Suko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sukopistorasia ja -pistoke.

Suko (lyhenne sanasta suojakosketin) on yleisesti käytetty nimitys suojamaadoitetulle sähköpistokkeelle tai -pistorasialle. Keksinnön alkuperämaassa Saksassa siitä käytetään nimitystä Schuko (sanasta Schutzkontakt) ja muualla Euroopassa myös nimityksiä "Type F" ja "CEE 7/4".

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukopistokkeessa on kaksi pyöreää sauvaa, joiden halkaisija on 4,8 millimetriä ja pituus 19 millimetriä. Niiden etäisyys toisistaan, keskipisteistä mitattuna, on 19 millimetriä. Sauvojen kautta kulkee vaihe- ja nollavirta. Pistokkeen ylä- ja alasivulla on metallilevy. Nämä antavat suojaavan maakosketuksen. Sukopistorasiassa on aukko, johon pistoke asetetaan.

Sukopistokkeet ja -pistorasiat ovat symmetrisiä vaihtovirtajohtimia. Ne voidaan yhdistää toisiinsa kahdessa eri asennossa; näin sähkölaitteeseen voidaan syöttää sekä vaihe- että nollavirtaa kummasta tahansa sauvasta. Kuten useimpiin Euroopassa käytössä oleviin pistorasioihin, myös sukoon voidaan asettaa niin sanottu europistoke. Sukopistoketta pidetään sukopistorasiaan kytkettynä hyvin turvallisena. Maadoittamattomassa pistorasiassa turvallisuus vastaa maadoittamatonta pistoketta. Sukopistokkeita käytetään tavallisesti 230 voltin ja 50 hertsin sähköverkoissa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukojärjestelmä kehitettiin Saksassa. Sitä koskeva patentti DE 370538 myönnettiin vuonna 1926 baijerilaiselle sähkötarvikkeiden tuottajalle Albert Büttnerille. Nykyään järjestelmä on käytössä yli 40 maassa. Näihin kuuluu suurin osa Manner- ja Itä-Euroopan maista. Irlannissa sitä esiintyy joissakin hyvin vanhoissa asennuksissa. Ranskassa, Belgiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa on käytössä järjestelmä, jossa pistoke ja pistorasia ovat samankokoiset sekä pääsauvojen sijoittelu sama, mutta pistorasiassa on maadoituslevyjen sijasta suojamaadoitussauva eikä siinä ole ohjausuria sivuilla. Uudenaikaisin sukopistoke on yhdistelmäversio "CEE 7/7". Siinä on aukko, jonka avulla se sopii myös ranskalaisiin, maasauvallisiin pistorasioihin.

Sukopistorasioita perinteisesti on käytetty kosteissa tiloissa, kun taas kuivissa tiloissa on käytetty maadoittamattomia pistorasoita. Kuivassa tilassa ei ole maata, jolloin mahdollinen sähköisku ei yleensä ole hengenvaarallinen. Vuodesta 1997 sukopistorasiat ovat kuitenkin Suomessa olleet pakollisia uusissa asennuksissa myös kuivissa tiloissa.

Turvaominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistorasiaan asetettaessa sukopistoke täyttää pistorasian aukon ja synnyttää suojamaadoituskosketuksen maadoituslevyillään ennen kuin vaihe- ja nollasauvat muodostavat kosketuksen. Näin se suojaa käyttäjää koskettamasta sauvoihin, joissa on jännite. Tämän takia sukojärjestelmässä ei tarvita osittain eristettyjä sauvoja kuten europistokkeissa sekä brittiläisissä ja australialaisissa pistokkeissa. Sivuille sijoitetut, sähköä johtamattomat ohjausurat antavat lisäsuojaa mahdollistamalla suurien ja painavien pistokkeiden turvallisen käytön esimerkiksi sisäänrakennetuissa muuntajissa ja ajastimissa.

Yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukopistorasiaan voidaan kytkeä kaksisauvaiset suojaeristetyt pistokkeet CEE 7/16 ja CEE 7/17. Sukopistoke voidaan toki liittää kaksisauvaisiin maadoittamattomiin pistorasioihin. Tällöin turvallisuus on tyydyttävä, koska tällaisessa tilassa ei ole maata. Pistoke voidaan myös liittää pistorasioihin, joiden maadoitusjärjestelmä on siinä määrin erilainen, että ne eivät sukopistoketta käytettäessä muodosta maakosketusta. Tällöin ei käyttö ole kuitenkaan turvallista. Monista muun tyyppisistä pistorasioista myös puuttuu käyttäjää pistoketta paikoilleen asetettaessa sähköiskulta suojaava aukko. Perinteinen maadoittamaton pistotulppa ei ole yhteesopiva sukopistorasian kanssa, koska maadottamaton ja suojareristämätön laite ei ole turvallinen kosteissa tiloissa tai tiloissa, joissa on maadoitettuja laitteita. Tällaisen laitteen käyttämiseen turvallisesti tilassa, jossa on sukorasoita tarvitaan suojaerotusmuuntaja. Suomessa käytettävissä pistotulpissa ja rasioissa sääntö on, että jos pistoke sopii, sitä saa käyttää. Sääntöä ei saa kiertää muokkaamalla pistoketta tai tuomalla sähköä huoneesta toiseen jatkojohdolla. Esimerkiksi tietokoneelle ei saa tuoda maadoitusta vaikka keittiöstä jatkojohdolla.

Italiassa käytetään sukopistorasioista yhdistelmäversioita, joissa on ylimääräinen sauvanreikä paikallista pienempää pistokemallia varten. Käytössä on myös yhdistelmä, jossa on kolme ylimääräistä sauvanreikää ja laajempi aukko paikallista suurempaa pistokemallia varten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saksalainen standardi DIN 49440: Sukopistorasiat
  • Saksalainen standardi DIN 49441: Sukopistokkeet
  • IEC/TR 60083