Kaasuauto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaasukäyttöinen 2009 Honda Civic GX.

Kaasuauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii maakaasua tai biokaasua tai näiden sekoitusta polttoaineena käyttävä moottori, joka on pohjimmiltaan samankaltainen ottomoottori kuin bensiiniautoissa.[1] Biokaasua käyttäessä kaasuautolla voidaan vähentää osaa autoilusta syntyvistä päästöistä merkittävästi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkaasun käyttö alkoi liikennekäytössä Italian Pojoen laaksossa 1930-luvulla. Toisen maailmansodan aikana koksintuotannon yhteydessä syntyi kaasua, jota hyödynnettiin autoissa bensiinin ollessa vähissä. Tällöin ei ollut vielä kehitetty paineistetun kaasun säiliöitä, joten kaasu kulki autojen päällä olevissa suurissa pusseissa. Tämä johti siihen, että autojen kantama oli lyhyt ja niiden aerodynaamisuus kärsi. Niillä ei myöskään voinut ajaa kovassa tuulessa. 1980-luvulla kaasua alettiin käyttää polttoaineena laajasti Uudessa-Seelannissa. Huippuvuosinaan Uudessa-Seelannissa joka kymmenes auto kulki kaasulla. Valtion heikon tuen takia kaasuautojen määrä ei kuitenkaan saavuttanut toivottua 200 000 bensiinikäyttöisestä kaasukäyttöiseksi muunnetun auton määrää. Nykyään maassa on noin 350 kaasutankkausasemaa. [2]

Päästöt ja ympäristöystävällisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paineistettua maakaasua (CNG) käyttäessä syntyy noin 25 prosenttia vähemmän hiukkaspäästöjä kuin muista fossiilisista polttoaineista kuten tavallisesta bensasta. Biokaasua käyttäessä päästöt voivat pudota 85 prosenttia.[3] Biokaasuauto on siis sähköautoa ympäristöystävällisempi polttoaineen perusteella mitattuna, ellei sähköautoon ladattava sähkö ole tuotettu hiilidioksidipäästöttömillä energiamuodoilla.selvennä
selvennä

Maakaasuauton hiilijalanjälki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasuauton (ei biokaasu) kasvihuonekaasupäästöt ovat 166-183 CO2-ekvivalenttia/kilometri. Dieselautolla sama lukema on 164 CO2-ekv./km ja bensiiniautolla 182-195 CO2-ekv./km.[4] Maakaasun sekaan voidaan kuitenkin sekoittaa helposti biokaasua, mikä alentaa kasvihuonekaasupäästöjä.[5]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasuautolla ei viitata nestekaasua polttoaineenaan käyttäviin ajoneuvoihin, sillä nestekaasun sisältämällä propaanilla on keskeisesti erilainen koostumus kuin paineistetulla tai nesteytetyllä maakaasulla.[6]

Kaasuauto on kalliimpi kuin bensiiniauto. Toisaalta maakaasu (tai biokaasu) on halvempaa kuin bensiini.[7]

Kaasusäiliöiden tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasusäiliöitä on neljää erilaista tyyppiä, joista tyypin 1 kaasusäiliö, joka on kokonaan metallia (terästä) on kaikkein edullisin. Tyypin 4 täyskomposiittisäiliö on 3,5-kertaa kalliimpi kuin tyypin 1 säiliö.[8] Kaasusäiliössä paine on noin 3600 psi ja säätimen avulla moottoriin syötetään säiliöstä kaasua 125 psi:n paineella.[9]

Bi-fuel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myytävät kaasuautot ovat useinselvennä bi-fuel-mallisia. Tämä tarkoittaa, että niiden polttoaineena toimii sekä bensiini että kaasu.lähde? Bensiinillä kulkevat ajoneuvot voi muuntaa kaasukäyttöisiksi, jolloin ne käyttävät joko pelkästään kaasua tai kaasun ja bensiinin yhdistelmää. Bussien ja rekkojen dieselmoottorit voi muuntaa kaasukäyttöisiksi, jolloin niiden käynnistykseen voidaan käyttää pieni määrä dieseliä, tai sitten ne voidaan muuntaa kokonaan kaasulla toimiviksi.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkaasulla kulkevat autot ovat tutkimusten mukaan bensiinipolttoisia turvallisempia. [10][11][12]

Polttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bensiiniä polttoaineenaan käyttävät ajoneuvot voidaan muuntaa paineistetulla tai nesteytetyllä maakaasulla kulkeviksi, joko siten, että ne kulkevat yksinomaan kaasulla, tai sitten bi-fuel -versioiksi, jolloin auto hyödyntää sekä bensiiniä että bio- tai maakaasua. Nämä autot hyödyntävät kaasua, ja sen loppuessa vaihtavat bensiiniin.

Paineistettu maakaasu polttoaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paineistettu maakaasu (CNG, eng. compressed natural gas) on liikennepolttoaine, jota säilötään korkeassa paineessa, jotta se saadaan pienempään tilaan. Paine nousee jopa 200 baariin. Kaasulla on matalampi energiatiheys, jonka johdosta CNG:n kantama on pienempi kuin nesteytetyllä maakaasulla.

Biokaasu polttoaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biokaasu on kaasuseos, joka syntyy biomassaa, kuten eloperäistä eläin- tai kasvijätettä tai kasvimassaa anaerobisesti mädättämällä. Muihin liikennekaasuihin verrattuna biokaasun etuna on sen lähes täysi päästöttömyys. Biokaasu soveltuu kaikkiin kaasua polttoaineenaan käyttäviin autoihin. Biokaasun saatavuus on parantunut Suomessa lähivuosina huomattavasti, muun muassa kaasuyhtiö Gasumin lisättyä sen painoarvoa tuotannossaan.

Nesteytetty maakaasu polttoaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteytetty maakaasu (LNG, eng. Liquefied natural gas) on luonnonkaasu, joka on jäähdytetty nesteeksi. LNG on nestemäisessä tilassa 2 kertaa tiiviimpää kuin CNG ja 500 kertaa tiiviimpää kuin raaka maakaasu. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiometriä maakaasua. Sitä voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisilla kuljetusaluksilla. LNG:tä käytetään enimmäkseen raskaissa liikennevälineissä, kuten rekka-autoissa.

Edut bensiiniin nähden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LNG ja erityisesti CNG syövyttävät ja kuluttavat moottorin osia hitaammin kuin bensiini. CNG:stä syntyy noin 20–30 % vähemmän hiilidioksidia kuin dieselistä ja bensiinistä, ja biokaasu on täysin hiilineutraalia. Kaasun käyttö polttoaineena on pidemmässä aikajänteessä halvempaa kuin bensiinin. Tämä johtuu moottorin osien hitaammasta kulumisesta ja maakaasun halvemmasta hinnasta. Biokaasun etuihin voidaan Suomessa lukea ympäristöystävällisyyden lisäksi sen kotimaisuus. Biokaasu sai vuonna 2016 ensimmäisenä kotimaisena polttoaineena Joutsenmerkin. Lisäksi biokaasu on Avainlippu-merkitty tuote. [13]

Haitat bensiiniin tai dieseliin nähden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamulehti kirjoitti toukokuussa 2017, että Volkswagen veti takaisin vuonna 2016 useita kaasuautomalleja tankkiongelmien vuoksi. Tankit ruostuivat, mikä aiheutti niihin vuotoja. Tankit sijaitsevat auton rakenteissa. Tankkien kunnon määrittäminen vaatisi rakenteiden purkamista, mikä ei lakisääteisessä autokatsastuksessa onnistu. Volkswagen-konseriin kuuluvat merkit ovat Volkswagen, Skoda, Audi ja Seat.[14]

Volkswagen-konsernin autojen jälkeen Suomen toiseksi suosituin kaasuauto on Volvo. Se on kuitenkin jo pääosin luopunut omasta kaasuautotuotannostaan. Volvolla on kuitenkin koettu, että kaasuautojen globaali kysyntä ei koskaan noussut niin suureksi, että niihin kannattaisi panostaa.[14]

