Sähköauto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Renault Zoe oli vuonna 2015 myydyin sähköautomalli EU:n alueella.
Nissan Leafia käytetään taksiautona esimerkiksi Virossa (2015).
Volkswagenin e-Golf oli vuoden 2015 neljänneksi myydyin sähköautomalli EU:ssa.
Vuoden 2015 suosituimpiin kuuluneet Nissan Leaf ja Tesla Model S -sähköautot rinnakkain.
BMW i3 (2015).

Sähköauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii sähkömoottori ja jossa sähköenergia on varastoitu akkuihin. Sähköautot ovat ajossa päästöttömiä ja niiden tuottamat päästöt riippuvat siitä miten auton käyttämä sähköenergia on tuotettu.

Sähköautojen toimintamatka yhdellä latauksella on 50–500 kilometria, riippuen akuston koosta, ajonopeudesta ja ulkoilman lämpötilasta. Saavutettavissa oleva ajomatka kuitenkin riittää monissa tapauksissa päivittäiseen käyttöön: esimerkiksi Suomen pääkaupunkiseudulla asuvien työmatka on keskimäärin 7–23 km[1] ja henkilöauton arvioitu keskimääräinen ajosuorite vuodessa vuonna 2009 oli 17000 kilometriä eli alle 50 km päivässä[2].

Sähköautojen kehityksen vetureina ovat olleet suurkaupunkien huono ilmanlaatu, arvuuttelu öljyntuotannon rajojen saavuttamisesta ja liikenteen päästöistä osaltaan johtuva maapallon ilmaston lämpeneminen. Litiumakkutekniikan kehittyminen mobiililaitteiden yleistyessä on ylipäätään tehnyt sähköautoista taloudellisesti mielekkäitä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sähköautojen historia

Sähköautot olivat aivan ensimmäisiä käyttöön otettuja autoja. Ne olivat suosituimpia vielä 1900-luvun alussa, kunnes polttomoottoriautot syrjäyttivät ne.

Yhtenä syynä syrjäytymiseen oli siirtyminen sähköverkoissa tasavirrasta vaihtovirtaan, joka teki käytännössä akkujen latauksen mahdottomaksi ilman kalliita lisäinvestointeja. Tämä siirtyminen tasavirrasta vaihtovirtaan tapahtui Yhdysvalloissa asteittain, vuonna 1902 oli tuotetusta sähköstä tasavirtaa jäljellä 39 % ja 1917 enää 5 %.lähde? Ennen tasasuuntaajan keksimistä vaihtovirran tulon jälkeen akkujen laatamiseen piti ensin kytkeä vaihtovirtamoottori pyörittämään tasavirtageneraattoria, jonka virralla akkuja ladattiin. Tästä syntyi kallis lisäinvestointi, paljon energianhukkaa lämpönä, ja ennen kaikkea melua koko pitkän latauksen ajan.

Sähköautot olivat mukana jo autohistorian ensimetreillä 1830-luvulta 1900-luvun alkuun. Autoihin tuli kuitenkin sähköisin käynnistinmoottorein varustetut polttomoottorit ja sähkö voimanlähteenä autoissa väistyi. Yhdysvalloissa valmistettiin Henney Kilowatt -merkkistä sähköautoa vuosina 1959–1960. Vasta 2000-luvulla alkoi nousta uusi voimakas kiinnostus sähköautoihin hybridiautojen myötä.

