Karvio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karvion kanava ja sen ympäristö.

Karvio on kylä pohjoisella Heinävedellä, Valtatie 23:n ja Heinäveden reitin varrella. Heinäveden reitti laivaväylineen kulkee Karvion kohdalla Karvionkoskena, joka yhdistää Varisveden Kermajärveen. Koski kuuluu luokkaan 2 ja sen korkeus on 1,21 metriä. Se ja Kermankoski ovat Heinäveden reitin suosituimmat kalastuskosket. Karvionkoskeen istutetaan kalaa syksyisin ja se on oivallinen myös melontaan. Kosken yli kulkee 11 metriä korkea betonirakenteinen silta. Karvionkosken kiertää itäpuolelta vesiliikenteen mahdollistava Karvion kanava, joka on Heinäveden reitin vanhin kanava, rakennettu 18951896. Kanavassa on yksi sulku ja sitä ympäröi rakennusajan tyylin mukaisesti kaunis kanavapuisto. Kanavan äärellä on kanavanvartiotorni, joka ei kuitenkaan enää ole säännöllisessä käytössä. Kanava on automatisoitu ja on itsepalvelukäyttöinen.

Karvio on Heinäveden kirkonkylän jälkeen Heinäveden toiseksi suurin taajama. Valtatien vierellä on Nesteen huoltoasema, päivittäistavarakauppa asiamiesposteineen, seurakuntakoti ja muutamia muita palveluja. Karvionkosken eteläpuoli on rakennettua aluetta sen pohjoispuolen ollessa rakentamatonta. Kosken länsipuolella sijaitsee lomakylä sekä leirintäalue, jonka yhteydessä olevaan vierasvenesatamaan mahtuu 20 venettä.

Kylä valittiin Mikkelin läänin vuoden kyläksi 1993.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja karviolaisia ja Karviossa vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karvio–Lepikkomäki perinnettä : Karvion Hovista kasvaneet kylät. Karvio–Lepikkomäki perinnepiiri, 1993. 330 sivua. ISBN 952-90-5205-7.