue, joka sisältää vähäpuustoisen suoalueen ja järveen rajautuvia rantalettoja.[4][7]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso Rautaveden alueella (14.52), jonka Iso Rautaveden–Kalmaveden alueeseen (14.522) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 100,0 metriä mpy. Tiedot järven virtaamista ovat epätarkat, sillä yläpuolisessa Kalmaveden tulovirtaama on Siltakoskessa 9,2 kuutiometriä sekunnissa ja alapuolisessa Pirttijärvessä se on sama 9,2 kuutiometriä sekunnissa. Yleensä virtaamat kasvavat alajuoksulle päin.[1][4][10]

Järveen tulevasta vesimäärästä suurin osa on Jämsän reitin päävirtausta, joka tulee Vähä Rautaveden pohjoisosaan Survosenkosken kautta Siniäisestä (17 hehtaaria, ha) ja Kalmavedeltä (494 ha). Virtaus kulkee Vallinsalmen kautta Iso Rautaveteen ja poistuu siitä Rautavirtojen kautta Uuttanaan (279 ha). Vähä Rautaveden Lammiin laske etelästä tuleva Köllinoja, jonka Köllinojan valuma-alue (14.522) on pinta-alaltaan pieni [11]. Köllinoja alkaa Huhtiasta (23 ha) ja sen takana sijaitsevasta Vähä-Huhtiasta (3 ha). Iso Rautaveteen laskevia muita järviä on vain Vilus (33 ha), joka laskee Iso Rautaveden lounaisrantaan. Muut ojat ovat lyhyitä metsien ja soiden kuivatusojia.[4][12]

Järven lasku-uoma on katkaissut Lylyniemen päässä sijaitsevan kannaksen kahdesta kohtaa. Lasku-uomista suurempi on Rautavirta ja pienempi Vähä Rautavirta. Vedenpinta putoaa virroissa noin 10 senttimetriä ja niiden väliin jää 300 metriä leveä Virransaari. Järvi on kahden lasku-uomansa takia ainakin periaatteellisesti bifurkaatiojärvi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Koski-inventointi, s. 74–76. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.12.2022).
  2. Wanha Witonen Jamsa.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 19.12.2022.
  3. a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 20.12.2022.
  4. a b c d e f g h i j Iso Rautavesi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.12.2022.
  5. a b Iso Rautavesi, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.12.2022.
  6. Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.12.2022.
  7. a b Pöyry: Aution tilan ranta-asemakaava (PDF) (kaavaselostus, s. 8-15, liite 2,) 20.2.2012. Jämsä: Jämsän kaupunki. Viitattu 22.12.2022.
  8. Wanhan Witosen melontareitti. Reittiopas 2006, s. 12–13.
  9. Iso Rautavesi, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.12.2022.
  10. Iso Rautavesi (14.522.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.12.2022.
  11. Köllinojan valuma-alue (14.529) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.12.2022.
  12. Iso Rautaveden-Kalmaveden alue (14.522) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]