Sähköauton tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköauton laajamittaisen käyttöönoton teknisenä esteenä on pidetty akkujen painosta johtuvaa hyötykuorman menetystä, pulmallista energiahyötysuhdetta, rajattua toimintamatkaa, latauspisteverkoston puutetta, akkujen latausaikoja ja akkujen uusimisen kustannuksia. Kehitys on parantanut akkukäyttöisen sähköauton kilpailukykyä verrattuna polttomoottori-, hybridi- tai polttokennoilla tuotettua sähköä käyttävään vetyautoon. Eräät sähköautomallit kykenevät 400–500 kilometrin ajoon yhdellä akkulatauksella ja akut ovat entistä pitempikestoisempia sekä nopeammin ladattavia. Merkittävin näistä autoista on toistaiseksi ollut perheautokokoluokassa oleva Tesla Model S, jonka halvin malli maksaa vuoden 2015 hinnan mukaan hieman yli 80 000 euroa.[3] Hinta on suuruusluokaltaan edustusautoja vastaava, mutta silti auto on saanut suosiota. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomeen rekisteröitiin 183 sähköautoa, joista Tesloja oli puolet.[4] Yhdysvalloissa Tesla on rakentanut latauspisteverkostoa. Suomessa niitä ovat rakentaneet kaupan keskusliikkeet, sähköyhtiöt ja automaahantuojat yhteistyössä. Euroopan unioni edellyttää jäsenmailtaan latauspistesuunnitelmaa.[5]

Sähköautojen laajamittainen tulo liikenteeseen voi olla totta jo lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Ruotsin valtion sähköyhtymä Vattenfallin konsernijohtaja Lars G. Josefsson uskoo, että autoteollisuus suuntautuu vahvasti ja nopeasti kohti sähkö- ja hybridiautoja, niin että vuonna 2020 maailman uusista autoista joka kymmenes tulisi olemaan sähköauto[6].

Hybridiautot mahdollistavat askelen kohti täysin sähköllä kulkevaa autoa, etenkin jos rinnakkaishybrideistä siirrytään sarjahybrideihin. Sarjahybridissä - kuten General Motorsin Chevrolet Voltissa - auton liikevoiman tuottaa pelkkä sähkömoottori ja polttomoottori käyttää akkuja lataavaa sähkögeneraattoria.

Jotkut merkittävät autovalmistajat (Toytaja) linjaavat että täyssähköautoista ei ole haastamaan bensiini- ja dieseltekniikkaa, vaan panostavat vetyauton kehitykseen. [7] [8]

Akut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Akku

Sähköautoissa käytettäviä akkuja ovat muun muassa LiFePO4-litiumakku , litiumioniakku, litiumionipolymeeriakku sekä hieman harvinaisemmat sinkki-ilma- ja sulasuola-akut. Käytöstä pois jäämässä ovat jo lyijyakku, nikkelikadmiumakku (NiCd), nikkelimetallihydridiakku (NiMH).

1990-luvun loppupuolelta alkaen ovat akkuteknologiat kehittyneet, sillä etenkin matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden valmistukseen on tarvittu entistä parempia akkuja.

Lataaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköautojen lataamiselle on yleensä useita vaihtoehtoja. Auton voi ladata johdollisesti tavallisesta pistorasiasta, jolloin lataaminen 100–150 km ajomatkaa varten kestää noin 6 tuntia[9][10], tai erilaisilla johdollisilla pikalatauksilla, jolloin latausaika on lyhyempi, mutta tämä vaatii erillisen latausaseman.[9]

Sähköauton lataamiseksi on kehitetty johdotonta magneettiresonansiin perustuvaa tekniikkaa, jonka odotetaan helpottavan huomattavasti latausta sillä akku latautuu automaattisesti kun auto on pysäköity johdottoman latauksen tarjoamaan pysäköintipaikkaan. Magneetiresonanssiin perustuvia latausasemia tullaan valmistamaan myös Suomessa.[11]

Toimintamatka eli ajomatka yhdellä latauksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköautojen toimintamatkojen ilmoitustyyli vaihtelee. Nissan Leafille ilmoitetaan toimintamatkaksi 122–199 km olosuhteista riippuen (199 km NEDC) ja Citroën C-Zerolle 150 km NECD. Monet valmistajat ilmoittavat auton toimintamatkan NEDC testin mukaisesti, testi pyrkii simuloimaan tavallista ajoa ja siinä keskinopeus on 33 km/h eikä se sisällä nopeita kiihdytyksiä.[12] Testiä on moitittu vanhentuneeksi, sillä käytännössä autoilla ajetaan nykyisin nopeammin.[13] Tästä seuraa että valmistajan ilmoittama auton toimintamatka on pidempi kuin auton saavuttama toimintamatka, jos ajetaan samaa nopeutta muun liikenteen kanssa.

