Jämsän reitti
Jämsän reitti on vesistöreitti Jämsän, Petäjäveden ja Multian kuntien alueella Keski-Suomessa. Se kuuluu Kymijoen vesistöön, ja sen vedet laskevat Jämsänjokea pitkin Päijänteeseen. Reitin valuma-alueet ovat Multialta alkava Pengerjoen valuma-alue, Petäjävedeltä alkava Ala-Kintauden valuma-alue ja Petäjäveden alue. Pengerjoen ja Ala-Kintauden alueet yhtyvät Jämsänvesi-nimisessä järvessä. Ison Rautaveden valuma-alue sijaitsee Koskenpäällä ja Jämsänjoen alue sen eteläpuolella.[1]
Jämsänvedeltä alaspäin vesistöä nimitetään Wanhan Witosen melontareitiksi, ja se koostuu pienistä järvistä, joista ja koskista, jotka ovat kohtuullisen helppoja melottavia. Reitin varrella vaihtelevat erämaaluonto ja rakennettu kulttuurimaisema. Melontareitin kokonaispituus on 75 km. Wanha Witonen on saanut nimensä vuonna 1909 käyttöönotetusta arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemasta viiden markan setelistä. Setelin keskellä kuvattu järvimaisema on maalattu Jämsänkosken Rasuanniemestä.[2][3]
Reitin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reitti Ylä-Kintaudelta Jämsänveteen (suluissa korkeus metreinä merenpinnan yläpuolella):
Ylä-Kintaus (154,5) → Ala-Kintaus (154,4) → Kipponen (151,3) → Rautajalka (128,1) → Huhtia-Pyhäjärvi (127,8) → Könkköjoki → Könkönkoski → Pitkäkoski → Karikkokoski → Myllykoski → Sahakoski → Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1).
Reitti Kolu-Meroselta Jämsänveteen:
Kolu-Meronen (170,9) → Naula-Meronen (170,8) → Koskelanjoki → Ala-Meronen (150,3) → Liinalionkoski → Liinajoki → Myllykoski → Merovenjoki → Pengerjoki → Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1).
Pääreitti Jämsänvedeltä Päijänteeseen:
Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1) → Hankakoski (109,9) → Piesasjärvi (108,5) → Suolijoki (108,2) → Salosvesi (102,5) → Kalmavesi (102,4) → Siniänvirta → Siniäinen → Survosenkoski → Iso Rautavesi (100,0) → Rautavirta / Vähä Rautavirta → Uuttana (99,9) → Juusanvirta → Myllykoski → Pirttijärvi (98,2) → Luomenvirta → Lahnajärvi (98,0) → Väännäkoski → Kankarisvesi (97,8) → Naiskoski / Rekolankoski → Koskikeskinen (92,2) → Patalankoski → Jämsänjoki (78,3) → Päijänne (78,3).
Ravinnekuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsän reitin suurin ravinnekuormitus on luonnonhuuhtoumaa, toisin sanoen luontaista ravinnekulkeumaa, johon ihminen ei vaikuta. Seuraavaksi suurin kuormittaja on peltoviljely, teollisuuden osuus on fosforilähteistä noin kuudesosa ja typpilähteistä noin kahdeksasosa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jämsän reitin valuma-alue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2013.
- ↑ Wanhan Witosen Melontareitti ajankohta = jamsa.fi. Jamsa.fi. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 10.6.2016.
- ↑ Wanha Witonen Jamsa.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ 1.2.4 Vesistön ravinnekuormitus (s. 21/98) Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Viitattu 28.1.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kettunen, Arvo & Paakkunainen, Risto: Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (Vuosille 2012–2022) 1.12.2011. Jämsänjokilaakson Kalastusalue. Viitattu 1.2.2023.