Kaasuautot maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maat joissa eniten kaasuautoja - 2015[15]
(miljoonaa)
Sija Maa Rekisteröityjä
autoja
Sija Maa Rekisteröityjä
autoja
1 Kiina 4,41 6 Brasilian lippu Brasilia 1,78
2 Iran 4,00 7 Italia 0,89
3 Pakistanin lippu Pakistan 3,70 8 Kolumbia 0,5
4 Argentiinan lippu Argentiina 2,49 9 Thaimaan lippu Thaimaa 0,46
5 Intia 1,80 10 Uzbekistanin lippu Uzbekistan 0,45
Yhteensä = 22,4 miljoonaa kaasuautoa

Kaasuautot ovat suosittuja alueilla, joissa luonnonkaasu on yleistä ja joissa CNG:n hinta on matalampi kuin bensiinillä. Yhdysvalloissa CNG-bussit ovat monen joukkoliikenneviraston valinta, ja liikenteessä niitä onkin enemmän kuin 114 000. Intiassa, Australiassa, Argentiinassa ja Saksassa on myös suuri määrä kaasukäyttöisiä busseja. Ruotsissa biokaasun ajoneuvokäyttö on yleistä, muun muassa Linköpingin kaikki linja-autot toimivat sillä.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75 % vuonna 2010, 10 % vuonna 2020 ja jopa 25 % vuonna 2030.[16] Toisena tavoitteena on kaasujakeluverkosto, jossa asemia on vähintään 120 kilometrin välein.

Autonvalmistaja Maruti Suzuki on päättnyt panostaa kaasuautoihin Intian automarkkinalla. Yritys ei aio odottaa sähköautojen hintojen putoamista, kun Intian automarkkina on pienikokoisten autojen dominoima ja 75 prosenttia autoista maksaa alle 500 000 rupiaa (noin 6250 euroa).[17]

Kaasuautojen yleistymistä saattaa edistää se, että joissakin kaupungeissa dieselautot on kielletty tai ollaan kieltämässä (erityisesti Delhi, Intia ja saksalaiset kaupungit)[18][19][20][21]. Tähän on vaikuttanut dieselautojen korkeat hiukkaspäästöt ja NOx-päästöt. Kaasuautossa sen sijaan nämä ovat matalia.

Kaasuautot Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CNG-bussi Italiassa

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin liikenteessä oli vuoden 2015 lopussa 53 122 kaasuautoa, joista busseja oli 2 372 ja raskaita ajoneuvoja 805. [22] Tankkausasemia Ruotsista löytyy 161. Linköpingissä kaikki bussit ja jäteautot kulkevat biokaasulla.

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa ohitettiin 900 kaasutankkausaseman rajapyykki joulukuussa 2011. Maassa oli vuoden 2014 tammikuussa noin 79 000 kaasuautoa. Gibgasin arvion mukaan 21 % kaikista Saksan kaasutankkausasemasta tarjoaa luonnonkaasun ja biometaanin sekoitteita, ja 38 asemaa puhtaasti biometaania. [23]

Ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Ranskassa oli 10 000 luonnonkaasulla kulkevaa autoa. Lisäksi maassa kulki 2 000 bussia ja 1 200 rekka-autoa kaasulla. Ranskaan kaavaillaan 250 kaasutankkausasemaa vuoteen 2020 mennessä, jotta maassa pystyttäisiin vastaamaan liikennekaasujen lisääntyneeseen kysyntään. [24]

Kreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateenan joukkoliikenteessä toimii luonnonkaasulla kulkevia busseja.

Irlanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlantilainen linja-autoliikennöitsijä Bus Éireann otti käyttöönsä ensimmäisen kaasuauton kesäkuussa 2012. [25]

Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonkaasu on ollut 50-luvusta lähtien polttoaineena suosittua laajan teollisen jakeluverkoston takia. Suosioon vaikuttaa myös perinteisesti kalliit bensiinin hinnat. Huhtikuussa 2012 Italiassa oli noin 1 173 tankkausasemaa, joista suurin osa maan pohjoisosassa. Italiassa oli myös vuoden 2015 lopulla liki 900 000 kaasuautoa.