Ruotsalaisen TSS testasi alkutalvesta 2014 markkinoilla olevien sähköautojen, Nissan Leaf, Citroën C-Zero, Renault Kangoo, Volvo C30 ja Tesla Roadster akun kestoa talvisissa olosuhteissa. Testin mukaan -20 asteen lämpötilassa autojen toimintamatka lyheni huomattavasti. Lämmityslaitetta käytettäessä näistä autoista vain Tesla Roadster eteni yli 100 km:n matkan 90 km/h nopeudella ajettaessa. Esimerkiksi Nissan Leafista akku tyhjeni jo 58 km ajolla ajettaessa 100 km/h.[14]

Sähköauto olisi toimintasäteeltään monelle autoilijalle riittävä arkikäytössä, sillä esimerkiksi Suomessa keskimääräinen itse ajettu työmatka on 16 kilometriä ja päivittäin autoilla ajetaan keskimäärin 50 kilometriä.[15] Myös keskimääräinen mökkimatka on vain 93 kilometriä[16], joka taittuu käytännössä kaikilla markkinoilla olevilla täyssähköautoilla. Mökkeilyä ajatellen valitettavaa on, että ainoa täyssähköauto johon saa vetokoukun, on Tesla Model X.[17] Vetokoukkumahdollisuus on harvinainen myös ladattavissa hybrideissä: kesällä 2016 vetokoukku oli saatavilla vain Volkswagenin Golf GTE ja Passat GTE -hybrideihin.

Sähköauton toimintamatkan arvionnissa tulee olla kriittinen käytetyn mittausmenetelmän suhteen, koska alalle ei ole vielä syntynyt vakiintunutta testikäytäntöä. Parhaiten toimintamatka selviää koeajamalla auto omassa arkikäytössä, mielellään pakkassäässä.

Akun käyttöikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisen talk-show isännän Jay Lenon Baker Electric -sähköauto vuodelta 1909 toimii edelleen alkuperäisillä akuillaan (kuvassa vastaava auto vuodelta 1908).

Yksittäiset akut järjestetään suuremmaksi akustoiksi, jossa voltti- ja ampeerituntimääriltään toisistaan eroavat akut muodostavat energiamäärältään optimaalisen kokonaisuuden. Akkujen käyttöikä vaikuttaa suuresti käyttökustannuksiin ja akkujen kuluminen riippuu puolestaan monesta eri tekijästä.

Hybridiautoissa akkujen tiedetään kestävän käyttöä yli kymmenen vuotta, mutta verkkovirta voi olla niiden akuille haitallisempaa kuin polttomoottorin tuottama[18].

Käytännön esimerkkinä Toyota RAV4 EV:n NiMH-akut ovat saavuttaneet 160 000 km ajomäärän hyvin pienellä toimintasäteen pienenemisellä, ja sähköautot saattavat siten saavuttaa tai ylittää vastaavan polttomoottoriauton eliniän akkujen osalta.[19] Toisaalta nykyään käytetään litiumioniakkuja, jotka kestävät paljon suurempiakin ajokilometrejä. Esimerkiksi Teslan akkutakuu kattaa rajattomat kilometrit 8 vuoden sisällä.[20] Tämänkin jälkeen akku toiminee riittävän hyvin vielä monta vuotta. Täyssähköautojen tuotanto lopetettiin Toyotalla syyskuussa 2014, [21] syynä että toimintamatka on liian lyhyt ja latausaika liian pitkä.[22]

