Jällivaaran kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 67°8′N, 20°39′E

Jällivaaran kunta
Vaakuna
Vaakuna
Gällivare Municipality in Norrbotten County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Lappi
Keskustaajama Jällivaara
Kuntakoodi 2523
Pinta-ala
 – Maa 15 705,15 km²
Väkiluku 18 326
 – Tiheys 1,2 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä.
Vesiputous Muddusin kansallispuistossa.

Jällivaara (ruots. Gällivare, pohjoissaameksi Jiellevárri ja Váhčir, meänkielellä Jellivaara) on kunta Norrbottenin läänissä Ruotsin Lapissa satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 18 326 asukasta ja sen maapinta-ala oli 15 705,15 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Jällivaara (ruots. Gällivare) on entinen taajaväkinen yhdyskunta. Toinen suuri taajama on Malmivaara (ruots. Malmberget).

Jällivaara on kaivoskunta, jossa louhitaan rautamalmia. Asukkaat ovat paljolti suomenkielisiä tai meänkielisiä. Siksi suomella ja meänkielellä tulee hyvin toimeen Jällivaarassa.

Jällivaarassa pidetään maastohiihdon maailmancupin osakilpailu alkutalvesta.

Jällivaara on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikka. Siellä järjestetään vuosittain joulukokoukset, jotka kokoavat osanottajia Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Pohjois-Amerikasta ja muualtakin. Puheet tulkataan suomeksi tai ruotsiksi (norjaksi), englanninkieliset kuulijat voivat seurata puheita simultaanitulkkauksen kautta. Jällivaaran joulukokouksia kuunnellaan puhelimitse Suomessa kymmenillä paikkakunnilla rukoushuoneissa ja yksityiskodeissa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 1,97 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jällivaaran pitäjä erotettiin vuonna 1742 Jokimukan pitäjästä. Pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1908 kaksi toisiinsa rajoittunutta taajaväkistä yhdyskuntaa Gällivare kyrkostad ja Malmberget. Ensimmäisen nimi lyhennettiin muotoon Gällivare (suom. Jällivaara), ja se lakkautettiin vuonna 1955. Malmberget (suom. Malmivaara) lakkautettiin 1959. Kunta oli jo valmiiksi pinta-alaltaan hyvin suurin, joten sen rajoja ei muutettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jällivaaran kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
22 479
1955
  
24 849
1960
  
27 670
1965
  
27 056
1970
  
25 413
1975
  
25 406
1980
  
24 711
1985
  
23 532
1990
  
22 421
1995
  
22 050
2000
  
20 037
2005
  
19 077
2010
  
18 425
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 7,7 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 6,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 449 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 769 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 200 182 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 16,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,5 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,7
  jalostus 38,6 37,9
  palvelut 59,2 59,7
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 498 9 109
  työpaikkaomavaraisuus 104,3

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 700 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Jällivaara (ruots. Gällivare) 8 449
2 Malmivaara (ruots. Malmberget) 5 590
3 Koskullskulle 874
4 Hakanen (ruots. Hakkas) 365
5 Tjautjas (Čavččas) 234
6 Ullatti 213

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Muita paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu muita paikkakuntia tai yksittäisiä paikannimiä Jällivaaran kunnassa:

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Jällivaaran kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 17,13 7
  Keskustapuolue 1,09 0
  Kansanpuolue liberaalit 1,32 0
  Kristillisdemokraatit 0,90 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 50,35 21
  Vasemmistopuolue 16,87 7
  Ympäristöpuolue vihreät 1,70 1
  Ruotsidemokraatit 1,86 1
  Muut 8,78 4
  Yhteensä 41

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Gällivare
  • Malmberget

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Gällivare
  • Gällivare kbfd
  • Hakkas
  • Hakkas kbfd*
  • Malmberget
  • Malmbergets kbfd*
  • Nattavaara kbfd
  • Nilivaara
  • Niilivaara kbfd*
  • Vitträsks kbfd*

Lähteeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jällivaaran kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gällivare kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.