Kaasuautot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen kaasulla kulkeva bussi alkoi operoida Helsingissä vuonna 1996. Nykyään Suomessa on rekisteröitynä noin kaksi tuhatta kaasuautoa.[26] Kaasu sopii polttoaineena myös Suomen vaativiin ajo-olosuhteisiin, sillä se kestää hyvin pakkasta. Metaanin jäätymispiste on -182 astetta.

Suuri osa Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista on bi-fuel-ajoneuvoja. Suomessa on tällä hetkellä 24 kaasutankkausasemaa. Kaasuyhtiö Gasum on sitoutunut rakentamaan 10 seuraavan vuoden aikana 35 kaasutankkausasemaa. [27]

Euroopan komissio on myöntänyt Gasumille 2,65 miljoonan euron tuen raskaan liikenteen maa- ja biokaasun tankkausmahdollisuuksien lisäämiseen ja liikennekaasun saatavuuden laajentamiseen uusilla paikkakunnilla. [28] Ensimmäiset LNG-tankkausasemat raskaalle liikenteelle avautuvat vuoden 2016 aikana. Tankkausasemat sijaitsevat Turun ja Vuosaaren satamissa.

Kaasuautolla ajamisesta maksetaan Suomessa päästöihin perustuvan perusveron ohella käyttövoimaveroa. [29] Veromalli tuli voimaan 2013, ja siitä on käyty paljon keskustelua [30] [31] [32]. Verotusta saatetaankin laskea, sillä EU:n direktiivi velvoittaa Suomen laatimaan suunnitelman vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostosta marraskuuhun 2016 mennessä. Kaasuauton käyttövoimavero on lähes puolet pienempi kuin dieselautossa[33]. Keskikokoisella kaasuautolla käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa[34]. Kaasuauto on hieman kalliimpi hankkia kuin vastaava bensiiniauto, mutta hiilidioksidipäästöt huomioiva autovero kompensoi kaasuauton hinnan vain marginaalisesti bensiiniautoa kalliimmaksi.[35]

Direktiivi pohjautuu tavoitteeseen saada sähkö- ja kaasuautojen määrä kasvamaan, sillä fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikenne tuottaa suuren määrän kasvihuonekaasuja ja pienhiukkaspäästöjä. Lisäksi tavoitteena on vähentää liikenteen öljyriippuvuutta kotimaassa tuotettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja sähkön avulla. EU:ssa pyritään siihen, että 40 prosenttia käytetyistä polttoaineista on uusiutuvia vuonna 2030.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteutti kesällä 2015 tutkimuksen, jonka mukaan tieliikenteen päästövähennysten toteuttaminen onnistuu kansantalouden kannalta edullisimmin biopolttoaineiden avulla. [36]

Biokaasu on yleistynyt Suomessa liikennepolttoaineena. Tämä näkyy siinä, että useat suomalaiset yritykset ja kunnat ovat siirtyneet käyttämään ajoneuvoissaan biokaasua. Vuonna 2015 noin 40 prosenttia Gasumin tankkausasemien asiakkaista tankkasi biokaasua. Volyymi kasvoi noin neljäsosan edelliseen vuoteen verrattuna. [37]

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa oli asetettu tavoitteeksi 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta määrä ylitettiin jo vuonna 2018. Vuoden 2025 tavoite on 15 000 autoa.[38]

