Koskikeskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koskikeskinen
Koskiseskisen rannalla sijaitseva Koskikara.
Koskiseskisen rannalla sijaitseva Koskikara.
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jämsä
Koordinaatit 61°55′13″N, 25°09′46″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Jämsänjoen alue (14.51)
Tulouomat Jämsänjoki
Laskujoki tunneli Jämsänjokeen
Taajamat Jämsän keskustaajama
Järvinumero 14.512.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 92,2 m [1]
Pituus 650 m [1]
Leveys 500 m [1]
Rantaviiva 2,411 km [2]
Pinta-ala 13,961 ha [2]
Keskivirtaama 14,5 m³/s (MQ) [3][a]
Saaria 2 [1]
pieniä luotoja
Kartta
Koskikeskinen
Näkymä pohjoisesta, vasemmalla Rekolankoski, oikealla Naiskoski. Vasemmalla kosken takana häämöttää punatiilinen Vanha Mylly ja vihreä museoveturi.
Näkymä Ilveslinnan suuntaan Patakosken sillalta. Järvi jää vasemmalle.
Naiskosken ohijuoksutustilanne.
Näkymä etelärannasta pohjoiseen luodon suuntaan.
Tukinuittoa vuonna 1938 Koskikeskisessä.

Koskikeskinen on Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva järvi. Jämsänkosken keskustan kupeessa sijaitseva Koskikeskinen on suvanto kahden Jämsänjoen reittiin kuuluvan kosken välissä.[2][1] Se on kauttaaltaan kulttuurimaiseman ympäröimä.

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskikeskinen on 650 metriä pitkä, 500 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 14,0 hehtaaria. Se sijaitsee Jämsänjoen yläjuoksulla aivan Kankarisveden alapuolella. Kankarisvedestä alkaa lyhyt Jämsänjoen uoma, joka putoaa kahden rinnakkaisen kosken, Naiskosken ja Rekolankosken, kautta Koskikeskiseen. Rekolankosken voimalaitos toimii läntisessä uomassa ja Naiskoskea käytetään ohijuoksutukseen. Jämsänjoki jatkuu Koskikeskisen eteläpuolella noin 14 kilometriä laskien Päijänteeseen. Koskikeskisen pinta on 5,6 metriä Kankarisvettä alempana ja noin 13 metriä alapuolista Jämsänjokea ylempänä. Laskujokea ei aluksi näe, sillä jokiuoman päälle on rakennettu UPM-konserniin kuuluvan Jämsänkosken paperitehtaan teollisuusalue ja joki virtaa sen alla paineputkessa Patalankosken voimalaitoksen kautta eteenpäin. Joen vanha uoma on katettu teollisuusalueen alle tunneliksi ja sitä käytetään ohijuoksutuksessa. Nämä vesistöjärjestelyt vaikuttavat suuresti järven ekologiaan ja sen vesitilanteeseen. Koskikeskisellä on kartan mukaan kaksi saarta, jotka ovat pieniä luotoja.[2][1][4]

Koskikeskisen koillisosan muodostaa noin kahden hehtaarin laajuinen Viikinlahti, joka oli aikoinaan teollisuusalueen tehdasradan eristämä. Nykyään entistä ratalinjausta hyödynnetään kevyenliikenteen väylänä ja lahden suun ylittää puinen kävelysilta. Itärantaan on rakennettu uimahalli Koskikara ja sen vieressä on Jukka Virtasen jalkapallokenttä. 1930-luvulla rakennettu Ilveslinna sijaitsee Patalankosken itärannalla [5]. Koskikeskisen etelä- ja lounaisrantaa hallitsee Jämsänkosken teollisuusympäristö. Aivan Koskikeskisen etelärannalla sijaitsee tehdasyhtiön vanha klubirakennus ja punatiilinen paperimakasiini [6].