Akkujen ympäristöhaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki energiavarastot, kuten akut ja polttoaineet, ovat ympäristölle haitallisia ja tuottavat hävittämis- tai kierrätysmaksuja. Joidenkin uusien akkujen valmistuksessa käytettävät kemikaalit ovat ympäristölle haitallisia. Tässäkin asiassa erityisesti litiumakkuja valmistavat tehtaat ovat parantaneet ympäristötietouttaan. Litium itsessään on hyvin reaktiivinen materiaali ja palaa helposti. Uusimmat LiFePO4-litiumakut eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Perinteisillä autojen käynnistysakuilla on hyvät kierrätysohjelmat, joten todennäköisesti uusille akuille luodaan maailmanlaajuisesti vastaavat kierrätysjärjestelyt, joilla ympäristölle haitalliset kemikaalit saadaan talteen. Yhä enemmän myös etsitään ja käytetään akkujen kehittämisessä biologisesti turvallisia aineosia ja pyritään eroon haitallisista ja myrkyllisistä aineista.lähde?

Akkujen turvallisuus onnettomuuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköauton turvallisuusnäkökohtia on pohdittu kansainvälisessä ISO standardissa 6469. Standardi jakaantuu kolmeen osaan ja käsittelee seuraavia aiheita:

  • Mukana kulkevaa energiavarastoa, eli akkuja
  • Toiminnallista turvallisuutta ja vikatilanteilta suojautumista
  • Sähköiskuilta suojautumista

Palomiehet ja pelastushenkilökunta tarvitsevat erityistä koulutusta sähkö- ja hybridiauto-onnettomuuksien aiheuttamien suurten jännitteiden ja akkujen kemikaalipäästöjen varalle. Sähköauto-onnettomuudet synnyttävät uudenlaisia uhkia, kuten akkujen äkillisen purkautumisen aiheuttamia paloja.lähde?

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköauton energiakustannukset ovat tyypillisesti muutamien eurosenttien luokkaa kilometrillä, kun taas bensiinikäyttöisen auton energia maksaa moninkertaisesti tähän verrattuna.[23][24] Tähän osaltaan vaikuttaa se, että edullisissa sähköautoissa on käytössä tehoa 10–20 kW, kun polttomoottoriautoissa on käytössä tehoa 50–200 kW. Tehoerot käyttäjä huomaa kiihtyvyydessä ja maksiminopeudessa. Energiakustannuksena on huomioitava myös talvella sähköautoon tarvittavan erillisen lämmittimen käyttämä energia.

Kokonaiskäyttökustannukset kertyvät paljolti akkujen vaihtokustannuksista. Hintoja on saatu kuitenkin pienennettyä, esimerkiksi Teslan 40kWh akkupaketti maksaa nykyään 6 200 €[25]. Akkujen käyttöikä on akkutyypistä riippuen yleensä noin 5–15 vuotta. Mitä kalliimpi akkutyyppi, sen parempi toimintamatka (jopa 400–500 km), latausaika ja käyttöikä (jopa 10-15 vuotta). Jos akustolla ajettaisiin vaikkapa 250 000 km, akuston kilometrikustannus olisi 0,025 €/km. Kun tähän lisätään sähkö (0,0588€/kWh, 17kWh/100 km) eli 0,01 €/km, tulee sähköauton kustannuksiksi varsin matala 0,035 €/km. Korkeamman ostohinnan vastapainona ovat matalat ajo- ja huoltokustannukset.lähde?

Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palolan laskelman mukaan sähköautojen osuuden kasvattaminen puoleen pääkaupunkiseudun liikennesuoritteesta kasvattaisi sähkön kulutusta 500 gigawattituntia, joka vastaa kymmenesosaa Helsingin sähkön kulutuksesta. Tämä määrä pystyttäisiin tuottamaan kaavailtujen tuulipuistohankkeiden tuottamalla tuulivoimalla.[26]selvennä