Käytettyjä kaasuautoja tulee Suomeen Ruotsista.[39]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaasuauto motiva.fi.
  2. Asif Faiz, Christopher S. Weaver, Michael P. Walsh: Air Pollution from Motor Vehicles: Standards and Technologies for Controlling Emissions 1.1.1996. World Bank Publications. Viitattu 20.7.2016. (englanniksi)
  3. Kysymyksiä kaasuautoilusta Gasum.fi. Viitattu 26.1.2019.
  4. Alternative Fuels Contact Group of the European Commission, Interim Report 31 March 2003
  5. Alternative Fuels Data Center: Natural Gas Vehicle Emissions afdc.energy.gov.
  6. Nesteytetty maakaasu 19.7.2016. Linde Group. Viitattu 19.7.2016.
  7. The Pros and Cons of Natural-Gas Vehicles foxbusiness.com. 11 January 2016.
  8. The outlook for composite pressure vessels compositesworld.com.
  9. How to Convert Your Car to Natural Gas popularmechanics.com. 10 February 2012.
  10. How Safe are Natural Gas Vehicles? (PDF) Clean Vehicle Education Foundation. Viitattu 8.5.2008.
  11. How Safe is Natural Gas? alternativefuels.about.com. Viitattu 8.5.2008.
  12. Fighting CNG fires (PDF) firetrainingresources.net. Viitattu 8.5.2008.
  13. Biokaasu Gasum.
  14. a b Volkswagen keskeytti kaasuautojen tuonnin. Aamulehti 2017.
  15. China's Gas-Fueled Vehicle Population Rose to the World Top NGV Expo.
  16. 2030 Energy Strategy - Energy - European Commission Energy. Viitattu 20.7.2016.
  17. Maruti Suzuki bets big on CNG, hybrid cars - Times of India timesofindia.indiatimes.com.
  18. https://climateprotection.org/wp-content/uploads/2018/10/Survey-on-Global-Activities-to-Phase-Out-ICE-Vehicles-FINAL-Oct-3-2018.pdf
  19. Move is on to ban diesel cars from cities - DW - 26.02.2018 dw.com.
  20. In a First for Germany, Hamburg Bans Diesel Engines. On 2 Roads. nytimes.com. 30 May 2018.
  21. Berlin becomes latest German city to draw up diesel ban telegraph.co.uk. 5 October 2018.
  22. Gibgas: 900th CNG Filling Station for Germany NGV Global News. Viitattu 20.7.2016.
  23. Gibgas: 900th CNG Filling Station for Germany NGV Global News. Viitattu 20.7.2016.
  24. France Needs 250 Filling Stations by 2020 to Meet Increasing Demand for Natural Gas in Transport NGVA.eu.
  25. English, Eoin. "Natural gas bus hits the streets in bid to cut fuel bill", July 17, 2012. 
  26. Kysymys: Paljonko Suomessa on kaasuautoja? vihreakaista.fi. Viitattu 20.7.2016.
  27. Kaasutankkausasemat Gasum.
  28. Kaasuautoilulle muhkea 2,65 miljoonan euron tuki EU:lta 16.7.2016. MTV3. Viitattu 19.7.2016.
  29. Kaasuautojen verotus Biokaasuauto. Viitattu 19.7.2016.
  30. Liikennebiokaasun päästöttömyys huomioon auto- ja ajoneuvoverossa KD-Lehti. Viitattu 19.7.2016.
  31. Maakaasu ja biokaasu liikennepoltoaineina saavat ensi vuonna käyttövoimaveron Iltasanomat.
  32. Näin kolmannes suomalaisista voisi kulkea biokaasulla Energiaremontti2015. Viitattu 19.7.2016.
  33. Koeajossa Opel Astra CNG: Paljonko kaasuauto säästäisi eurojasi? iltalehti.fi.
  34. Päästöt jäävät sähköauton tasolle, mutta auto on paljon halvempi: Entäpä jos ostaisin kaasuauton? iltalehti.fi.
  35. Kaasuauto harkinnassa? Gasumin kiinteähintainen kaasutarjous päättyy taloustaito.fi.
  36. Kotimaiset edistykselliset biopolttoaineet kansantalouden kannalta paras vaihtoehto VTT. Viitattu 19.7.2016.
  37. Kaasutietoutta Gasum. Viitattu 19.7.2016.
  38. Kari Ylänne: Sähköautojen määrän kasvutavoitteille naureskeltiin, mutta yksi käyttövoima ylitti välitavoitteen etuajassa Ilta-Sanomat. 17.2.2019. Viitattu 19.2.2019.
  39. Käytettyjä kaasuautoja tulee runsaasti Ruotsista – Gasum aikoo avata uuden kaasunjakeluaseman Limingantulliin kaleva.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]