Sähköisku
Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen.
230 V verkkojännite voi aiheuttaa jopa 200 mA virran kehon läpi. Yli 50 mA suuruista ihmisen kehon läpi kulkevaa virtaa pidetään hengenvaarallisena.[1] Virran suuruuden lisäksi vaarallisuuteen vaikuttaa sähköiskun ajallinen kesto.
Staattisen sähkön purkaukset (ESD) voivat olla hyvinkin suuria hetkelliseltä virraltaan (kymmeniä ampeereja) ja jännitteeltään (kilovoltteja), mutta arkisissa olosuhteissa niiden energiamäärä on ihmiselle vaaraton, koska sähköpurkaus kestää niin lyhyen ajan.
Sähköiskun seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kuolee vuosittain keskimäärin kaksi ihmistä sähkötapaturman seurauksena. Yleisin yksittäinen sähkötapaturmatyyppi Suomessa on sähköistetyn rautatien ajolangasta saatuun sähköiskuun kuoleminen. Tällaisissa onnettomuuksissa kuoli 2010-luvulla seitsemän ihmistä, joista suurin osa päihteiden vaikutuksen alaisena.[2] Salamaniskukuolemat tilastoidaan erikseen, ja niihin kuolee Suomessa keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi.[3]
Sähköisku voi aiheuttaa kulkiessaan kehon läpi muun muassa sydämen toimintahäiriöitä, syviä ja vakavia palovammoja ja nesteen kertymistä keuhkoihin. Pahimmassa tapauksessa voi seurata sydämen kammiovärinä, jolloin ainoa tapa pelastaa sähköiskun saanut henkilö on käyttää defibrillaattoria.
Sydämen toimintahäiriöt aiheuttavat edelleen verenkierron vaikeutumista, joka puolestaan aiheuttaa sen, että kudokset eivät saa tarpeeksi happea ja ravinteita eikä niistä myöskään saada kuljetettua kaikkia kuona-aineita ja hiilidioksidia pois. Keuhkoihin kertyvä neste vaikeuttaa hengitystä.
Lyhytkestoinen sähköisku aiheuttaa yleensä vain säikähdyksen, jonka seurauksena voi kuitenkin olla putoaminen ja vakava vammautuminen, mikäli sähkötöitä tehdään jakkaralla tai telineellä seisten.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sähköturvallisuus fysiikan opetuksessa: Sähkövirran fysiologiset vaikutukset ihmiseen Helsingin yliopiston fysiikan laitos. Viitattu 13.10.2017.
- ↑ Linja-aho, Vesa: Sähköisku tappaa enää harvoin. Sähkö & Tele, 4/2020.
- ↑ Vesa Linja-aho: Fatal electrical accidents in Finland 1980–2019 – trends and reducing measures. International Journal of Occupational and Environmental Safety, 30.11.2020, nro 2, s. 37–47. doi:10.24840/2184-0954_004.002_0004. ISSN 2184-0954. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turvatekniikan keskus (Arkistoitu – Internet Archive)