Bingolotto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bingolotto oli Veikkauksen onnenpeli, jota pelattiin kahtena erilaisena versiona.

Vuodet 1986–1988[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen versio oli offline-kuponkipeli, joka aloitettiin kierroksella 5/1986.[1] Kupongilla oli 5x5-ruudukko, ja kussakin ruudussa 4 numeroa – käytössä oli siis numerot 1:stä 100:aan. Kuhunkin ruutuun arvottiin oikea numero ja pelaaja voitti, jos onnistui arvaamaan kaikki numerot joko pysty-, vaaka- tai vinorivistä. Myös kulmaruudut muodostivat yhden bingorivin, jos ne eivät olleet mukana yhdessäkään rivibingossa. Yhdellä bingolla sai 50 mk, tuplabingolla 1000 mk, ja useammalla eli superbingolla voitto-osuus laskettiin aluksi pelivaihdon ja voittajien määrän perusteella, mutta myöhemmin superbingon voittosumma muutettiin kiinteäksi. Rivihinta oli 3 mk. Kuponkipelin pelaaminen päättyi vuoden 1988 lopussa.

Vuodet 1995–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen Bingoloton versio kuului Veikkauksen onnenpelien valikoimaan vuodesta 1995 kesäkuuhun 2002 asti.[2] Peliä pelattiin kaiken kaikkiaan yhteensä 34 miljoonalla eurolla, ja voittoja siitä jaettiin yli 16 miljoonaa euroa.[2]

Pelin tarkoitus oli kuin tavallisessakin bingossa, eli arvottiin numeroita, joiden piti muodostaa suoria tai vinoja rivejä, joista muodostui voittoja.

Bingolotosta esitettiin kerran viikoittain televisio-ohjelma Yle TV1 -kanavalla, jossa pelistudiossa oli suomalaisia kilpailijoita kilpailemassa suurista rahasummista. Televisio-ohjelman kehitti Spede Pasanen. Ohjelman juontajana toimi Piia Koriseva.[3] Studiossa oli automaattinen arvontatietokone, joka arpoi bingonumerot. Kilpailun voitti se, jolla ensimmäisenä oli muodostunut tietty määrä voittorivejä. Peliä pystyi pelaamaan myös kotisohvalta pelikupongin kanssa.

Viimeinen Bingoloton televisio-ohjelma esitettiin toukokuussa 2001.[4] Uudistuksen myötä peli ja säännöt säilyivät kuitenkin ennallaan kesäkuuhun 2002 asti.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bingolotto – viihteellinen rahapeli. Veikkaus-Lotto, 1986, nro 5, s. 8.
  2. a b Veikkaus vuosikertomus 2002 (PDF) (s. 12) Oy Veikkaus Ab. Viitattu 23.9.2013.
  3. Piia Koriseva Juontajat.fi. Viitattu 23.9.2013.
  4. a b Veikkaus vuosikertomus 2001 (PDF) (s. 10) Oy Veikkaus Ab. Viitattu 23.9.2013.