Koivukosken voimalaitos
| Koivukosken voimalaitos | |
|---|---|
 Voimalaitos alajuoksulta nähtynä heinäkuussa 2014. |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kajaani |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1941 [1] |
| Valmistunut | 1943 [1] |
| Perustaja | Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö |
| Suunnittelija | Eino Pitkänen [1] |
| Omistaja | Kainuun Voima Oy [1] |
| Operaattori | Kainuun Voima Oy [1] |
| Pato | |
| Tyyppi | säännöstelypato |
| Vesistö | Oulujoen vesistö (59) Nuasjärven−Kiimasjärven a (59.8) |
| Joki tai koski | Kajaaninjoki |
| Valuma-alue | 7 475 km² [2] |
| Keskivirtaama | 91 m³/s [3] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Nuasjärvi ym.[4] |
| Järvinumero | 59.811.1.001 |
| Pinta-ala | 251 km² [a] |
| Kokonaistilavuus | 2,38 km³ [a] |
| Keskikorkeus | 138,1 m (N2000) [4] |
| Nimi | Ämmänkosken voimalaitos |
| Alapuolinen allas | |
| Nimi | Kajaaninjoki (Ämmänkosken vl:n yläallas) |
| Pinta-ala | 5 ha [4] |
| Pituus | 490 m [4] |
| Leveys | 130 m [4] |
| Voimalaitos | |
| Nimi | Koivukoski I ja II |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Operaattori | Kainuun Voima Oy [1] |
| Pudotuskorkeus | 9 m lähde? |
| Rakennevirtaama | 90 m³/s [3] |
| Turbiinit | 2 × Kaplan-turbiini |
| Kapasiteetti | 6,5 MW [3] |
| Vuosituotanto | 47,6 GWh lähde? |
 Koivukosken voimalaitos |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Koivukosken voimalaitos on Kainuussa Kajaanin Kajaaninjoessa sijaitseva vesivoimalaitos. Se hyödyntää säännöstelyvoimalaitoksena yläpuolista, Sotkamonjärviksi kutsuttujen järvialtaiden, varastokapasiteettia, mutta koska sen yläpuolella sijaitsee Kajaaninjoen niskalla Koivukoski III ja sen alapuolella Ämmäkosken voimalaitos, voidaan se luokitella myös jokivoimalaitokseksi. Voimalaitoksen omistaa nykyään Kainuun Voima.[4]
Pato ja varastoallas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalan Sotkamonjärvien varastoaltaaseen kuuluvat ainakin Nuasjärvi, Sapsojärvet, Kiantajärvi, Pirttijärvi-Kaitainjärvi ja Iso-Kiimanen. Järvialtaiden yhteispinta-ala on 251 neliökilometriä.[a] Näiden vesi laskee Nuasjärvestä Kajaaninjoen Petäisen kautta Sipiseen, jossa sijaitsee voimalaitoksen säännöstelypato. Kaarevan muotoinen pato on noin 130 metriä pitkä ja voimalaitosrakennus sijaitsee padon alapään ja joen vasemman rannan välissä. Voimalan yläaltaan vasen ranta on rakennettu eroosionkestäväksi noin kilometrin matkalta. Joen pohjoinen eli oikeanpuoleinen ranta on sitä vastoin luonnonrantaa. Noin 100 metriä ylävirtaan päin on sijaitsee joen ylittävä katusilta, jolla on pituutta noin 100 metriä.[4]
Voimalaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitosrakennus on Eino Pitkäsen suunnittelema. Se on rakennettu betonista ja sillä on tiilivuoraus.[5] Konesalissa on kaksi vesiturbiinia, jotka ovat tyypiltään pystyasennossa pyöriviä Kaplan-turbiineja. Ne ovat Tampellan valmistamia. Sähkögeneraattorit ovat Asean tahtigeneraattoreita, joiden jännite on 10 kilovolttia ja leimaus 3 250 kVA.lähde?