Koskikeskisen länsirannalla on Pässinmäki, jossa järjestetään taidenäyttelyitä.[7] Pohjoisrannalla puolestaan sijaitsee Naiskosken ja Rekolankosken historiallinen teollisuusympäristö voimalaitoksineen [8] ja ravintolakäyttöön muutettuine vanhoine myllyineen. Järven länsipuolella on pieni asuinalue. Rekolankosken ylittää kantatien 56 silta. Patalankosken ylittää teollisuusalueen vanhin silta, joka on tarkoitettu paikalliseen käyttöön. Järven rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä. Jämsänkosken liikekeskusta sijaitsee Koskikeskisen kaakkoispuolella.[2][1][4][9]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jämsän reitti

Koskikeskinen sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Kankarisveden–Pirttijärven alueeseen (14.512) järvi kuuluu. Koskikeskisen virtaa Jämsän reitti, jonka ylimmät vesistöt sijaitsevat Multialla ja Petäjävedellä. Jämsän reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 471 neliökilometriä [10], josta Pirttijärvelle jää arviolta 1 338 neliökilometriä [11]. Koskikeskisen kautta virtaa vettä keskimäärin 14,5 kuutiometriä sekunnissa, joten se on selkeästi läpivirtausjärvi. Sen vedenpinnan korkeus on 92,2 metriä merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee 13,9 metriä ylempänä kuin Päijänne, jonne Jämsänjoki laskee.[1][12][3][a]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekolankoski Juhan Knutsonin vuonna 1869 maalaamana.

Patalankoski, Rekolankoski ja Naiskoski houkuttelivat väkeä keskiajalla perustamaan vesivoimalla toimivia vesimyllyjä. 1700-luvun lopulta alkaen alueelle syntyi sahaus-, sellunvalmistus- ja paperinvalmistustoimintaa. Vesivoiman mekaaninen voimantuotanto hyödynnettiin myöhemmin sähköntuotannossa.[5][13]

Koskikeskisen vanha kirjoitusasu Koski-Keskinen on vielä käytössä vuonna 1949 julkaistussa Jämsän seudun taloudellisessa kartassa. Taloudellisen kartan mukaan teollisuusrata kulki Kankarisveden ja Patalankosken eteläpuolen väliä ylittäen Viikinlahden nykyisen kevyenliikenteen sillan kohdalta. Patalankosken ylittävä silta on tätä paljon vanhempi, mutta Nais- ja Rekolankosken ylittävä silta valmistui vuonna 1953. Nais- ja Patalankoskia on perattu joko uittoa tai ohijuoksutusta helpottamaan. Viimeinen perkaus tehtiin 1950-luvulla.[13][14]

Vuoden 1963 peruskartassa ei teollisuusrataa enää ole, mutta kartassa erottuu radan kohdalla jokin silta tai laituri. Nykyisen jalkapallokentän paikalla oli yleisurheilukenttä ja rannassa uimala. Vuoden 1981 kartassa uimalan on korvannut uimahalli.[15][16][17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Tieto joen virtaamasta löytyy käytetyn lähteen Havumäki & Ranta: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus liitteestä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h Koskikeskinen, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.11.2022.
  2. ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.11.2022.
  3. ↑ a b Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus ([LIITE]), 2018, Hämeen kalatalouskeskus
  4. ↑ a b Koskikeskinen, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.11.2022.
  5. ↑ a b Patalankosken ympäristö, Museo24, viitattu 25.11.2022
  6. ↑ Patalankosken ympäristö (html) Museo24.fi. Viitattu 26.1.2021.
  7. ↑ Pässinmäki (html) Kaukosorjosensaatio.fi. Kauko Sorjosen Säätiö. Viitattu 26.1.2021.
  8. ↑ Rekolankosken ympäristö (html) Museo24.fi. Viitattu 26.1.2021.
  9. ↑ Koskikeskinen, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.11.2022.
  10. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  11. ↑ Koskikeskisen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 30.11.2022
  12. ↑ Koskikeskinen (14.512.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.11.2022.
  13. ↑ a b Rekolankosken ympäristö, Museo24, viitattu 25.11.2022
  14. ↑ Jämsän seudun taloudellinen kartta (PDF) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1949. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 30.11.2022.
  15. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2233 07 Jämsä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  16. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2233 07 Jämsä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  17. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2233 07 Jämsä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsän reitin valuma-alue (14.5)
Kymijoen vesistö (14)

Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9)

Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet:

Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6)

