Siirry sisältöön

Lapin hyvinvointialue

Wikipediasta
Lapin hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 176 083
Alue Lapin maakunta
Kunnat 21
Yhteistyöalue Pohjois-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela
Pelastuslaitos Lapin pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 59
Puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä
Puolueet ja valtuustopaikat
Keskusta 21
SDP 11
Vasemmistoliitto 8
Kokoomus 8
Perussuomalaiset 4
Lapin Sitoutumattomat -yhteislista 3
Vihreät 3
Kristillisdemokraatit 1

Lapin hyvinvointialue (pohjoissaameksi Lappi buresveadjinguovlu, inarinsaameksi Laapi pyereestvaijeemkuávlu, koltansaameksi Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd) on Lapin maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.

Lapin hyvinvointialue työllistää yli 8 000 henkilöä, jotka vastaavat noin 176 000 asukkaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Palvelut ovat saatavilla myös alueella vieraileville kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille tarpeen mukaan.[1]

Kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueeseen kuuluu 21 kuntaa, joista neljä on kaupunkeja.[2]

Lapin hyvinvointialueen asukasluku vuonna 2024 oli 176 151 asukasta. [3]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[4]

Sosiaali- ja terveyspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut 21 kunnan alueella. Palveluihin kuuluvat muun muassa terveysasemat, hammashoito, neuvolat, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito, jota tarjotaan Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Alueella on toiminut myös Muurolan sairaala[5] ja Keroputaan sairaala, jotka ovat siirtyneet uusiin tiloihin Ounasrinteelle ja Kemiin.[6][7] Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä NordLab.[8] Alueella toimii myös sosiaalipäivystys sekä useita asumispalveluyksiköitä.

Sosiaalityötä tarjotaan eri elämäntilanteissa oleville ihmisille, kuten lapsiperheille, työikäisille, ikääntyneille ja vammaisille. Lapin hyvinvointialue vastaa myös lastensuojelusta, perheoikeudellisista palveluista sekä vammaisten henkilöiden palveluista ja omaishoidon tuesta.

Hyvinvointialueella kehitetään digitaalisia palveluita, kuten DigiLapha-sovellusta, jonka kautta voi hoitaa terveyteen ja sosiaalipalveluihin liittyviä asioita sähköisesti.

Pelastuslaitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista Suomen pohjoisimmassa, laajimmassa ja harvimmin asutussa maakunnassa. Se toimii osana Lapin hyvinvointialuetta ja kattaa 21 kunnan alueen, joista jokaisessa on oma pelastusasema. Pelastuslaitoksen toimintaa tukevat myös sopimuspalokunnat (VPK).[9]

Pelastuslaitoksen organisaatio jakautuu kahteen päätehtäväalueeseen: turvallisuuspalveluihin ja pelastuspalveluihin. Turvallisuuspalveluiden tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisy, ja niihin kuuluvat asiantuntijapalvelut, turvallisuusviestintä ja valvontapalvelut. Näitä palveluita johtaa riskienhallintapäällikkö. Pelastuspalvelut puolestaan vastaavat pelastustoiminnasta, ja niitä johtaa pelastuspäällikkö. Pelastuspalveluiden vastuuyksiköitä ovat operaatiokeskus sekä eteläinen, läntinen ja itäinen pelastusalue. Sopimuspalokunnat osallistuvat soveltuvin osin kaikkien palveluiden tuottamiseen.

Lapin hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös määrittää, millaisia ja minkä tasoisia pelastustoimen palveluja alueella tuotetaan. Se linjaa strategiset päämäärät, keskeiset toimenpiteet sekä suunnitelman palvelutason kehittämisestä lain ja riskien edellyttämälle tasolle.[10]

Aluevaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Lapin aluevaltuutetuista

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[11] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[12] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[13]

Seuraavat, vuoden 2025 aluevaalit järjestettiin 13. huhtikuuta 2025, ja uusi valtuusto aloitti kesäkuussa 2025.[14][15]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2022892213187
8921387
5947,4
3227
20258113213184
811321384
5952,4
2930
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ lapha.fi/tietoameista/tietoa-hyvinvointialueesta lapha.fi. Viitattu 26.5.2025.
  2. ↑ Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  3. ↑ Tilastokeskus - Kuntien avainluvut muuttujina alue ja tiedot PxWeb statfin.stat.fi. Viitattu 26.5.2025.
  4. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 22.1.2022.
  5. ↑ Akuuttiosasto 1 lshp.fi. Arkistoitu 13.1.2023. Viitattu 13.1.2023.
  6. ↑ Lähes 50 vuotta Muurolassa toimineet psykiatrian osastot muuttavat Ounasrinteelle – uusissa tiloissa vähemmän neliöitä, mutta enemmän yksityisyyttä Yle
  7. ↑ Hoito paranee, kun yhteistyö tiivistyy – Länsi-Pohjan uusi psykiatriatalo palvelee kuuluisaa Keroputaan mallia Yle
  8. ↑ NordLab: NordLab, Päätöksenteko nordlab.fi. 2022. Viitattu 13.1.2023.
  9. ↑ pelastustoimi.fi/lappi/meista pelastustoimi.fi. Viitattu 26.5.2025.
  10. ↑ pelastustoimi.fi/lappi/meista-palvelutasopäätös pelastustoimi.fi. Viitattu 26.5.2025.
  11. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  12. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 22.1.2022.
  13. ↑ Aluevaltuustot Vaalit. Arkistoitu 13.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
  14. ↑ Aluevaalit: Lapin hyvinvointialue a­lu­e­vaa­leis­sa 2025, Yle, viitattu 26.4.2025
  15. ↑ Aluevaalit 2025 - Lapin aluevaalien vahvistettu tulos, Lapin hyvinvointialue, 16.4.2025, viitattu 26.4.2025

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lapin_hyvinvointialue&oldid=23528375”