Jos Ruotsin kaikki autot olisivat sähköautoja, niiden energian tuottamiseen tarvittaisiin sähköä samaa suuruusluokkaa kuin mitä yksi ydinvoimala nyt tuottaa.[6]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun arvioidaan auton ympäristövaikutuksia kokonaisuutena otetaan huomioon kaikki tekijät auton koko käyttöiältä, sen ekologinen jalanjälki. Tällöin otetaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset, jotka seuraavat niin auton valmistuksesta, sen käytöstä kuin sen purkamisestakin. Sähköauton ja polttomoottoriauton ympäristövaikutuksia on vaikea vertailla tyhjentävästi ja tasapuolisesti. Esimerkiksi ei tarkkaan tiedetä onko vaikkapa joissakin sähköautomalleissa käytettyjen nikkeli-kadmium-akkujen valmistuksen synnyttämät haitalliset päästöt ympäristön kannalta enemmän vai vähemmän vahingolliset kuin bensiinin valmistuksen synnyttämät petrokemian päästöt.

Suurin vaikutus ympäristölle on todennäköisesti auton käyttämä energialähde. Vertailussa vaikuttavin ero sähköauton hyväksi syntyy, kun sähköauton tarvitsema sähkö tuotetaan täysin uusiutuvilla luonnonvaroilla tai ydinvoimalla. Jos taas sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten suurin osa sähköstä maailmalla tällä hetkellä tuotetaan, pienenee autojen välisen ympäristövaikutuksen ero.[27] Sähkötuotannon nykyisellä jakaumalla on sähköauton jättämä ekologinen jalanjälki kuitenkin huomattavasti pienempi.[28] Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan sähköautot eivät siellä juurikaan olisi polttomoottoriautoja ympäristöystävällisempiä, ellei sähköntuotannon rakennetta muuteta ekologisemmaksi.[29] Esimerkiksi Suomessa teollisesti tuotetun sähköenergian hiilidioksidipäästöt pienenivät vuoden 2016 alkua edeltäneen kahden vuoden aikana merkittävästi eli kolmenneksen, likimain tasolta 150 g(CO2)/ kWh(e) tasolle 100 g(CO2)/ kWh(e), kun tarkastellaan 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa energiantuotannosta.[30] Lisäksi Suomessa kuluttaja voi valita sähköntoimittajansa ja käyttämänsä sähkön alkuperän. Kuluttajan kotiin tai latauspisteelle saapuvan sähkön päästöarvoa on hiukan korkeampi sähköverkon siirtohäviöidön seurauksena.

Akkujen uusiminen on yksi tekijä sähköauton ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Niiden käyttöikä vaihtelee 5–15 vuoteen riippuen akkutyypistä, ajokilometreistä ja siitä, kuinka loppuun akku käytetään. Nykyään käytetään pitkäkestoisia litium-ioniakkuja; esimerkiksi Teslan akkutakuu on 8 vuotta rajattomilla ajokilometreillä[20]. Toisaalta myös polttomoottoriautoa rasittaa kuluvien osien vaihtaminen (sytytystulpat, suodattimet, käynnistysakut yms.) ja öljynvaihdot. Sähkömoottori on puolestaan huomattavasti pitkäikäisempi kuin polttomoottori, sillä siihen ei kohdistu vastaavaa kulutusta (kitkaa, lämpöä ja painetta).

Polttomoottoriautojen käytöstä aiheutuu merkittävästi pienhiukkaspäästöjä, etenkin bensiini- ja dieselautoista. Esimerkiksi Suomessa pienhiukkasista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia arvioidaan tapahtuvan vuosittain noin 1300,[31] toisaalta sähköautokin tuottaa katupölyä ja rengaspölyä.

