Volvo C30
| Volvo C30 | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Belgia |
| Valmistaja | Volvo |
| Valmistusvuodet | 2006–2013 |
| Korimalli | 3-ovinen hatchback |
| Luokka | C-segmentti |
| Edeltäjä | Volvo 480 |
| Seuraaja | Volvo V40 |
| Teknisesti samankaltaisia |
Ford C-Max I Ford Escort Ford Focus II Ford Kuga I Mazda3 (BK) Mazda3 (BL) Mazda5 (CR) Mazda Biante Volvo C70 II Volvo S40 II Volvo V50 |
| Tekniset tiedot | |
| Pohjalevy | Volvo P1 |
| Moottori |
R4 R5 |
| Iskutilavuus | 1,6–2,5 l |
| Teho | 100–230 hv |
| Polttoaine |
bensiini diesel flexifuel |
| Vetotapa | etuveto |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen automaatti 6-vaihteinen kaksoiskytkin |
Volvo C30 on Volvon vuosina 2006–2013 valmistama alemman keskiluokan kolmiovinen hatchback. Sen edeltäjänä voidaan pitää vuosina 1986–1995 valmistettua Volvo 480 -mallia. C30 ei saanut itselleen suoraa seuraajaa, vaan sen ja S40/V50-mallit korvasi viisiovinen Volvo V40.
Volvo C30 (2006–2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Volvo C30 esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syyskuussa 2006. Auto perustuu Fordin, Volvon ja Mazdan yhteistyössä kehittämälle pohjalevylle rinnakkaismalliensa Volvo S40:n, V50:n ja C70:n tavoin. Volvon mukaan auto oli suunnattu kiireistä kaupunkielämää viettäville nuorekkaille ihmisille. Erikoinen piirre autossa on se, että takana on kolmen istuttavan istuimen sijasta kaksi erillistä istuinta.[1] Lasinen takaluukun kansi on muotoilun piirteenä viittaus historiallisiin Volvo P1800ES- ja 480-malleihin.
Vuoden 2009 Euro NCAP -kolaritestistä C30 sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[2]
Bensiinimoottoreiksi oli aluksi tarjolla nelisylinteriset 1,6 (100 hv) ja 1,8 (125 hv) sekä viisisylinteriset 2,4i (170 hv) ja 2,5-litrainen (220 hv) T5. Dieselvaihtoehtoina olivat 1,6D- (109 hv), 2,0D- (136 hv) ja 2,4 D5 (180 hv) -moottorit. Lisäksi saatavana oli flexifuel-versio 1,8F (125 hv), joka toimii sekä etanolilla että bensiinillä. D5:n sai ainoastaan viisiportaisella automaattivaihteistolla varustettuna. T5-malli oli muotoilultaan muita urheilullisempi.
Tammikuussa 2008 T5:n teho nousi 230 hevosvoimaan ja 2,4-litrainen D5-diesel tuli saataville manuaalivaihteisena. Samaan aikaan esiteltiin kuusiportainen Powershift-kaksoiskytkinvaihteisto, jonka sai ainoastaan 2,0 litran dieseliin. Volvo lupasi polttoaineenkulutuksen olevan kahdeksan prosenttia perinteistä automaattia alhaisempi.[3]
Seuraavan vuoden tammikuussa valikoima täydentyi toisella flexifuel-moottorilla, 2,0F:llä (145 hv). Marraskuussa poistui sekä 1,8 litran bensiinimoottori että sen flexifuel-versio.
Huhtikuussa 2010 dieselvalikoima täydentyi 1,6-litraisella D2- (114 hv) sekä 2,0-litraisilla D3- (150 hv) ja D4 (177 hv) -moottoreilla. Samalla karsittiin 2,4 litran bensiinimoottori ja 2,0D. Heti toukokuussa mallistosta poistui myös D5 ja syyskuussa 1,6D. Lokakuussa poistui vielä 1,6-litrainen bensiinimoottori, mutta uutuutena oli uusi 1,6-litrainen (115 hv) diesel.
Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2009 esiteltiin kasvojenkohotuksen kokenut C30, joka ehti markkinoille seuraavana vuonna. Samaan aikaan uudistui myös C70. Muutokset kohdistuivat lähinnä keulaan, johon tuli uudenlainen ilme.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Volvo C30 Autotalli.com. Viitattu 29.8.2015.
- ↑ Volvo C30 2009 Euro NCAP. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Autoesittely Volvo C30 2008–2009 Autotalli.com. Viitattu 29.8.2015.
- ↑ Autoesittely Volvo C30 2012 Autotalli.com. Viitattu 29.8.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Volvo C30 Wikimedia Commonsissa