Jämsänjoen alue (14.51)
noin 90 kohdetta
Jämsänjoen suualue (14.511) Tuuralammi • Jämsän maauimala • Leilahti
Kankarisveden–Pirttijärven alue (14.512) Koskikeskinen • Kankarisvesi • Oinaslammi • Keskislammi • Soukkio • Riihijärvi • Nimetön • Härönlammi • Lahnajärvi • Ritolammi • Pirttijärvi • Kaakkolammi • Rekolankosken yläallas
Märäsojan valuma-alue (14.513) Lootujärvi
Lahnajoen valuma-alue (14.514) Saaralammi • Tuohikotanen • Jumijärvi • Karppijärvi • Jämsänjärvi • Rimmi • Liesjärvi • Pärnäjärvi • Ahvenlammi • Kelalammi • Vähä Rantjärvi • Iso Rantjärvi • Holiseva • Takasenjärvi • Salmijärvi • Kaukaloinen • Reivinginjärvi • Norojärvi • Vähä-Mustinki • Ala-Kiimajärvi • Ylä-Kiimajärvi • Heinäjärvi • Heräjärvi • Lepojärvi • Ruotsinlammi • Murtojärvi • Kotijärvi • Poikkeus • Toivas • Viitalammi • Kaustalammi • Mustinganjärvi • Majajärvi • Vuorisjärvi • Hietajärvi • Olkolammi (p) • Olkolammi (e)
Valkeajärven valuma-alue (14.515) Valkeajärvi • Kolojärvi • Vehkajärvi • Myllyjärvi • Porraslammi • Valkeajärvi • Koivujärvi
Sovijärven valuma-alue (14.516) Sovijärvi • Ala-Läyliä • Ylä-Läyliä • Latvajärvi • Paskajärvi • Mustajärvi
Lavaojan valuma-alue (14.517) Laukalammi • Heinäjärvi • Syväjärvi • Saarijärvi
Kirkko-ojan valuma-alue (14.518) Jaatilanjärvi • Suolammi • Kastjärvi
Nielevän valuma-alue (14.519) Heinäjärvi • Mutajärvi • Turkinjärvi • Pirttijärvi • Kaitajärvi • Ruuhijärvi • Vähä Ruuhijärvi • Väivelammi • Alainen Liesjärvi • Kivijärvi • Yläinen Liesjärvi
Iso Rautaveden alue (14.52)
noin 100 kohdetta
Uuttanan alue (14.521) Uuttana
Iso Rautaveden–Kalmaveden alue (14.522) Iso Rautavesi • Vilus • Siniäinen • Kalmavesi • Ritolammi • Kotilammi • Iso Hallinlammi
Salosveden–Pettämän alue (14.523) Salosvesi–Pettämä • Kilpalammi • Vähä Hallinlammi • Lampilanlammi • Suolammi • Hirvijärvi • Sonkeri • Aidaslammi • Riihilammi • Pitkäjärvi • Koukkulammi
Suoliveden alue (14.524) Koskelanlammanne • Iso Salmijärvi • Viherrysjärvi • Ruopaslampi • Vinkara • Matolampi • Haapalampi • Saravaisjärvi • Saravaisjärvi • Kilpinen • Suolivesi • Kukkarolampi • Huippari • Aholampi • Hirvilampi • Nuottilampi • Haukkalampi • Kaakkolampi
Hanhiojan valuma-alue (14.525) Hanhijärvi • Salmijärvi • Lähdejärvi • Matolammi • Koukkulammi • Otsalammi
Vataanjoen valuma-alue (14.526) Koijärvi • Koveroinen • Alanen • Ylänen • Peräjärvi • Murtolammi (e) • Murtolammi (p) • Mustalammi • Saarinen • Leväslammi • Puonnasjärvi • Vähä Riihijärvi • Hankalammi • Kunnarlampi • Saarislampi • Lehtislampi • Haukilammi • Riihijärvi • Paskuri • Karhulampi • Pirttilampi • Vähä-Havu • Soppislammi • Joutsenlammi • Alainen Kalajärvi • Keskinen Kalajärvi • Yläinen Kalajärvi
Pirttijoen valuma-alue (14.527) Kukkarojärvi • Hietalammi • Lautalammi (e) • Lautalammi (p) • Pirunhautojen lampi • Salmijärvi (e) • Salmijärvi (p) • Mustajärvi • Teerijärvi • Kotanen • Oratti • Saarijärvi • Koukkulampi • Pieni Saarijärvi • Salosjärvi • Napisevanlampi • Karhulammi
Vuojanjoen valuma-alue (14.528) Valkeajärvi •