Kooste sähköauton käyttöä puoltavista ja haittaavista seikoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköauton puolesta esitettyjä seikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sähköautot vähentävät riippuvuutta öljystä ja öljymarkkinoiden heilahteluista, mikäli sähköstä on riittävän suuri osuus tuotettu muista kuin öljypohjaisista energialähteistä.
  • Sähköautot pienentävät kulkemiseen käytetyn energian kustannuksia.
  • Sähköautot ovat energiatehokkaampia: kulkemiseen tarvittava energiamäärä on polttomoottoriautoja huomattavasti pienempi.
  • Polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla pienentäisi ilmastomuutosta, jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla energioilla tai ydinvoimalla.
  • Sähköautot ovat polttomoottoriautoja hiljaisempia.
  • Jarrutuksessa lataavalla järjestelmällä saadaan osa siitä energiasta talteen, joka polttomoottoriautossa muuntuu jarrujen kulumiseksi ja kuumenemiseksi.
  • Sopivasti lisävarustettu sähköauto voi myös antaa akuistaan virtaa kodin sähkölaitteille sähkökatkosten aikana.
  • Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palolan mukaan sadan sähköautokilometrin "polttoainekulu" on noin kaksi euroa, kun diesel- ja bensiiniautolla kustannus on moninkertainen[26].
  • Sähköautoilla on positiivisia terveysvaikutuksia erityisesti kaupunkialueilla, koska ne vähentävät autoilun pienhiukkaspäästöjä.
  • Sähkömoottori on täysin huoltovapaa ja toimintavarma kaikissa Suomen lämpötiloissa, eikä siinä ole hajoavia osia.

Sähköautoja vastaan esitettyjä seikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ajomatka on rajattu akkuihin varattuun energiaan ja uudelleenlataaminen ilman pikalaturiasemaa on yleensä hidasta.
  • Huomattavalla osalla väestöstä, erityisesti kaupungeissa, ei ole vakituista paikkaa ladata sähköautoa.
  • Sähköautojen latausinfrastruktuuri vaatii kehittämistä.
  • Paikalliset sähköverkot eivät kestä pikalatausta, koska tarvittava hetkellinen sähköteho on useita satoja kilowatteja suuremmille akustoille.lähde?
  • Raskaat akut pienentävät hyötykuormaa.
  • Maailman laajuisesti suuri osa sähköstä tuotetaan tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA:n mukaan vuonna 2012 kilowattitunti tarvittaessa käynnistettävällä varavoimatyyppisellä voimalalla tuotettua sähköä aiheutti keskimäärin 0,703 kg hiilidioksidipäästöjä.[32] Toinen yhdysvaltalaislähde käytti keskimääräislaskelmissaan päästöarvoa 0,59 kg (CO2)/kWh. [33] Suomessa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä aiheutui keskimäärin huomattavasti edellä esitettyjä arvoja vähemmän, 12 kuukauden sähköntuotannosta määritettynä keskiarvona luokkaa 0,100 kg hiilidioksidia kilowattituntia kohden.[30] Tämän päälle tulee sähkönsiirtoverkon muutaman prosentin häviöistä aiheutuva lisäys.
  • Akkujen hankinta- ja vaihtokustannukset ovat suuret: 2 000 $ (lyijyakku) – 12 000 $ (litium-ioni-akku).[25] Ajokilometrit saattavat nousta vähän ajavilla lähes bensa-autojen tasolle, koska suurin osa akuista vanhenee ajan myötä, vaikkei niillä ajettaisikaan maksimikilometrejä.
  • Akut toimivat huonosti kylmässä, pakkasella sähköauton toimintamatka on lyhyempi.
  • Jotkut akkutyypit sisältävät raskasmetalleja ja muita ympäristölle ja ihmiselle myrkyllisiä aineita (mm. lyijy, kadmium ja nikkeli).
  • Litium-metallin omistussuhteet saattavat rajoittaa litiumakkujen hintakehitystä ja voi johtaa tulevaisuudessa jopa kasvaviin hintoihin. Vaikka litiumia on runsaasti, maailman suurimmat litiumesiintymät ovat harvojen hallussa.
  • Sähköautot ovat hiljaisia, mikä tekee niiden havaitsemisesta hankalaa esimerkiksi sokeille.[34]

Sähköauton verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sähköautot Suomessa