Sähkö siirretään asiakkaille 110 kilovoltin sähkölinjalla, joka on kytketty kantaverkkoon.[5]
Vedenvirtaus on keskimäärin 90 kuutiometriä sekunnissa, mutta se vaihtelee vuodenaikojen ja säiden mukaan. Joen vesivoimalaitoksilla säännöstellään Kajaaninjoen virtaamia yläpuolisten järvien vedenpintaa vaihtelemalla. Joen vedestä tulee vähintään 25 kuutiometriä vettä sekunnissa virrata Koivukosken kahden vesiturbiinin kautta. Loput virtaamasta ohjataan tehokkaamman kolmannen koneiston kautta. Kolmas voimalaitosyksikön toiminta on rauhoittanut Kajaaninjoen virtauksia, kun ohijuoksutuksia ei juurikaan enää tehdä. Yläpuolisten järvien vedenpinnankorkeuksia seurataan Nuasjärven Rehjanselän ja Kiimasjärvellä Kaitainsalmen mittauspisteillä [2].[5]
Säännöstelypadon rakenteita vuonna 1972.
Voimalarakennuksen peruskorjausta vuonna 2009.
Tammikuussa 2014.
Säännöstelypatoa syyskuussa 2016.
Menoveden puoli syyskuussa 2016.
Voimala lasku-uoman suunnasta nähtynä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajaaninjoessa on tuotettu ennenkin vesivoimaa ja vuodesta 1917 alkaen sitä tuotettiin sähköenergiana Ämmänkoskessa. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö aloitti rakentamaan Koivukoskessa vesivoimalaitosta vuonna 1941 jatkosodan kynnyksellä. Voimalaitos saatiin valmiiksi vuonna 1943. Se rakennettiin tuottamaan sähköä yhtiön sahalle, sellutehtaalle (suljettu vuonna 1982) ja paperitehtaalle (suljettu vuonna 2008). Eino Pitkänen on suunnitellut voimalarakennuksen funkkistyylisen ulkoasun.[6][1][7] Voimalaitos siirtyi myöhemmin Yhtyneiden Paperitehtaiden omistukseen.[3][5]
Kainuun Voima on energiayhtiö, joka perustettiin vuonna 1986, jolloin se hankki käyttöönsä Kajaaninjoen vesivoiman käyttöoikeuden 100 vuodeksi eteenpäin.[3] Yhtyneet Paperitehtaat myi voimalaitoksen vuonna 1995 Kainuun Voimalle ja samana vuonna valmistui Koivukoski III. Se oli Kainuun Voiman rakentama tunnelivoimalaitos, joka ei käytä Koivukosken voimalaitosrakenteita omassa tuotannossaan.[1]
Voimalaitoksesta kunnostettiin kaupungin keskustan puoleinen koneisto kesäkuun 2008 ja marraskuun 2010 välisenä aikana ja toinen koneisto jätettiin varalle.[3][5] Samalla voimalaitoksen rakennus ja patorakennelmat kunnostettiin ulkopinnoiltaan. Väriksi haettiin mahdollisimman alkuperäistä sävyä, joka on vaaleahko. Toinen koneisto on ollut pois käytöstä turbiinin öljyvuodon vuoksi vuodesta 2006.lähde?
Suomessa julkaistiin 7. heinäkuuta 1951 ruskea 20 markan arvoinen postimerkki Kajaanin kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi. Postimerkissä näkyvät Ämmäkosken saaressa oleva Isak Rasmuksenpojan johdolla vuosina 1604–1619 rakennettu Kajaanin linna (1619–1717), Koivukosken voimalaitos ja Jac Ahrenbergin Kajaanin kirkko (1896) sekä Engelin suunnitteleman Kajaanin raatihuoneen tornit.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi, UPM Kajaani 100 vuotta. UPM 2007.
- Virtanen, Sakari: Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982. Ensimmäinen osa, 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
- Virtanen, Sakari: Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907–1982. Toinen osa, 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat – Kajaani Oy 1907–1982. 1982.
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta 1977. Kajaani Oy 1977.
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907–1967. Kajaani Oy, 1967.
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907–1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Koivukosken voimalaitos visitkajaani.fi. Kajaani: Kajaani Info. Viitattu 2.6.2025.
- 1 2 Mittausasemien vedenkorkeudet - Pohjois-Savo (korkeustietoja vuosilta 1994–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.6.2025.
- 1 2 3 4 5 6 Historiaa kainuunvoima.fi. Kajaani: Kainuun Voima Oy. Viitattu 2.6.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 Koivukosken voimala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.6.2025.
- 1 2 3 4 5 Vesivoima kainuunvoima.fi. Kajaani: Kainuun Voima Oy. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Koivukoski I-II & Koivukoski III vekuvaku.eu. Oulu. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Postimerkit, Kuopassa.net
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koivukosken voimalaitos Wikimedia Commonsissa
