Giellagas-instituutti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, joka on erikoistunut saamelaiskielten ja saamelaisen kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen.[1]

Instituutti perustettiin vuonna 2001, ja sillä on päävastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa.[2] Giellagas-instituutin oppiaineita, saamen kieltä ja kulttuuria, voi molempia opiskella pääaineina[3] sekä saamen kieltä myös sivuaineena.[1] Elokuussa 2013 Giellagas-instituutti aloitti inarinsaamen verkko-opetuksen.[4][5]

Instituutti ylläpitää saamelaista kulttuuriarkistoa (Sápmelaš kulturarkiiva).

Tutkimushankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Veli-Pekka Lehtolan johdolla instituutti on tutkimusta saamelaismielikuvista Suomessa 1910–1940-luvuilla. Toisessa projektissa tutkitaan saamelaisten ja nenetsien käsityksiä ja tulkintoja maiseman ja kulttuurin välisestä suhteesta. Saamelais-suomalaiset suhteet –projektissa tutkitaan valtion sekä maakunnallisten ja paikallisten viranomaisten suhdetta saamelaisiin. Monitieteinen Saamelaisten hengellisyys -projekti tutkii saamelaisten uskonnollisen tilanteen ja hengellisyyden muuttumista 1600-luvulta 1900-luvulle. Instituutin määräaikainen professori Anni-Siiri Länsman on mukana Metropolia Arctica – tutkimusverkostossa, jossa tutkitaan pohjoisten alueiden urbanisoitumiskehitystä ja sen seurauksia. Verkoston muut tutkijat tulevat Kanadasta, Grönlannista, Alaskasta, Ranskasta ja Islannista.[6]

Saamen kielen tutkimuksessa painopisteinä ovat saamelaiskielten sanaston historiallinen tausta ja suhteet muihin uralilaisiin kieliin, saamelaiskielten äännehistoria ja sen uralilainen tausta, saamelaiskielten fonologia sekä pohjoissaamen lauseoppi, saamen omaksuminen ensimmäisenä kielenä, saamelaiset paikannimet, saame vieraana kielenä sekä pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen sanasto.[6]

Giellagas-instituutissa syntyneistä yhdeksästä ensimmäisestä tohtorinväitöksestä viisi on kirjoitettu saameksi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Giellagas-instituutti Oulun yliopisto. Viitattu 12.11.2013.
  2. Pekka Rahko: Luonnostaan kansainvälinen tiedekunta 13.9.2010. Kaleva. Viitattu 13.11.2013.
  3. Saamelainen kulttuuri pääaineeksi Oulun yliopistossa 7.5.2004. Kaleva. Viitattu 13.11.2013.
  4. Giellagas-instituutti aloittaa inarinsaamen verkko-opetuksen
  5. Inarinsaamen suosio yllätti – Oulun yliopisto aloittaa verkko-opetuksen 2.8.2013. Lapin Kansa. Viitattu 12.11.2013.
  6. a b Saamelaisen kulttuurin ja saamen kielen tutkimusprofiilit 28.3.2013. Oulun yliopisto. Viitattu 12.11.2013.
  7. Hanna Juopperi: Saamen kieli taipuu myös tieteen tekemiseen 16.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 15.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]