Suomessa sähköautosta joutuu maksamaan käyttövoimaveroa (entinen dieselvero). Käyttövoimavero tulee maksaa, vaikka käytetty sähkö on jo verotettua ja/tai sähkö olisi tuotettu uudistuvilla luonnonvaroilla. Käyttövoimaveron poistamiseksi sähköautoilta on eduskuntaan lähetetty aiheesta addressi vuonna 2009, jolloin eduskunnassa tehtiin myös aloite asiasta. Käyttövoimavero sähköautosta on 2012 kolminkertainen verrattuna hybridiautoon. Sähköautosta käyttövoimaveroa maksetaan painon mukaan, käyttövoimaveron määrä päivää kohden on jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta 1,5 senttiä.[35]

Suosituimmat sähköautot Euroopan unionissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission yhteydessä toimiva EAFO (European Alternative Fuels Observatory, vapaa suom. Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineinden tarkkaamo) kerää tilastoja eniten myydyistä sähkö- ja hybridiautoista EU-maissa.[36][37]

Suosituimmat sähköautot (BEV) EU:ssa[36]
Sija
2016 alku
Automerkki
ja malli
2016, alkuvuosi
(kpl)
2016, alkuvuosi
(%)
2015
(kpl)
2015
(%)
1 Nissan Leaf 8 058 12,5 15 230 8,1
2 Renault Zoe 7 466 11,5 18 536 9,8
3 Tesla Model S 4 166 6,4 15 981 8,4
4 Volkswagen e-Golf 2 918 4,5 11 154 5,9
5 BMW i3 2 056 3,2 6 292 3,3

Sähköakkuun perustuvista sähköautoista (BEV)[37] viisi suosituinta automallia olivat EU:ssa vuoden 2016 alussa:[36]

Suosituimmat ladattavat hybridiautot (PHEV) EU:ssa[36]
Sija
2016 alku
Automerkki
ja malli
2016, alkuvuosi
(kpl)
2016, alkuvuosi
(%)
2015
(kpl)
2015
(%)
1 Mitsubishi Outlander PHEV 8 293 12,8 31 415 16,6
2 Volkswagen Golf GTE 4 224 6,5 17 622 9,3
3 Volvo XC90 PHEV 3 487 5,4 2 820 1,5
4 Audi A3 e-Tron 2 831 4,4 12 118 6,4
5 VW Passat GTE 2 495 3,9 4 815 2,5

Ladattavien hybridiautojen (PHEV)[37] viiden kärki EU:ssa oli seuraava:[36]