Iso Syrjälammi •

Iso Koirajärvi • Pieni Koirajärvi • Syrjäjärvi • Jousjärvi • Karhulammi • Vuorilammi • Karilammi
Köllinojan valuma-alue (14.529) Huhtia • Vähä-Huhtia
Petäjäveden alue (14.53)
noin 20 kohdetta
Petäjäveden lähialue (14.531) Jämsänvesi–Petäjävesi • Kaunikkilampi • Rohulanlampi • Vuorilampi • Kuristainen
Tervapuron valuma-alue (14.532) Tervalampi
Haapapuron valuma-alue (14.533) Tiipperlampi
Lammasjoen valuma-alue (14.534) Rajalampi • Heinälampi • Viherlampi • Auvilanlampi • Vuohilampi • Kannulampi • Pieni Salmijärvi (e) • Pieni Salmijärvi (e) • Kytölampi
Levänpuron valuma-alue (14.535) (ei järviä)
Hortelinjoen valuma-alue (14.536) Maakeskinen • Maakeskinen
Pengerjoen valuma-alue (14.54)
noin 80 kohdetta
Pengerjoen alaosan alue (14.541) Kaijanlampi • Haapalampi • Vehkalampi • Pieni-Hete • Iso-Hete • Mommiojärvi
Pengerjoen keskiosan alue (14.542) Mäntylampi • Härkälampi
Pengerjoen yläosan alue (14.543) Iso-Kaukanen • Haukinen • Ahveninen • Peuralampi • Pitkäjärvi • Kangas-Köppi • Kalliolampi • Kangasjärvi • Visalampi • Arpiaislampi • Lauttajärvi • Lampuodinlammi • Takasenlammi • Rinteenlammi
Kuhanjoen valuma-alue (14.544) Hepolampi • Vehmaslampi • Kulhapää • Riitalampi • Isojärvi • Paskolampi • Ahveninen • Kurikaislampi • Pirttilampi • Syrjälampi • Murtolampi
Vekurinjoen valuma-alue (14.545) Vekurinlampi • Valkeinen • Mustiainen • Haukinen
Rajajoen valuma-alue (14.546) Hoikka-Viheriä • Haukijärvi
Haarapuron valuma-alue (14.547) Haarajärvi • Vähäjärvi • Karistonlampi
Ohrajoen valuma-alue (14.548) Murtolampi • Sällinlampi • Likolampi • Vehmaslampi • Lihalampi • Makkaralampi • Kuvaslampi • Penikkalampi • Lahnajärvi • Pahalampi • Kypärälampi • Mustaslampi • Iso Virkalampi • Pieni Virkalampi • Kotanen • Niemijärvi • Niemilampi • Sakarijärvi • Kaijanjärvi
Merovenjoen valuma-alue (14.549) Valkealampi • Hautanen • Rimmi • Pieni-Mustiainen • Iso-Mustiainen • Kuivaslampi • Akkalampi • Ala-Meronen • Kurkilampi • Naula-Meronen • Kolu-Meronen • Kurkilampi
Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55)
noin 40 kohdetta
Huhtian alue (14.551) Huhtia–Pyhäjärvi • Rautajalka • Kipponen • Kaakkolampi
Ala-Kintauksen alue (14.552) Ala-Kintaus • Vehkalampi • Koukkulampi
Ylä-Kintauksen alue (14.553) Ylä-Kintaus • Pottalampi • Humalalampi • Valkeislampi • Vuorilampi • Tomppilampi • Aholampi • Kytölampi
Pohjoisjoen valuma-alue (14.554) Tervalampi • Pohjoisjärvi • Iso-Kovalainen • Pieni-Kovalainen • Pajulampi • Haukilampi • Pikku-Soukka • Syvälampi • Iso-Soukka
Saarijärven valuma-alue (14.555) Saarijärvi
Salmijärven valuma-alue (14.556) Salmijärvi
Iso Pyränteen valuma-alue (14.557) Alanen • Pyränne • Kaakkolampi
Koisjärvenjoen valuma-alue (14.558) Pajulampi • Paskolampi • Pieni Koisjärvi • Iso Koisjärvi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koskikeskinen&oldid=21069639”