Osa suosituista hybridiautomalleista tuotiin markkinoille vasta 2015 aikana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikkuminen pääkaupunkiseudulla 2005 (PDF) (s. 23) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.
  2. Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen (PDF) (s. 12) 2010. Liikennevirasto.
  3. Tesla motors Suomen tilaussivusto elokuu 2015. Tesla Motors. Viitattu 16.8.2015.
  4. Clas von Bell: Sähköautojen rekisteröinnissä huima kasvu 8.1.2015. Uusi Suomi. Viitattu 16.8.2015.
  5. Pasanen, Jarmo: Sähköä tankkiin. Suomen luonto 6/2015, 14.8.2015, s. 66-67. Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
  6. a b Iivonen, Jyrki: Vattenfall: Autokanta alkaa sähköistyä 10 vuodessa. Helsingin sanomat 6.10.2009, s. B7.
  7. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000781688.html Toyota-johtaja: Sähköautot eivät ole ratkaisu - kaikkien mallien tuotanto lopetetaan
  8. http://www.toyota.com/rav4ev/ Mirai fuel cell vehicle.
  9. a b http://www.peugeot.fi/showroom/ion/5-ovinen/?snsrc=aws_5a4629c287f5987f5d80c19203ff98b332145506271&snkw=s%C3%A4hk%C3%B6auto#showroom-section4
  10. https://www.chevrolet.fi/autot/volt/#module-3
  11. Nordpower Oy aloittaa johdottomien latausasemien valmistamisen sähköautoille johdottomien latausasemien valmistaja nordpower-ltd.com.
  12. http://www.5-stroke-engine.com/en/Fahrzyklus.html
  13. Peter Mock, John German, Anup Bandivadekar, Iddo Riemersma: Discrepancies between type approval and "real-world" fuel consumption and CO2 values Huhtikuu 2012. International Council on Clean Transportation. Viitattu 29.8.2012.
  14. http://www.nyteknik.se/nyheter/fordon_motor/bilar/elbil/article3802822.ece
  15. Liikenne- ja viestintäministeriö & al.: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 10.4.2007. WSP Finland Oy. Viitattu 10.6.2007.
  16. Tutkijat: Jos kukaan ei kiilaisi juhannusruuhkassa, kaikki olisivat perillä nopeammin Viitattu 24.6.2016.
  17. Teslan uutuutta jo tilattu Suomeen - ainoa sähköauto, johon saa vetokoukun Viitattu 24.6.2016. fi-FI
  18. Akut sähköauton kehityksen jarru Helsingin Sanomat. 18.9.2008. Viitattu 22.9.2008.
  19. Knipe, TJ et al. (2003): "100,000-Mile Evaluation of the Toyota RAV4 EV", Southern California Edison, Electric Vehicle Technical Center
  20. a b Tesla Motors Offers Unlimited Battery Warranty , www.plugincars.com, (englanniksi)
  21. Brad Berman: Toyota Wraps Up Production of RAV4 EV 24.9.2014. PluginCars.com. Viitattu 22.8.2016.
  22. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000781688.html Toyota-johtaja: Sähköautot eivät ole ratkaisu - kaikkien mallien tuotanto lopetetaan
  23. Idaho National Laboratory (2005): "Comparing Energy Costs per Mile for Electric and Gasoline-Fueled Vehicles", Advanced Vehicle Testing Activity (avt.inel.gov)
  24. Aiheesta myös: Vesa Linja-aho: Uusi lelu: 2500 km takana, polttoainekulut: 4,73 € Tuulilasi. undefined. Viitattu 14.1.2016.
  25. a b 2013 Model S Price Increase Tesla Motors (www.teslamotors.com)
  26. a b http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Helsingin+Energia+tekee+ensimmäisen+sähköautojen+latauspisteen+Kamppiin/1135249585447
  27. Tahara, K. et al. (2001): "Comparison of CO2 Emissions from Alternative and Conventional Vehicles.", World Resources Review 13:52-60
  28. Van Mierlo, J., et al. (2003): "Environmental Damage Rating Analysis Tool as a Policy Instrument", 20th International Electric Vehicle Symposium and Exposition [vanhentunut linkki]
  29. Tekniikka ja talous 20.10.2009
  30. a b CO2-päästöt (ilman bio-tuotantoa) / Koko sähköntuotanto, 12kk CO2-emissions (excluding emissions from biomass combustion) / Power generation, 12 months (pdf) (sivu 16/17; kaavio esittää Teollisen sähköenergian tuotannon hiilidioksipäästöjä grammoina hiilidioksidia per kWh energiaa (g CO2 / kWh(e), 12 kk) Suomessa, liukuva 12 kk:n keskiarvo) 15.3.2016. Energiateollisuus ry, energia.fi. Viitattu 10.4.2016.
  31. Lea Huttunen: Pienhiukkaset kuriin 2006. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.6.2007. [vanhentunut linkki]
  32. GHG Equivalencies Calculator - Calculations and References epa.gov. Viitattu 2.6.2016. (englanniksi)
  33. How we calculate carbonfund.org. Viitattu 2.6.2016. (englanniksi)
  34. Electric vehicles pose concerns for blind pedestrians Auto Blog Green.
  35. Ajoneuvoverolaki
  36. a b c d e Vechicle Stats: Top 5 selling BEV, Top 5 selling PHEV (Tilastot koko EU:sta, oletuksena kuluva vuosi. Valittavissa vuodet 2008 lähtien (Year). Suomea koskevan vuositilaston saa esille valinnalla Country= Finland) European Alternative Fuels Observatory, eafo.eu. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
  37. a b c Glossary (lyhenteiden selitykset) European Alternative Fuels Observatory, eafo.eu. Viitattu 10.4.2016. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sähköauto.